Liiketoiminnan ja johtamisen haasteet ovat tämän päivän maailmassa usein erittäin monimutkaisia ja systeemisiä. Uuden luominen ja nykyisten toimintatapojen kehittäminen edellyttää laaja-alaista ymmärrystä, jatkuvaa kokeiluista oppimista sekä oman ajattelun haastamista. Haasteisiin ja tarpeisiin on harvoin yhtä oikeaa ratkaisua. Toisaalta tämän hetken tarpeista kumpuavat ratkaisut voivat olla jo huomenna taakse jäänyttä elämää. Siksi uusien ideoiden testaaminen jo kehitystyön alkuvaiheessa, saadusta palautteesta oppiminen ja ratkaisujen joustava jatkokehittäminen on entistä tärkeämpää.

Tarvitaan näkökulmien muutosta

Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen ja ongelman uudelleen määrittäminen vaatii aikaa ja vaivaa. Maula & Maulan mukaan (2019) tällainen lähestymistapa voi tuntua turhauttavalta ja vieraalta sekä tarpeettomalta hidastelulta, jos on totuttu keskittymään tehokkuuteen, nopeuteen ja kustannussäästöihin. Prototyyppien avulla ideoiden heikkoudet ja vahvuudet havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mutta on huomioitava, että prototyyppi ei kuitenkaan toimi työskentelymallina (Brown 2009).

Prototyyppien avulla tuotetaan luovuutta ja konkretiaa

Monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa on riski, että keskustelu ja ideointi jää liian abstraktiksi, epäselväksi ja irti todellisesta arjesta (Brown 2009). Siksi tärkeää olisikin kehittämisen aikana pyrkiä matalalla kynnyksellä rakentamaan käytännönläheisiä prototyyppejä kehitysideoista ja hakemaan niistä palautetta loppukäyttäjiltä kehittämisen tueksi. Brownin (2009) mukaan tällä tavalla parhaimmillaan pystymme käymään tuloksellista vuoropuhelua abstraktin ideoinnin ja konkretian välillä: konkreettisen kokeilun ja abstraktin ajattelun välinen vuorovaikutus on ydintoimintaa, kun tehdään nopeita prototyyppikokeiluja. Tällainen vuorovaikutus vapauttaa luovuuden ja mielikuvituksen uusille mahdollisuuksille.

Tunnistetaan organisaation osaaminen ja osaamisen tarpeet

Usein tehokkuuden ja ajansäästön nimissä pyrimme menemään nopeasti asiaan ja kysymään suoraan, mitä toinen tarvitsee ja haluaa. Nykyajan monimutkaiset ongelmat eivät kuitenkaan välttämättä ratkea tällä tavalla, koska ihmiset eivät aina itsekään tiedosta, mitä he tarvitsevat ja mitä mahdollisuuksia on olemassa. Siksi ymmärryksen hahmottamisessa onkin hyvä mennä ”pintaa syvemmälle” havainnoimaan ja tutkimaan ihmisen toimintaa arjessa. Arjesta ja toiminnasta nousevat esiin arvot ja todelliset toiminnan motiivit, tiedostetut ja tiedostamattomat tarpeet (Tuulaniemi 2011).

Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian yhteisessä ESR-rahoitteisessa Uusi työ ja osaamisen johtaminen (UUTOS) -hankkeessa Laurean asiantuntijat pyrkivät tunnistamaan osaamisen kehittämisen arvioinnin tueksi erilaisia malleja ja toimintatapoja. Nykyisiä toimintatapoja hiomalla ja uutta luomalla pyritään rakentamaan uusia työkaluja organisaatioille.

Lähteet:

• Brown, T. 2009. Change by design. How design thinking transforms organizations and inspires innovation. New York: HarperCollins Publishers.
• Maula, H. & Maula, J. 2019. Design ja johtaminen. Helsinki: Alma Talent.
• Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Helsinki: Talentum Media Oy.