Seminaarin aluksi Sanna Vassinen (Suomen Tekstiili ja Muoti ry) ja Olga Gurova (Laurea) esittelivät hankkeessa tehtyjen nuorten vaatekaappihaastattelujen alustavia tuloksia. Alustavien haastattelutulosten perusteella nuorilla on hyvä käsitys siitä, mitä pikamuoti ja kestävä muoti tarkoittavat. Myös ultrapikamuoti ja yritysten tekemä mahdollinen viherpesu puhuttivat haastatteluissa.

Haastatteluissa tutkittiin myös nuorten vaatteiden hankintaan, käyttöön ja niistä luopumiseen liittyviä kysymyksiä. Haastattelujen perusteella vaatteiden hankkiminen second hand -kaupoista on nuorille tuttua. Haastattelujen perusteella nuoret eivät ole kuitenkaan innokkaita vaatetukseen liittyvien palveluiden (esim. vaatelainaamot ja korjauspalvelut) käyttäjiä, ja VISU-hankkeessa onkin tarkoitus tutkia tätä teemaa vielä tarkemmin.

Second hand -muoti on nuorille tuttua

Emmyn perustaja ja toimitusjohtaja Hanna Autio avasi puheenvuorossaan second hand -merkkivaatteiden verkkokauppaan keskittyvän Emmyn liiketoimintamallia sekä vaatteiden kiertotalouden kehitystä ja tulevaisuutta. Aution mukaan second hand -vaatteet ovat nuorille tuttuja, ja nuoret ovat halukkaita ostamaan vaatteensa second handina. Ostajia second hand -vaatteille siis on, mutta kysymykseksi nousee, miten heille saadaan riittävästi tarjontaa. Nuorten ostovoiman kasvaminen tarkoittaa muutoksia myös vaatekulutukseen.

Vastuullisuusvaikuttaja Ida Starck kertoi puheenvuorossaan omasta matkastaan vastuullisuusvaikuttajaksi ja oman vaatekulutuksensa muutoksesta pikamuodista kohti kestävää muotia. Vuosien varrella kulutuskäyttäytymiseen on vaikuttanut esimerkiksi perhe. Tärkeä herätys kohti vastuullisempaa vaikuttamista oli kuitenkin pikamuotivaatteiden huono laatu. Tämä innosti kouluttautumaan vastuullisuusasioissa ja päätökseen tehdä vaikuttajamarkkinointia vastuullisten yritysten kanssa.

Paneelikeskustelussa pureuduttiin vaatekulutuksen tulevaisuuteen ja vaatetuksen ekosysteemeihin

Janne Poikolainen (Helsingin yliopisto), Jukka Pesola (Pure Waste Textiles Oy), Inna Ahlqvist (STJM ry) ja Mika Martikainen (Manna Group) pohtivat Krista Keräsen (Vision Factory) vetämässä paneelikeskustelussa vaatekulutuksen tulevaisuutta sekä vaatetuksen ekosysteemin rakentumista. Tiedolla ja sen jakamisella on tärkeä rooli siinä, että kuluttajat saadaan tekemään oikeita ratkaisuja. Kuluttajaksi kasvaminen on elinikäinen prosessi, ja iso rooli on myös sillä, millaista tietoa saa koulun lisäksi esimerkiksi perheeltä, ystäviltä ja sosiaalisesta mediasta. Muutosta ei voi kuitenkaan jättää vain nuorten harteille, vaan muutokseen tarvitaan nuorten, perheiden, koulujen ja yritysten yhteistyötä.
Vastuullisemman vaatekulutuksen ekosysteemien saralla keskustelua herätti mm. se, miten voidaan vahvistaa yritysten ja koulujen yhteistyötä. Esiin nousi myös se, että yhteiskehittämisellä on ekosysteemityössä tärkeä rooli. Ekosysteemeissä yhteistyö voi parhaimmillaan tehdä kaikista sen toimijoista vahvempia.

Yhdessä kohti kestävämpää vaatekulutusta

Nuorten kestävään vaatekulutukseen liittyy monenlaisia kysymyksiä, eikä muutosta kohti kestävämpää vaatekulutusta voida jättää vaan yhden toimijan harteille. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, minkä vuoksi VISU-hanke pyrkii rakentamaan ekosysteemin nuorten, yritysten ja koululaitoksen välille. Seminaari tarjosi paljon ajateltavaa matkalla kohti kestävämpää vaatekulutusta. Seuraavaksi hankkeessa tuodaan eri toimijat yhteen syksyllä 2023 toteutettavissa työpajoissa sekä jatketaan haastatteluaineiston keruuta ja analysointia.

VISU Village for Sustainable Clothing on Uudenmaan liiton rahoittama hanke, jonka toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Suomen Tekstiili & Muoti ry. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kestävään vaatekulutuskäyttäytymiseen keskittyvä ekosysteemi nuorten, yritysten ja koululaitoksen välille.