Monet ihmistä suuremmat voimat jylläävät ympärillämme, kuten ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet, teknologinen murros ja työelämän jatkuva muutos. Tällaisessa maailmassa opinto- ja uraohjauksen tehtävänä ei niinkään ole antaa valmiita vastauksia kuin auttaa yksilöitä rakentamaan omaa suuntaansa epävarmuuden keskellä. Elämme aikaa, jossa tulevaisuus ei ole enää selkeä jatkumo menneestä. Epävarmuuden ja epätietoisuuden sietoa tarkasteltiin opinto-ohjaajille suunnatussa Opetushallituksen rahoittamassa ’Ohjausosaaminen tulevaisuudessa OTULE’ -henkilöstökoulutuksessa vuosina 2023-2025.

Epävarmuudesta on käytännössä tullut pysyvä olotila yksilöille, koulutusorganisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Turbulentissa maailmassa opinto- ja uraohjauksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa yksilön toimijuutta, toimintakykyä ja resilienssiä (Kasurinen, Launikari, Vuorinen & Laakkonen 2020). Se tarkoittaa tunnetta siitä, että jokainen meistä voi vaikuttaa omaan elämäänsä, vaikka kaikkea ei pystyisikään täysin hallitsemaan tai aina tarkoin ennakoimaan. Kontrollin asemesta tarvitaan kykyä navigoida mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen keskellä, valmiutta sopeutua muutoksiin sekä osaamista löytää toimivia ja realistisia ratkaisuja omaa elämää, opintoja ja työuraa koskeviin kysymyksiin ja ongelmiin (Ihanus & Lassila 2022).

Ohjaus on ihmisyyden ytimessä

TAMK:n, Laurean ja HKCGC Oy:n yhteistyössä järjestämä OTULE-koulutus perustui ajatukseen siitä, ettei tulevaisuus ole ennakoitavissa, mutta että jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, millaiseksi se muodostuu (Aalto, Heikkilä, Keski-Pukkila, Mäki & Pöllänen 2022). Silloin, kun tulevaisuus on hämärän peitossa ja vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan, voidaan opinto- ja uraohjauksella välittää yksilölle oikeaa tietoa ja tarkoituksenmukaisia välineitä käsillä olevien ja tulevien valintojensa tueksi (Kasurinen 2019).

OTULE-koulutuksessa korostettiin sitä, että opinto- ja uraohjauksen tehtävä on tänä päivänä ennen kaikkea vahvistaa yksilön resilienssiä ja antaa hänelle sielunsitkoa kohdata ja käsitellä muutoksia, epäonnistumisia, pettymyksiä ja vaikeuksia sekä sietää epävarmuutta ilman, että suunta tulevaisuuteen katoaa tai ote tästä hetkestä kirpoaa. OTULE-koulutuksen perusteella yksilön resilienssin kasvattaminen edellyttää:

• Reflektiivistä tilaa, jossa hän voi itsekseen ajan ja halutessaan ohjausammattilaisen kanssa pysähtyä ja jäsentää kokemuksiaan
• Psykologista turvallisuutta, jossa epävarmuus ja epätietoisuus eivät ole heikkous vaan inhimillinen lähtökohta
• Toivon ylläpitämistä ja vankkaa uskoa siihen, että oma suunta ja paikka elämässä löytyvät

Ohjausta ei pidä nähdä vain asiantuntevan opinto- ja uraohjaajan tarjoamana palveluna, vaan siinä on ennen kaikkea kyse inhimillisestä kohtaamisesta, jossa rakennetaan merkitystä, suuntaa ja toivoa (Kasurinen, Launikari, Vuorinen & Laakkonen 2020). Epävarmuuden aikakaudella opinto-ohjaajan ja asiakkaan välinen kohtaaminen, vuorovaikutus ja dialogi ovat arvokkaampia kuin koskaan aiemmin. Parhaimmillaan ohjaus muuttuu eksistentiaaliseksi tueksi – tilaksi, jossa yksilö voi pohtia arvojaan, identiteettiään ja merkityksellisyyden kokemuksiaan (Launikari 2020). Kyse ei ole vain opinto- tai urapolusta, vaan kokonaisvaltaisemmin elämän suunnasta.

Sen vuoksi opinto- ja uraohjaaja on tässä ajassa enemmän rinnalla kulkija kuin kaiken tietävä ja osaava asiantuntija, jolla aina on asiakkaalle kaikki vastaukset valmiina. Monet OTULE-koulutuksen osallistujat kipuilivatkin juuri tämän ammatillisen haasteen kanssa. Heillä oli vaikeuksia hyväksyä lupaa olla itsekin keskeneräinen tai vaillinainen, kun perinteisesti ohjaaja on ollut se, joka osaa, tietää ja ratkaisee tilanteen kuin tilanteen. Kyse ei ole siitä, etteikö ohjaaja edelleenkin osaisi ja tietäisi, mutta nykyisin ohjaustyön ammattilaisilta edellytetään ennen kaikkea (Vuorinen, Kasurinen, Kettunen, Kukkaneva & Ruusuvirta-Uuksulainen 2023):

• kykyä sietää hetkellistä osaamattomuuttaan ja tietämättömyyttään sekä rohkeutta kysyä kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteisiä vastauksia
• autenttista läsnäoloa ja aitoa paneutumista asiakkaan elämäntilanteeseen sekä siihen vaikuttaviin olosuhteisiin sekä kuuntelua ilman kiirettä ratkaista ongelmaa, tarvetta tarjota helppoja neuvoja tai muodostaa välittömästi mielipidettä/näkemystä asiasta
• digitaalista osaamista, ohjauksen teoreettista perustaa, moniammatillista ja monialaista yhteistyötä sekä strategista ajattelukykyä   
• laaja-alaista tietämystä koulutus- ja työmarkkinoista, yhteiskunnasta ja kansallisesta palvelujärjestelmästä.

Tulevaisuuden osaaminen

OTULE-koulutuksessa pohdittiin myös sitä, mitä tapahtuu, kun maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin opetussuunnitelmat ehtivät reagoida tai kun tulevaisuuden tärkeimmät taidot eivät vielä edes ole sanoitettavissa. Mitä se tarkoittaa opinto- ja uraohjaajille, entä heidän asiakkailleen?

On selvää, että tulevaisuuden työelämässä korostuvat yhä enemmän metataidot – kyky oppia, sopeutua, käsitellä ja yhdistellä monialaista tietoa sekä ajatella systeemisesti (Alasoini & Manninen 2022). Ilmiöitä pitää osata tarkastella ja ymmärtää kokonaisuutena osana laajempaa järjestelmää, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa.

Tulevaisuudessa melkein missä tahansa työtehtävässä pitää huomiota kiinnittää ilmiöiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen eri osatekijöiden välillä, eikä vain yksittäisiin asioihin tai tapahtumiin. Tarvitaan uteliaisuutta, rohkeutta luovaan ja uudenlaiseen ajatteluun sekä kyvykkyyttä kriittisten kysymysten esittämiseen, mutta myös eettistä ja moraalista harkintaa tekoälyn soveltamisessa. Viisaus käyttää tietoa vastuullisesti ja inhimillisesti on onneksi yhä edelleen meidän käsissämme.

Planetaarinen ajattelu ja ihmisenä olemisen taidot korostuvat globaalien kriisien keskellä (Aarnio-Linnanvuori 2022). Nekin edellyttävät uudenlaista ajattelua ja tuoreita näkökulmia. Tarvitsemme planetaarista lukutaitoa ja siihen liittyvää kykyä ymmärtää ihmiskunnan roolia osana maailmanlaajuista ekosysteemiä. Samoin tarvitsemme eksistentiaalisia taitoja, jotta voimme kestävästi kohdata pitkäkestoisen ja laaja-alaisen epävarmuuden, rakentaa merkitystä ja merkityksellisyyttä meille aiemmin tuntemattomista asioista sekä toimia toivon ja toisiimme luottamisen varassa yksilöinä, organisaatioina ja kansakuntina.

Tulevaisuuden osaaminen on kykyä olla ihminen, joka kykenee toimimaan kestävästi alati muuttuvassa maailmassa. Juuri siksi meidän on yhdessä, keskeneräisinä ja uteliaina opetettava ja opeteltava asioita, joita emme vielä osaa, tiedä tai välttämättä edes tunnista. Jatkossa tarvitsemme koulutuksessa ja työelämässä oppimisympäristöjä, joissa

• oppiminen perustuu yhteiskehittämiseen, eikä niinkään yksilösuorituksiin
• epäonnistuminen on sallittua ja jopa toivottavaa
• opettaja tai esihenkilö on fasilitaattori, ei tiedon portinvartija
• opinto- ja uraohjaaja on suunnannäyttäjä, ei valmiiden patenttiratkaisujen tarjoaja.

OTULE-koulutuksen mukaan tulevaisuus ei ole paikka, johon mennään tai astutaan sisään, vaan se on jotain, mitä me yhdessä opinto- ja uraohjauksella ja lukuisilla muilla tavoilla rakennamme pala palalta. Siksi tulevaisuuden osaaja ei ajattele sitä, mitä hänen ehdottomasti pitää tietää tässä ja nyt, vaan uteliaana kysyy, miten hän voi nyt toimia ja vaikuttaa paremman tulevaisuuden puolesta.

OTULE-koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys

OTULE-koulutus tuotti monipuolista ja arvokasta osaamista sekä uudenlaista ajattelua opinto- ja uraohjauksen ammattilaisille asiakkaiden kanssa tehtävään työhön, mukaan lukien moniammatillinen ja monialainen yhteistyö, jolla parannetaan ohjauspalveluiden saatavuutta sekä ohjausprosessien laatua ja vaikuttavuutta. Laadukas ohjaus edistää koulutuksen läpäisyä, sujuvia siirtymiä ja työllistymistä sekä tukee yksilöiden hyvinvointia ja elämänhallintaa, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten ja aikuisten kohdalla.

Maailmassa, jossa epävarmuus, polarisaatio ja vihapuheen lisääntyminen uhkaavat yhteisöllisyyttämme, tarvitsemme entistä enemmän vastuullisuutta, toivoa sekä luottamusta toisiimme. Opinto- ja uraohjaus voikin antaa merkitystä, sisältöä ja oivalluksia jokaiselle meistä ajassa, jossa arvot ja asenteet ovat vaarassa koventua.

Kirjoittajatiedot

Mika Launikari osallistui Laurean asiantuntijana OTULE-koulutuksen sisällölliseen suunnitteluun ja sen toteutukseen yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden asiantuntijoiden kanssa (Outi Rantanen, TAMK ja Helena Kasurinen, HKCGC Oy)

Lähteet

• Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, M. (toim.) 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 3.7.2025
• Aarnio-Linnanvuori, E. 2022. Planetaarista ajattelua, transformatiivista oppimista ja muita tutkimusuutisia. Ympäristökasvatus-lehti. Viitattu 3.7.2025.
• Alasoini, T. & Manninen, T.  2022. Muuttuvan tietotyön aloitteentekijä – Tekniikan alojen korkeakoulutettujen muuttuva työ. Työterveyslaitos. Viitattu 3.7.2025.
• Ihanus, A. & Lassila, J. (toim.) 2022. Nuorten tulevaisuussuuntautunut ohjaus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.7.2025.
• Kasurinen, H. (toim.) 2019. Opiskelijoiden hyvinvointi ja tulevaisuususko ammattikorkeakoulussa. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.7.2025. https://www.theseus.fi/handle/10024/262898
• Kasurinen, H., Launikari, M., Vuorinen, R. & Laakkonen, T. (toim.) 2020. Käsikirja – CREAR digitaalinen palvelutarpeen arviointiväline. Viitattu 3.7.2025.
• Launikari, M. 2020. ’Kuka minä olen?’ – Identiteetti ja ohjaus. Viitattu 3.7.2025.
• Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kettunen, J., Kukkaneva, E. & Ruusuvirta-Uuksulainen, O. 2023. Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset. Ehdotus kansalliseksi osaamiskehykseksi. Raportteja ja työpapereita 4. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 3.7.2025.