NETTA-hanke etsii ratkaisuja korona-ajan seurauksiin ja työvoimapulaan

Teksti | Sanni Halmetoja , Pilvi Niemelä

NETTA-hankkeen tarkoituksena on helpottaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa etsitään keinoja, joilla työntekijän osaaminen ja työnantajan tarvitsema osaaminen saadaan paremmin kohtaamaan. Laurea-ammattikorkeakoulun Netta-hanke on tarkoitettu noin 18–30-vuotiaille nuorille, jotka haluavat tukea työelämään siirtymisessä sekä työnantajille, jotka haluavat kehittää rekrytointiaan ja hyödyntää työn muotoilua organisaation kehittämisessä. Netta-hanke toteutetaan työpaikoilla tehtävien kokeilujen, työn muotoilun ja yhteiskehittämisen työpajojen kautta. Hanke on alkanut toukokuussa vuonna 2021 ja jatkuu kesäkuuhun 2023.

kuvituskuva.
Kuvaaja: Ron Lach

Nuoren sosiaalinen syrjäytyminen hankaloittaa työelämään siirtymistä

Nuorisotutkimusseura ry on selvittänyt lasten ja nuorten (12–24 v) näkemyksiä korona-ajasta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä palveluiden käytön ja käyttökokemusten näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet ovat nuorille tärkeitä. Korona-aika ja siihen liittyvät rajoitukset ovat vaikuttaneet erityisesti itsenäistyvien ja yksinasuvien nuorten mahdollisuuksiin vapaa-ajan toimintaan ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Tutkimuksessa raportoidaan, että etenkin nuorten naisten tyytyväisyys elämään korona-aikana laski. (Aapola-Kari ym. 2022.)

Nuorilla on kasvava huoli yksinäisyydestä ja sen voidaan havaita liittyvän koulustressiin, heikkoon työllistymiseen ja epävarmuuteen tulevaisuudesta. Nuoret arvostavat nykyään yhteisöllisyyttä aiempaa enemmän, sekä kunta- että järjestökyselyiden vastauksissa ilmeni nuorten lisääntyvä tarve yksinäisyyden ehkäisemisestä yhdistyen esimerkiksi syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen. (Allianssi ry 2022.)

Nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat todella yleisiä. Siinä, missä kaikista 15–29-vuotiaista noin joka kolmas (35 %) kokee ainakin joskus yksinäisyyttä, on nyt haastatelluilla nuorilla osuus yli kaksinkertainen, 69 % (kuvio 1). Usein yksinäisyyttä kokevien osuus on jopa nelinkertainen. Tämä on huomion arvoinen tulos jo sen valossa, että kysyttäessä syrjäytymisen syistä nuoret nostavat ystävien puutteen kaikkein tärkeimmäksi syyksi. Nuorten syrjäytymiskokemuksista sosiaaliset suhteet ovat useimmin mainittu tekijä niin syrjäytymisen syinä kuin siltä suojaavina tekijöinäkin. (Gretschel, Myllyniemi, Kauniskangas & Helkkula 2017, 13.)

Nyky-yhteiskunnan suurin työttömyyden syy ovat mielenterveydelliset sairaudet. Mielenterveydellisten sairauksien ja työttömyyden voidaan katsoa aiheuttavan sosiaalisesti syrjäytymisriskissä olevien riskiryhmän. Nuorissa viime vuosien kriisistä toiseen siirtyminen on aiheuttanut kyynisyyttä ja epäluottamusta sekä pettymyksen tunnetta yhteiskuntaa kohtaan. Nuoret eivät koe omaavansa sidettä yhteiskuntaan. (Kivelä 2022.) Nuoret aikuiset kokevat, että korona-ajan tapahtumien vuoksi myös työllistyminen on vaikeampaa (Manner 2022).

Kuviossa näkyy 15-29 vuotiaiden tyttöjen ja poikien vastaukset kysymykseen ’koetko itsesi yksinäiseksi?’. Vastaukset on kirjattu prosentteina ja prosentteja on verrattu vuoden 2017 NEET-näytteen ja 2015 perusotoksen välillä.
Kuvio 1: Nuorten kokema yksinäisyys (Lähde: Gretschel, Myllyniemi, Kauniskangas & Helkkula 2017, 14.)

NETTA-hanke yhdistää nuoren ja työnantajan

Kuviossa on listattu kahvilassa hoidettavia työtehtäviä ja työpaikan käytäntöjä. Kuvioon sisältyy piirroskuva kahvilasta.
Kuvio 2: Esimerkki: Työnantajan kanssa yhdessä tehdyt täsmätyöanalyysit (Kivistö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Netta-hanke.)

NETTA-hankkeessa etsitään keinoja erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämiseksi. Työllistymisen asioita kehitetään yhdessä nuorten, työnantajien ja palveluntuottajien kanssa. Erityisen tuen tarve nähdään tilanteena, jossa ohjauksen ja neuvonnan prosessit eivät tähän mennessä ole olleet riittäviä. NETTA-hankkeessa toteutetaan yhteiskehittämistä työnhakijoiden, työnantajien ja palveluntuottajien kanssa, yksilöllistetään työn muotoja ja pilotoidaan nuorten erilaisia työllistymisen polkuja. (Laitinen, Mäntynen-Hakem & Kivistö 2022.)

Kuviossa on kerrottu mitä osaamista ja taitoja kahvilassa tehtävä työ edellyttää. Taidot on esitelty tekstimuodossa ja eri kuvin. Kuvan vieressä on palkki johon on väritetty harmaalla tarvittavan taidon määrä.
Kuvio 3: Esimerkki: Työnantajan kanssa yhdessä tehdyt täsmätyöanalyysit (Kivistö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Netta-hanke.)

Yhteiskehittämisen työpajoissa on tunnistettu nuorten ja työnantajien kanssa haasteita mm. työtehtäviin ja perehdytykseen liittyvissä asioissa. Työtehtävien kuvaukset ovat laajoja ja suurpiirteisiä, jolloin työnhakijan on vaikea hahmottaa omaa osaamistaan suhteessa avoimeen työtehtävään. NETTA-hankkeessa tilanteeseen on lähdetty hakemaan ratkaisuja työpaikkakävelyjen muodossa. Työpaikkakävelyssä hankkeen työntekijät, työnantaja ja nuoret ovat tunnistaneet ja profiloineet yhdessä työpaikan eri työtehtäviä sekä havainnoineet työympäristöä. Työtehtäväprofiloinnin (ks. kuviot 2 & 3.) pohjalta on laadittu tehtäväkohtaiset täsmätyöanalyysit, joissa työtehtävät on pilkottu pienemmiksi kokonaisuuksiksi sekä avattu tehtävässä tarvittavat vahvuudet ja osaaminen.

Täsmätyökuvaus auttaa työtehtävästä kiinnostunutta nuorta näkemään konkreettisesti mitä taitoja ja vahvuuksia kyseessä oleva työ vaatii. Näin ollen nuoren on mahdollista jo ennen työpaikkaan hakeutumista pohtia omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan työtehtävän tarpeisiin ja vaatimuksiin nähden. Tarvittaessa nuoren pohdintojen tukena on hänen kanssaan työskentelevät tahot. Kun työtehtävät ja niissä tarvittavat taidot on tunnistettu ja kuvattu selkeästi etukäteen, työn tekemisen kokonaisuus voidaan rakentaa helpommin nuoren tarpeita tukevaksi yhteistyössä nuoren, työnantajan ja nuoren tukiverkoston kanssa.

Työpaikkakävelyiden avulla työnantajan on mahdollista tunnistaa yksittäisiä työtehtäviä, joihin tarvitaan tekijä sekä määritellä yksityiskohtaisemmin kyseisessä työtehtävässä tarvittava osaaminen. Työnantaja voi hyödyntää täsmätyökuvausta suunnitellessaan perehdytystä kyseiseen työtehtävään tulevalle nuorelle. Täten täsmätyön tunnistaminen ja kuvaaminen helpottavat työnantajan rekrytointiprosessia. NETTA-hankkeessa tarjotaan työnantajille tukea ja tietoa mm. nuoren erityisen tuen tarpeista sekä tukityöllistämisen vaihtoehdoista.

NETTA-hanke auttaa löytämään vahvuudet

Kuviossa on esitelty sanoin ja eri kuvin CV-pohja joka perustuu työnhakijan vahvuuksien esiin tuomiseen.
Kuvio 4: Vahvuusperustainen CV (Kivistö, Laurea-ammattikorkeakoulu, Netta-hanke.)

 

Netta-hanke järjesti 5.10.2022 yhteiskehittämisen työpajan Lohjalla. Työpajassa nuoret ja nuorten kanssa työskentelevät tahot tutkivat miten nuoren vahvuudet ja koko osaaminen saadaan näkyväksi työnhakutilanteissa. Työpajassa mietittiin millaisia erilaisia vahvuuksia voi olla ja miten ne ilmenevät. Nuoret perehtyivät myös omiin vahvuuksiinsa ja pohtivat niiden ilmenemistä Netta-hankkeen tuottaman vahvuusperustaisen CV-mallin mukaisesti (ks. kuvio 4).

Elämässä koettavat vastoinkäymiset, ilon ja surun aiheet sekä muutokset kasvattavat meitä ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä ja kehittävät monialaista osaamista, jonka tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi huomioida vahvemmin työelämärekrytoinnissa.

hankkeen logot.

Lähteet:

 

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301112332

Jaa sivu