Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata NuoRTO – Nuorille Resilienssiä, Toimijuutta ja Osallisuutta -hankkeen aloitustapahtuman keskeisiä sisältöjä, osallistujien havaintoja ja esiselvityksen tuloksia sekä esitellä hankkeen seuraavia askelia. NuoRTO-hankkeen aloitustapahtuma järjestettiin 5. helmikuuta 2025 Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella. Tapahtuma kokosi yhteen asiantuntijoita ja nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia keskustelemaan hankkeen tähänastisista ja tulevista toimista. Tapahtumassa kuultiin myös esiselvityksen tuloksia ja oivalluksia. Osallistujia oli saapunut paikan päälle ja etäyhteyksien päähän noin 38 henkilöä.
Kuva: anatoliycherkas / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Yhdessä harrastamisen ja vapaa-ajan puolesta
NuoRTO-hanke vahvistaa nuorten osallisuutta, toimijuutta ja resilienssiä vapaa-ajan harrastustoiminnassa kehittämällä yhdessä koulutuksia, jotka täydentävät ohjaajien ja vapaaehtoisten osaamista. Resiliensillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä toipua haastavista tilanteista ja sopeutua muutoksiin (Mieli 2024). Lisäksi hankkeen tavoitteena on edistää moniammatillista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kehittää merkityksellisen harrastustoiminnan arviointityökalu. Motto “NuoRTO – Yhdessä harrastamisen ja vapaa-ajan puolesta” kiteyttää hankkeen tavoitteet ja tahtotilan yhdellä lauseella.
Tapahtuma käynnistyi teemaan johdattelevalla ‘Ajatuksia ja kokemuksia harrastamisesta’ -videokollaasilla. Siinä lapset ja nuoret kertoivat harrastuksistaan ja vanhemmat pohtivat harrastamiseen liittyviä haasteita. Videokollaasi pysähdytti osallistujat lasten ja nuorten monenlaisten tarpeiden ja harrastamisen tärkeyden äärelle.
Kokemusasiantuntija puheenvuorossa kuultiin kokemustiedon mahdollisuuksista lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajantoiminnassa. Amina ja Nina jakoivat kokemuksiaan dialogisesti keskustellen poluistaan kokemusasiantuntijoiksi ja siitä, kuinka se on vahvistanut heidän osallisuuden kokemuksiaan. Puheenvuoro tarjosi arvokkaita näkökulmia ja ideoita NuoRTO-hankkeessa kehitettävän työparimallin jatkotyöstöön.
Kuva: Osallistujat verkostoituivat ja jakoivat näkemyksiään lasten ja nuorten harrastustoiminnasta tapahtuman aikana. Kuvaaja Johanna Kurki.
Havaintoja ja oivalluksia esiselvityksestä
Tapahtumassa esiteltiin lyhyesti NuoRTO-hankkeen esiselvityksen tuloksia, joiden tavoitteena oli luoda yhteinen ymmärrys lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta. Selvityksessä kartoitettiin sekä lasten ja nuorten että ohjaajien tarpeita ja kokemuksia erityisesti seuraavien teemojen osalta: tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, monimuotoisuuden huomioiminen, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet, resilienssin edistäminen, merkityksellisyys, moniammatillisuus ja kokemustoimijuus. Näiden näkökulmien kautta pyrittiin hahmottamaan harrastusten merkitystä, harrastuspudokkuuden syitä sekä kokemustoimijuuden mahdollisuuksia.
Tapahtumassa nostettiin esille kolme keskeistä oivallusta ja havaintoa, jotka vahvistavat jo olemassa olevaa tietoa.
Ensimmäisenä havaintona pysähdyttiin harrastamisen esteiden äärelle. Suomessa on tehty paljon hyviä tekoja sen eteen, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus harrastamiseen, esimerkiksi Harrastamisen Suomen malli. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tarjota kaikille lapsille ja nuorille maksuton ja heille mieluisa harrastus koulupäivän aikana (Harrastamisen Suomen malli 2025). Silti harrastamisen esteitä on edelleen paljon ja näiden esteiden eteen meidän on yhdessä tehtävä töitä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa (2022) on nostettu esille harrastamisen suurimpina esteinä ajan- ja kiinnostuksen puute sekä taloudelliset syyt niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta mitään. Ajan- ja kiinnostuksen puute nousivat myös hankkeen tiedonkeruutyöpajoissa vahvasti esille kysyttäessä harrastuksen keskeyttämisen syitä.
Toinen keskeinen havainto ja oivallus liittyi yhdenvertaiseen harrastamiseen ja harrastamisen esteiden vähentämiseen. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tunnistettiin kuusi keskeistä toimenpidettä:Toinen keskeinen havainto ja oivallus liittyi yhdenvertaiseen harrastamiseen ja harrastamisen esteiden vähentämiseen. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi tunnistettiin kuusi keskeistä toimenpidettä:
- Turvalliset ympäristöt – Esteettömät, ennakoitavat tilat ja hyväksyvä ilmapiiri luovat harrastamiseen turvalliset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset puitteet.
- Positiiviset ihmissuhteet – Aikuisen tuki, myönteinen vuorovaikutus ja rohkaiseva puhe vahvistavat itseluottamusta.
- Ympäristön mukauttaminen – Aistiystävälliset tilat ja moninaisten tarpeiden huomioiminen mahdollisuuksien mukaan.
- Ymmärrys moninaisuudesta ja syrjivistä rakenteista – Harrastustoiminnan tulee tarjota turvallinen ympäristö, jossa nuoret saavat tarvitsemaansa tukea.
- Itsemääräämisoikeuden toteutuminen – Mahdollisuus tehdä valintoja, osallistua päätöksentekoon ja harrastaa joustavasti, myös lyhytaikaisesti.
- Monimuotoiset harrastusmahdollisuudet – Joustavat aikataulut, pienet ryhmäkoot ja mahdollisuus tutustua toimintaan etukäteen tukevat osallistumista.
Näiden periaatteiden avulla voidaan luoda saavutettavampia ja yhdenvertaisempia harrastusmahdollisuuksia. Nämä hyödyttävät kaikkia lapsia ja nuoria, eivätkä ainoastaan tukea tarvitsevia.
Kolmanneksi ja viimeiseksi käsiteltiin ammattilaisten osaamistarpeita, joihin NuoRTO-hanke pyrkii vastaamaan koulutustarjonnallaan. Hankkeen esiselvityksessä ammattilaiset toivat esiin toiveen, että lasten ja nuorten harrastus- ja vapaa-ajantoiminnassa panostettaisiin enemmän osallisuuden vahvistamiseen. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota ohjaajien osaamisen kehittämiseen, moninaisuuden ja erityisryhmien huomioimiseen sekä resilienssin tukemiseen. Nuoret kokivat ohjaajien tarvitsevan osaamista ryhmädynamiikan ja monimuotoisuuden huomioimisessa, kun taas ohjaajat kuvasivat osaamisensa näillä osa-alueilla olevan riittävää tai hyvää. Tähän mennessä koulutusteemoista eniten kiinnostusta ovat herättäneet luovat ja toiminnalliset menetelmät, seikkailu- ja luontokasvatus sekä ohjaus-, kohtaamis- ja vuorovaikutustaidot.
Yhteistyöllä kohti saavutettavampaa vapaa-aikaa
Tapahtuman pienryhmätyöskentelyssä osallistujat pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja verkostoitumaan. Ryhmissä pohdittiin muun muassa osaamistarpeita, harrastustoiminnan merkityksellisyyttä ja nuorten osallisuuden vahvistamista sekä yhteiskehittämisen, työparimallin, moniammatillisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia.
Pienryhmäkeskusteluissa toistui erityisesti tarve vahvistaa nuorten aktiivista osallistumista ja osallisuutta, sekä lisätä aitoja vaikuttamismahdollisuuksia. Osallistujat korostivat myös nuorten merkitystä yhteiskehittämisessä ja heidän rooliaan päätöksenteossa. Näiden keskustelujen ja kerättyjen ajatusten pohjalta on hyvä jatkaa NuoRTO-hankkeen tulevien toimenpiteiden suunnittelua ja kehittämistä.
Kuva: Kuvassa takarivissä Marissa Niemi, Anu Hagman, Heikki Jämsä, Johanna Kurki ja Timo Ruuhijärvi. Eturivissä Emma Lindberg, Maara Kosonen, Nina Jääskeläinen, Säde Siljamo ja Heidi Bucht. Kuvaaja Laura Erkkilä, kuvan muokkaus Johanna Kurki.
Seuraavat askeleet
Kevään aikana NuoRTO-hankkeessa aloitetaan koulutuskokonaisuuksien yhteiskehittäminen verkostobrunssien muodossa Vantaalla, Kuopiossa ja Lahdessa. Kokemustoimijoiden ja ammattilaisten työparitoiminnan kehittäminen käynnistyy yhteiskehittämisen työpajoissa, jonka jälkeen aloitetaan toimintamallin pilotoinnit.
Lisätietoa tulevista työpajoista ja tilaisuuksista löydät hankkeen verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavilta:
Lähteet
