Luovuus on merkittävä, mutta toistaiseksi melko hyödyntämätön voimavara työ- tai opiskeluhyvinvointihaasteiden ratkaisemisessa.

Tämän aiheen valintaan on vaikuttanut vahvasti kolme Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistunutta sosionomiopiskelijaa, jotka päätyivät kirjoittamaan opinnäytetyönsä luovuuden ja taidelähtöisten menetelmien merkityksestä ja mahdollisuuksista osana työhyvinvoinnin kehittämistä. Heidän omakohtaisten opiskeluaikaisten kokemustensa perusteella, he tunnistivat luovien menetelmien merkityksen ja mahdollisuudet paitsi omaa ammattilista osaamista tukevina myös omaa hyvinvointia lisäävänä tekijänä.

Luovilla menetelmillä viittaan tässä artikkelissa erityisesti Laureassa opetettaviin kuvallisen ilmaisun, musiikin ja draaman opintojaksoihin, vaikka luovuutta meillä Laureassa hyödynnetäänkin myös monilla muilla opintojaksoilla.

Luovalla toiminnalla on, kuten jo hyvin tiedämme, moniulotteisia hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Luovien menetelmien on todettu tukevan paitsi ihmisen jokapäiväistä arjessa jaksamista, myös oppimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.  Luovassa työskentelyprosessissa avautuu tila ja mahdollisuus omien valintojen tai elämäntilanteen uudelleen arviointiin. Luovan prosessin avulla voimme kokea ja tehdä näkyväksi sellaista mitä emme muuten ehkä tunnistaisi tai aistisi. Se luo uusia toimintatapoja, lisää tietoisuutta ja pyrkii muuttamaan asioiden tilaa. Tärkeintä on itsen tai toisen kohtaaminen, vuorovaikutus ja osallistuminen. Yhdistyessään, luovuus ja mielikuvitus avaavat mahdollisuuden nähdä maailma ja sen tarjoamat mahdollisuudet uusin silmin.

Koska taiteellinen toiminta on luoteeltaan monitasoista ja sen ilmaisumahdollisuudet monikerroksisia, on työskentely usein samaan aikaan sekä henkilökohtaista että ympäröivään lähipiiriin sidoksissa olevaa. Yksilöllisen ja yhteisen välimaastossa ollessaan taide rakentaa siltoja molempien tasojen välille. (Girard, Ihanus, Laine & Ropponen 2009, 46.)

Luovuus auttaa jaksamaan ja pitämään yllä mielen hyvinvointia

Kun Laurean sosionomiopiskelijat Joanna Korpi, Marika Lindroth ja Taru Tuulia Tittonen aloittivat opintonsa keskellä koronakriisiä, he pian ymmärsivät, kuinka merkityksellisessä roolissa muiden ihmisten kohtaaminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen ovat oman opiskelumotivaation ja jaksamisen suhteen. Heti etäopetuksen päätyttyä he valitsivatkin muiden opiskelijoiden kohtaamisen toivossa useita Laurean tarjoamia luovia kursseja.

Omia etänä ja lähiopetuksessa tehtyjen opintojen kokemuksiaan jälkikäteen peilatessaan, he totesivat luovien toteutusten olleen heille heidän oman jaksamisensa kannalta elintärkeitä. He kertoivat oman opiskelumotivaationsa ja hyvinvointinsa kasvaneen sen myötä, mitä useammin he saivat mahdollisuuden jakaa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan ja kohdata muita opiskelijoita luovien menetelmien avulla. Menetelmiin liittyvä yhdessä tekeminen, ilo ja jakaminen avasi kokemuksellisia ikkunoita uudenlaisiin ajatuksiin ja merkityksellisiin hetkiin. He toivoivatkin, että tulevaisuudessa jokaiselle laurealaiselle tarjoutuisi mahdollisuus valita luovia kursseja osana korkeakouluopintojaan. Erityisesti erilaisten jaksamisen haasteiden kanssa taisteleville tai yksinäisyyttä opinnoissaan tai elämässään tunteville, he suosittelevat luovia kursseja. Samalla he toivovat, ettei luovien opintokokonaisuuksien merkitystä ja toteutumista haastettaisi ryhmäkokojen kasvattamisen kautta, vaan ymmärrettäisiin niiden arvo ja vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin. Vaikka koulumme on vahvasti sitoutunut luoviin opetusmenetelmiin, kurssien toteutumista on viime vuosina haastanut korkeakoulujen rahoitusmallien tiukentuminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen.

Sosiaalisten verkostojen merkitys hyvinvoivassa työyhteisössä

Inhimillisesti kestävällä työllä tarkoitetaan sellaisia toimintatapoja ja ratkaisuja, jotka varmistavat ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokemuksen sekä takaavat kestävän kehityksen pitkällä aikavälillä. Inhimillisesti kestävän työelämän rakentaminen vaatii sitä, että suuntaamme katseemme työuupumuksen ehkäisystä työstä tai työyhteisöstä löytyvien voimavarojen tukemiseen. (Bethell & Karhinen 2023).

Organisaatioiden ja yhteisöjen hyvinvointi ja menestys liittyy olennaisesti organisaation sisäisiin ihmissuhteisiin. Krisse Lipposen (2020) mukaan työyhteisö elää ihmissuhteissa, organisaatio on olemassa niiden kautta ja sen selviäminen niistä kiinni. Organisaation tulisi jatkuvasti ylläpitää yhteisön vahvaa sosiaalista verkostoa ja tietoisesti rakentaa myönteisille tunteille ja kohtaamisille otollisia tilanteita. Vahva sosiaalinen verkosto luo pohjaa myös kriiseihin valmistautumiseen ja niihin vastaamiseen (Lipponen 2020, 277–278, 283–285.) Vahvan sosiaalisen verkoston luomiseksi tarvitaan osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa itseensä ja ympäristöönsä vuorovaikutuksella ja yhteistoiminnalla. Osallisuus on oman paikan löytämistä, tasa-arvoista kohtelua ja kuulluksi tulemista itseään koskevissa asioissa. Laitisen (2017) mukaan osallisuuden on todettu vähentävän syrjäytymisen riskiä ja lieventävän yksinäisyyden tunnetta. Yhteisöllinen ja osallistava taiteellinen toiminta lisää yhteisöllisyyden kokemusta, tukee yhteisöjen rakentumista tiiviimmiksi ja turvallisemmiksi sekä auttaa vahvistamaan yhteisöjä. Sen on myös todettu lisäävän sosiaalista tukea ja vuorovaikutusta sekä luottamusta. (Laitinen 2017). 

Laurea-ammattikorkeakoulussa luovat menetelmät ovat olleet osa sekä ydinopinto- että täydennyskoulutustarjontaa jo 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Opintojaksot pitävät sisällään runsaasti erilaisia ryhmäytymiseen, myötäelämiseen ja roolien tarkasteluun liittyviä harjoituksia. Yhteisen tekemisen, tutkimisen ja jakamisen kautta, opiskelijat oppivat tunnistamaan omia voimavarojaan ja kykyjään sekä saavat uusia näkökulmia ja ajatuksia oppimaansa ja tulevaan työelämään. Samalla he oppivat tarkastelemaan, käsittelemään ja ratkaisemaan erilaisia haasteita ja ryhmässä heidän empatia- ja myötäelämisen kykynsä vahvistuu.

Innovaatioympäristöjen luomiseen tarvitaan luovuutta

Luovat työskentelymenetelmät liitetään usein helposti pelkästään sosiaalialan asiakastyöhön, jolloin tavoitteena on esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen tai osallisuuden, toimintakyvyn ja työkunnon vahvistuminen (Rönkä, Kuhanen, Liski, Niemeläinen & Rantala 2011, 10-11). Luovuus saatetaan nähdä erillisenä sektorina, jota harrastavat vain siihen vihkiytyneet. Erityisesti työelämässä luovuuteen saatetaan viitata vähättelevästi ymmärtämättä, kuinka luovien menetelmien avulla voidaan lisätä esimerkiksi työyhteisöön kuulumisen tunnetta tai luoda innovaatiokehittämiselle otollinen työskentelyilmapiiri.

Luovia menetelmiä hyödyntämällä voimme myös jäsentää niitä osa-alueita, joihin emme ole vielä itsessämme tutustuneet tai jotka tuntuvat vierailta. Voimme ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiimme tai tunteisiimme, hahmottaa käyttämättömiä voimavaroja tai jäsentää kokemuksiamme uudella tavalla. Voimme tunnistaa omaan arvomaailmaamme liittyviä toiveita tai päämääriä ja tehdä niitä näkyväksi. Näin luovat menetelmät voivat toimia osana tavoitteellista asioiden tai tunteiden käsittelyä. Luovien menetelmien avulla voimme virittäytyä samalle aaltopituudelle ja liikuttua toisen tunteista tai hänen elämäntilanteestaan. Voimme asettua tarkastelemaan maailmaa muustakin kuin omasta näkökulmasta. Ja näin vähitellen rakentaa yhdessä jaettua ymmärrystä maailmasta.

Myötäelävä yhteisöllisyys

Alussa mainitsemani sosionomiopiskelijat päätyivät oma kokemuksensa myötä tekemään opinnäytetyönsä luovuuden ja taidelähtöisten menetelmien merkityksestä ja mahdollisuuksista osana työhyvinvoinnin kehittämistä. Opinnäytetyön tuloksissa erityisesti empatian ja vuorovaikutuksen merkitys yhteisöllisyyden tukemisessa koettiin tärkeänä työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. (Korpi, Lindroth & Tittonen 2023).

Empatia tai myötäelämisen kyky on yksi luovan työskentelyn tärkeimmistä voimavaroista. Se auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja tuntemaan yhteenkuuluvuutta.

Olipa sitten kyse työstä tai opiskelusta, tunne työn tai opiskelun merkityksellisyydestä on tärkeää yksilön motivaation, sitoutumisen, hyvinvoinnin ja näiden myötä työstä saatavien tulosten kannalta. Yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen lisäksi, myötäelävä vuorovaikutus on yksi tehokkaimpia keinoja vahvistaa merkityksellisyyden tunnetta. Kyky myötäelämiseen ja myötätuntoon ovat tulevaisuudessa työelämän avaintaitoja (Pessi, Martela & Paakkanen 2017.)

Lähteet:

• Bethell, S. & Karhinen, P. 2023. Inhimillisesti kestävä hoivatyö. Laurea Journal.
• Girard L., Ihanus J., Laine R. & Ropponen M. 2009. Suhteessa kuvaan – kuvataideterapian teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Artteli.
• Korpi, J., Lindroth, M. & Tittonen, T-T. 2023. Luovan toiminnan mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä -opinnäytetyö. 36,123–125,127.
• Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. 27–32.
• Lanzoni, S.2018. Empathy: A History, Yale University Press, 2018. ProQuest Ebook Central.
• Lipponen, K. 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
• Liski, M. 2011. Luovuus ja innovaatiot työyhteisöissä. Teoksessa Rönkä, A-L., Kuhanen, I., Liski, M., Niemeläinen, S. ja Rantala, P. (toim.) 2011. Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja C: Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 75. 84-85.
• Pessi, A-B., Martela, F. & Paakkanen, M. (toim.) 2017. Myötätunnon mullistava voima. Kirjassa: Myötätunto vahvistaa yhteisöjä. PS-Kustannus.
• Rönkä, A-L., Kuhanen, I., Liski, M., Niemeläinen, S. & Rantala, P. 2011. Taide käy työssä. Taidelähtöisiä menetelmiä työyhteisöissä. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja C: Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 75. 10-11.
• Taikusydän 2023. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista.