Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajan yhteiskirjoittamisen kokeilu vahvisti oppijoiden akateemisia kirjoitustaitoja sekä lisäsi heidän varmuuttaan aloittaa opinnäytetyöprosessi. Mallin avulla opiskelijat kykenivät kehittämään tutkimuksellisia taitojaan ja akateemista ilmaisuaan.
Kuva: Worawut / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista mukaan (1129/2014) ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on muun muassa taito seurata ja eritellä oman alan tutkimustietoa sekä hyvät viestintätaidot oman alan tehtäviin. Opintojaksoilla näitä taitoja opiskellaan ja sovelletaan esimerkiksi kirjallisilla tehtävillä, jotka ovat tarkoituksenmukainen tapa kehittää opiskelijan eli oppijan kykyä tuottaa akateemista tekstiä.
Viimeistään opinnäytetyövaiheessa oppijan on kyettävä tuottamaan akateemista ja selkokielistä tekstiä. YAMK-opinnäytetyön tavoitteina on syventää oppijan oman alan osaamista, kehittää alan käytänteitä sekä osoittaa kykyä tutkimuksellisuuteen ja uutta luovaan itsenäiseen työskentelyyn. Tutkimuksellisuutta arvioidaan opinnäytetyössä tutkimuksellisen asetelman, tietoperustan, tutkimusmenetelmien käytön ja akateemisen raportoinnin kriteerien kautta. (Laurea 2024a.)
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelemaan hyväksytään oppijalta kuitenkin vaihtelevilla taustoilla ja siten kyvyillä tutkimuksellisuuteen. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa vaateina YAMK-hakukelpoisuuteen ovat alempi korkeakoulututkinto, riittävä työkokemus sekä joillakin toimialoilla erityiset pohjakoulutusvaatimukset. (Laurea 2024b.) Mahdolliseen pääsykoemenestykseen vaikuttaa kyky ilmaista itseään kirjallisesti aiempaa osaamista hyödyntäen, mutta kokeissa ei mitata varsinaista kykyä tutkimuksellisuuteen tai akateemiseen kirjoittamiseen.
Osalla oppijoista on heikot tutkimukselliset ja kirjalliset taidot aloittaessaan opinnäytetyöprosessiaan. Syitä voi olla monia. Heidän alemman korkeakoulutukinnon suorittamisesta saattaa olla vuosikymmeniä tai alempi tutkinto ei ole antanut riittäviä eväitä tutkimuksellisuuteen. Lisäksi oppijat saattavat tarvita tukea yleisissä opiskelutaidoissa. Aina opintojaksojen kirjalliset tehtävänannot tai niistä saatu palaute eivät anna valmiuksia kehittymiseen tutkimuksellisessa otteessa.
Ohjattu yhteiskirjoittamisen kokeilu
Laurea-ammattikorkeakoulussa kehitettiin ja pilotoitiin keväällä 2024 ylemmän ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja opettajan akateemisen artikkelin yhteiskirjoittamisprosessi oppijoiden tutkimuksellisten taitojen parantamiseksi. Otannassa kolme yksittäistä oppijaa ja neljä oppijaparia kirjoittivat artikkelin opettajan kanssa ja ohjauksessa julkaistavaksi Laurea Journal -verkkolehdessä (Laurea Journal). Artikkelit liittyivät tulevaisuudentutkimukseen ja ennakointiin, mutta aiheen tarkempi rajaaminen oli oppijoiden vastuulla. Kannustimena oppijoilla oli liittää artikkeli omaan julkaisuluetteloonsa sekä korottaa suoritettua ennakoinnin opintojakson arvosanaa.
Yhteiskirjoittamisprosessiin kuului seuraavat vaiheet: ideointivaihe sekä julkaisukanavaan ja julkaisuvaatimuksiin tutustuminen, akateemisen kirjoittamisen tekninen opiskelu sekä kolmesta kuuteen ohjauskertaa. Ensimmäisessä vaiheessa oppija tutustui Laurea Journalin kirjoittajaohjeisiin (Laurea 2024c), ohjeistukseen kirjoittamisesta (JAMK 2024) ja kertasi julkaisussa vaadittavat viittaamiskäytänteet (Laurea 2023). Ennen ensimmäistä tapaamista opettajan kanssa oppija täytti lisäksi sähköisen lomakkeen, johon kuvaili artikkelin alustavan kontekstin, pääkysymyksen tai ongelman, käsittelyosiot ja päälähteet.
Luurankomallilla jäsennelty alku akateemiselle tekstille
Ensimmäisessä ohjaustapaamisessa opettaja ja oppijat määrittelivät sähköisen lomakkeen vastausten perusteella artikkelin aiheen, alustavat sisällöt ja ohjausaikataulun. Opettajajohtoisesti käytiin myös läpi akateemisen kirjoittamisen sääntöjä, hyviä käytänteitä sekä artikkelin rakennetta. Tehtäväksi toiselle ohjauskerralle oli jatkotyöstää artikkelin aihetta, etsiä ja syventyä lähteisiin ja jäsentää artikkelin rakennetta niin kutsutun luurankomallin kautta (kuva 1.).
Kuva 1 Luurankorakenteen vaiheet (kuvitus Midjourney Bot)
Luurankomalli on typistetty artikkelisuunnitelma. Sitä määrittää alustava artikkelin pääkysymys tai ongelma, johon artikkelilla tarjotaan ratkaisua tai uutta näkökulmaa. Kontekstissa avataan, mihin tieteelliseen viitekehykseen aihe liittyy, mahdollinen tapausesimerkki ja niiden välinen suhde. Kontekstia seuraa kolmesta neljään käsittelylukua, jotka luurankomallissa tiivistetään kuvaamaan yhdellä lauseella luvun sisältö tai tarkoitus. Ingressiä ja johtopäätöksiä oppijoiden ei tarvinnut vielä työstää yhteiskirjoittamisen alkuvaiheessa, vaan ne luotiin prosessin lopussa.
Seuraavilla ohjauskerroilla artikkelia työstettiin iteroivasti oppijakeskeisesti. Kutakin lukua kirjoitettiin kerta kerralta täysmittaan. Jokaisella ohjauskerralla oli mahdollista keskittyä oppijan kannalta huomiota vaativiin seikkoihin. Oppija lähetti tekstiversion opettajalle päivää, paria ennen ohjaustapaamista ja tutustui opettajan kommentteihin ennen ohjausta. Osa oppijoista edistyi nopeammin kuin toiset. Lyhimmillään kirjoittaminen vaati kolme ja pisimmillään kuusi ohjauskertaa. Prosessi päätettiin, kun Laurea Journalin toimituskunta oli antanut kommenttinsa artikkeliin ja teksti oli hiottu niiden pohjalta julkaisukuntoon.
Yhteiskirjoittaminen vahvisti oppijoiden valmiuksia akateemiseen kirjoittamiseen
Yhteiskirjoittamisen aloittaneista oppijoista vain yksi keskeytti prosessin aikataulupaineiden vuoksi. Lopulta Laurea Journalissa julkaistiin kuusi artikkelia. Kirjoittamisprosessista kerättiin kevyt sähköinen palaute, jossa tiedusteltiin yhteiskirjoittamisen prosessin onnistumisia ja kehittämiskohteita sekä erityisesti luurankomallin hyödyllisyyttä. Palautteeseen vastasi kuusi yhteiskirjoittamisprosessin läpikäynyttä kymmenestä oppijasta.
Avoimen palautteen perusteella yhteiskirjoittamisen prosessi kehitti oppijoiden selkeää ja argumentoivaa akateemista ilmaisua. Oppijat kokivat kykynsä kehittyneen erityisesti näkökulmiensa perustelemisessa. Luurankomallia pidettiin yksinkertaisena ja tarkoituksenmukaisena pohjana tekstin jäsentelyyn. Sen avulla oppijat kokivat oppineensa rakentamaan systemaattisesti jäsenneltyä tekstiä. Lisäksi prosessi tarjosi mahdollisuuden harjoitella lähteiden käyttöä ja viittaamista Laurean viittausohjeistuksen mukaisesti.
Yhteiskirjoittamisprosessi koettiin joustavaksi ja johdonmukaiseksi. Aikataulutusta ja etenemistä voitiin mukauttaa yksilöllisten tarpeiden ja lähtötason mukaan. Säännölliset tapaamiset, vaiheittainen eteneminen ja konkreettinen palaute tukivat kirjoitusprosessia, ja henkilökohtainen ohjaus loi turvallisen ilmapiirin. Avoimen keskusteluilmapiirin koettiin vähentävän kirjoittamiseen ja julkaisuprosessiin liittyvää jännitystä.
Prosessin kehittämiseksi toivottiin ansiokkaiden esimerkkiartikkelien analysointia osana kirjoittamiseen orientaatiota. Lisäksi yhteiskirjoittamisprosessin jälkeen kaivattiin kattavampaa arviointia oppijan vahvuuksista ja kehityskohteista kirjoittajana. Mitä useampiin ohjauskertoihin oppija osallistui, sitä työläämmäksi hän kirjoitusprosessin koki. Palautteen perusteella kirjoittamisprosessin orientaatiossa voitaisiin analysoida aiemmin julkaistujen opiskelija-artikkeleiden ansioita ja haasteita. Lisäksi opettaja voisi antaa jäsennellymmän arvioinnin oppijan kirjoittamisprosessista sekä tämän vahvuuksista ja kehittämiskohteista kirjoittajana.
Korkean läpäisyn ja positiivisen palautteen perusteella yhteiskirjoittamisprosessia voi pitää onnistuneena kokeiluna. Oppijat kokivat kehittyneensä akateemisina kirjoittajina ja valmiutensa opinnäytetyöprosessin aloittamiseen vahvistuneen. Oppijat kokivat yhteiskirjoittamisen tuoneen heille varmuutta opinnäytetyöprosessiin.
Lähteet
