Viime vuosina kokemusasiantuntijatoiminnasta on tullut osa julkisen ja järjestösektorin palkkatyöhön rinnastettavaa, säännöllistä toimintaa. Samalla myös kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten palkkiokäytännöt ovat nousseet keskusteluun. Toiminnan yleistymisestä huolimatta palkkiokäytännöt ainakin järjestöissä vaihtelevat, eikä vakiintunutta käytäntöä ole toistaiseksi olemassa. Palkkio on kokemusasiantuntijoille arvostuksen osoitus. On kuitenkin tärkeää korostaa, että kokemusasiantuntija tekee työtä, josta lähtökohtaisesti kuuluu maksaa palkka. (Ilomäki 2019, 1, 11.) Kokemusasiantuntijoiden palkkaaminen perustuu heidän kokemuksestaan rakentuvaan asiantuntijuuteen, joka tuo lisäarvoa palveluihin. Työntekijöiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyö ja yhteistyön eri areenat ovat edellytys laadukkaille palveluille (Strand ym. 2023, 27).

Työvoiman saatavuus sote-aloille näyttäytyy haasteellisena (Tevameri 2021, 90). Kokemusasiantuntijat tulisikin tunnustaa työvoimaksi, jolla on oma arvokas roolinsa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sitran tulevaisuusbarometrissä suomalaisten keskeisimpiä ja tärkeimpiä toiveita ovat työllisyyden kasvu ja työpaikkojen lisääntyminen. Tulevaisuuden yhteiskuntaa hahmotettiin vahvasti työn ja nimenomaan palkkatyön kautta, ja esimerkiksi vapaaehtoistyötä ei mainittu lainkaan. (Dufva ym. 2019, 21.) On tärkeää, että kokemusasiantuntijoiden työpanosta ei määritetä yksinomaan vapaaehtoispohjaisena. Palkkauskäytännöt voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kuntoutusprosesseja läpikäyneiden kokemusasiantuntijoiden siirtymiä työmarkkinoille voidaan tukea. Työurien näkökulmasta kokemusasiantuntijuus tarjoaa mahdollisuuden pidentää työuria alusta, keskeltä ja loppupäästä. (Ilomäki 2019, 12.)

Avoin asiantuntijuus tarjoaa mahdollisuuden myös kokemuksesta rakentuvalle asiantuntijuudelle

Avoimessa asiantuntijuudessa kokemuksesta rakentuva asiantuntijuus on osa avoimen vuorovaikutuksen ja tiedon jakamisen kulttuuria, jossa tietoa luodaan ja jaetaan eri osapuolten välillä (ks. Eräsaari 2002). Tämä lähestymistapa korostaa yhteistyötä ja monialaista näkemystä, jossa jokaisella on annettavaa ja opittavaa. Avoimen asiantuntijuuden kontekstissa myös kokemusasiantuntijoiden tiedot ja näkemykset ovat arvokkaita, sillä ne täydentävät ja rikastuttavat perinteisempää asiantuntijuutta, joka perustuu usein koulutukseen ja ammattiasemaan. Kokemusasiantuntijayhteistyö tuottaa tietoa kokemuksista ja vahvistaa sekä kumppaneiden osaamista että eri organisaatioissa tehtävän työn laatua. Kokemusasiantuntijoiden työpanos voi olla korvaamaton esimerkiksi palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. He voivat tarjota omiin ja vertaistensa kokemuksiin perustuvia näkökulmia esimerkiksi siitä, miten erilaiset käytössä olevat erilaiset interventiot toimivat ja miten niitä voidaan kehittää. Kokemusasiantuntijoiden kokemuksesta rakentuva tieto täydentää ammattilaisten teoreettista osaamista ja auttaa kehittämään palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.

Kokemusasiantuntijoilla on palveluiden käyttäjien näkökulmaa käytetyistä selviytymisstrategioista vaikeissa elämäntilanteissa ja erilaisista palvelujärjestelmän mekanismeista. Kokemusasiantuntijat pystyvät tuomaan esiin sellaisia tuen tarpeita, jotka ovat rakentuneet heille aikaisempien elämänkokemuksien kautta. Kokemusasiantuntijat voivat tunnistaa, mitä kadulla asuvalle ja päihteitä käyttävälle ihmiselle voi merkitä päihteiden käyttämiselle annetut ehdot katkaisuhoitoon pääsemiseksi (ks. esim. Lindström & Rantanen 2021).

Yhteiskunnassa tarvitaan moniäänisiä tarinoita, jotka valottavat eri taustoista tulevien ihmisten arkea ja elämää (Strand ym. 2023, 30). Kokemusasiantuntijat voivat omilla selviytymistarinoillaan lisätä ymmärrystä erilaisia ihmisryhmiä kohtaan ja vähentää ennakkoluuloja heitä kohtaan. He voivat myös omalla esimerkillään vähentää palveluiden käyttämiseen liittyvää stigmaa. Kokemusasiantuntijoiden ja asiakkaiden välinen vertaisuus voi toimia palvelujärjestelmässä voimavarana, joka vahvistaa asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuuden kokemuksia.

Kokemusasiantuntijoiden palkkaus yhteiskunnallisena kysymyksenä

Tulevaisuuden yhteiskunnassa toivotaan olevan vähemmän eriarvoisuutta ja polarisaatiota (Dufva ym. 2019). Sosiaalisen eriarvoisuuden torjumisen näkökulmasta onkin tärkeää käydä avointa keskustelua kokemusasiatuntijoiden palkkauksesta. Kokemusasiantuntijat ovat usein kuntoutusprosesseja läpi käyneitä ihmisiä, jotka ovat eläneet epävarmassa työmarkkina-asemassa. Palkkatyön on katsottu olevan parasta sosiaaliturvaa ja yksilön on oletettu kykenevän elättämään sekä itsensä että perheensä työllä teollisen hyvinvointivaltion aikana (Jakonen ym. 2023, 23). Kokemusasiantuntijat tekevät psykososiaalisesti kuormittavaa työtä, ja heidän panoksensa ei välttämättä ole tasapainossa työstä saadun korvauksen kanssa.

Tätä artikkelia kirjoittaessani keskustelin muutamien kokemusasiantuntijoiden kanssa kokemusasiantuntijoiden palkkaustilanteesta. Kokemusasiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla toimivissa erilaisissa kehittämishankkeissa kokemusasiantuntijoiden palkat vaihtelevat 1900–2700 euron välillä. Näissä tapauksissa usealla kokemusasiantuntijalla on lisäksi suoritettuna sosiaalialan toisen asteen opintoja. Sosiaalialan koulutus ei kaikissa tapauksissa nostanut palkkatasoa verrattuna niihin, jotka olivat suorittaneet ainoastaan kokemusasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantuntijat pitivät erityisesti 1900 euron palkkatasoa toimeentulon kannalta haasteellisena pääkaupunkiseudulla.

Tietyn tulorajan lisäksi oikeutta erilaisiin sosiaaliturvan muotoihin voidaan pitää merkkinä työssäkäyvien suhteellisesta köyhyydestä. Köyhyyden määrää ja luonnetta arvioidaan tällöin suhteessa siihen, että kuinka moni työssäkäyvä nostaa esimerkiksi asumis- tai toimeentulotukea. Työssäkäyvillä köyhillä asema on monessa mielessä enemmän toimintamahdollisuuksia kuin kokonaan työn ulkopuolella olevilla. Toisaalta heidän arkielämänsä voi olla huomattavasti kuormittavampaa, sillä yhden tai useamman työn tekeminen köyhyysrajan ansioilla ja osin sosiaaliturvasta riippuvaisena voi olla haasteellista sovittaa esimerkiksi perheen arkeen. Myös kuluttajahintojen nousu ja ruuan hinnan nousu vaikuttavat kuukaudessa käytössä olevaan rahamäärään. (Jakonen ym. 2023, 12, 8, 15.) Toisaalta voidaan puhua työssäkäyvinä köyhinä epätyypillisissä työsuhteissa olevista, joiden työsuhteisiin sisältyy pätkätöitä tai osa-aikatyötä (Palviainen 2018, 497). On tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa kokemusasiantuntijat eivät tule toimeen palkkatuloillaan, ja kehittää sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat heidän asemaansa työmarkkinoilla. Tarvitaan kokemukseen perustuvan osaamisen tunnistavaa palkkausta ja sosiaaliturvaa, joka kannustaa vastaanottamaan myös osa-aikatyötä.

Kokemusasiantuntijoiden huomioita palkkaustilanteesta

Vailla Vakinaista asuntoa ry:ssä kokemusmentorina toimiva Tii Judénin mielestä on vähintäänkin kyseenalaista, että hankkeissa tehtävästä kehittämistyöstä maksetaan joillekin kokemusasiantuntijoille palkkaa 1900 euroa ja samoista tehtävistä koulutetuille ammattilaisille maksetaan huomattavasti enemmän. Palkkauksessa tulisi Judénin mukaan ottaa huomioon nykyistä paremmin työn kuormitus ja kohderyhmä. Esimerkkinä hän mainitsi hanketyön, jossa toimitaan rikoksilla oireilevien nuorten parissa. Judén muistuttaa, että kokemusasiantuntija on työskentelyssä oman viiteryhmänsä asiantuntija, joten hänen osaamistaan ei kannata väheksyä. Erilaisissa hankkeissa kokemusasiantuntijat ovatkin usein avainasemassa, kun työntekijät rakentavat suhdetta sellaisiin asiakasryhmiin, joilla ei ole luottamusta ammattilaisia tai viranomaisia kohtaan.

Kokemusasiantuntijana työskennellyt Amina nostaa esille, että palkkatason lisäksi yhtenä ongelmana on se, että kokemusasiantuntija palkataan monesti vain määräaikaisesti tai keikkatöihin, mikä voi lisätä ahdistusta taloudellisesta toimeentulosta, kun työtä joutuu hakemaan jatkuvasti. Osa-aikaisesti kokemusasiantuntijana toimiminen voi viivästyttää sosiaaliturvaetuuksien maksamista (Kuosmanen ym. 2013). Osa-aikaisissa työtehtävissä toimeentulotukeen liittyvät haasteet voivat myös liittyä osa-aikatyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen. Heikko taloudellinen tilanne voi myös johtaa useamman työn tekemiseen ja sitä kautta mahdolliseen loppuunpalamiseen.

Lopuksi

Kokemusasiantuntijoiden toimeentuloon liittyvät ongelmat vaikeuttavat heidän mahdollisuuksiaan osallistua omaa hyvinvointia ja kuntoutumista edistävään sekä palvelujärjestelmää kehittävään toimintaan (Kuosmanen ym. 2013). Palkkaukseen liittyvän taloudellisen epätasa-arvon myötä kokemusasiantuntijan kuntoutuminen voi keskeytyä ja aiheuttaa henkisiä ja inhimillisiä kärsimyksiä kaikille osapuolille. Kokemusasiantuntijoiden työelämäaseman vahvistaminen ja kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita, jotta näiltä tilanteilta voitaisiin välttyä. Kokemusasiantuntijuuden tunnustamisella ja sen toiminnan edistämisellä kohti julkisen sektorin palkkatyötä voidaan edistää useita tavoitteita samanaikaisesti. Myös työnantajien tulisi pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat kokemusasiantuntijoiden taloudellista tilannetta ja lisäävät heidän mahdollisuuksiaan osallistua täysivaltaisina jäseninä yhteiskuntaan.

Erilaisten hankkeiden rahoituksissa olisi tärkeää mahdollistaa oikeudenmukainen palkkataso kehittämistyötä tekeville kokemusasiantuntijoille. Kokemusasiantuntijat ovat usein avainroolissa kehittämistyössä, sillä heidän kokemuksensa ja näkemyksensä voivat tuoda arvokasta perspektiiviä palveluiden kehittämistyön tueksi. Oikeudenmukainen palkkataso auttaa varmistamaan, että kokemusasiantuntijat sitoutuvat työhönsä. Kun kokemusasiantuntijoiden tekemä työpanos tunnistetaan ja palkitaan asianmukaisesti, heillä on enemmän motivaatiota ja halua pysyä alalla pitkällä aikavälillä. Tämä voi kannustaa heitä myös kouluttautumaan alalle.

Tulevaisuuden yhteiskunnassa toivotaan olevan vähemmän eriarvoisuutta ja polarisaatiota (Dufva ym. 2019). Kokemusasiantuntijoiden palkkaukseen liittyvä epäoikeudenmukaisuus on yhteiskunnallinen ongelma ja kokemusasiantuntijoiden oikeudenmukaisen palkkauksen varmistaminen on olennaista sosiaalisen eriarvoisuuden torjumisessa. Soronen (2021) korostaa, että niin kauan kuin kokemusasiantuntijoiden työtä ei todella resursoida, puheet kokemusasiantuntijuuden tärkeydestä jäävät pelkiksi sanoiksi ja asemat jäävät epävarmoiksi. Yhteiskunnalta edellytetään sitoutumista kokemusasiantuntijoiden työn resursointiin, jotta kokemusasiantuntijuudesta voi tulla kestävä ja tunnustettu osa palvelujärjestelmäämme.

Lähteet

• Dufva, M., Laine, P., Lähdemäki-Pekkinen, J., Parkkonen, P., & Vataja, K. 2019. Tulevaisuusbarometri 2019. Millaisena suomalaiset näkevät tulevaisuuden.
• Eräsaari, R. 2002. Avoimen asiantuntijuuden analytiikka. In. I. Pirttilä & S. Eriksson (Eds.) Asiantuntijoiden areenat. 21–58.
• Ilomäki, T. 2019. Palkkioiden merkitys vertaisille ja kokemusasiantuntijoille. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 4/2019: 1–14.
• Jakonen, M., Säilävaara, J., & Ikonen, H. M. 2023. ” Eipä tässä käteen jää juuri yhtään mitään, kun toisesta päästä leikataan heti”: työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Työväentutkimus, 37.
• Lindström, J. & Rantanen, T. 2021. Experts of the streets: The thoughts of experts by experience with a history of crime and substance abuse on working as a team with professionals. European Journal of Probation, 13(3), 226–241.
• Palviainen, H. 2018. Työssäkäyvien köyhyys Suomessa 1990–2010. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 114(4), 495–512.
• Rissanen, P. & Jurvansuu, S. 2019. Haluan olla hyödyllinen ja aktiivinen yhteisön ja yhteiskunnan jäsen. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan suhde mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hy-vinvointiin. Tietopuu: Tutkimussarja, 1, 1–20.
• Soronen, K. 2021. Arvioivan katseen alla vai aitoa yhteistyötä? Kokemusasiantuntijoiden positioiden rakentuminen päihde-ja mielenterveystyössä. Tietopuu: tutkimussarja, 1(2021), 1–23.
• Strand, T., Ridanpää, S., & Kotovirta, E. 2023. Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen.
• Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan: Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua.