Laurea-ammattikorkeakoulun oikeusmuotoilun YAMK-opiskelijaryhmä toteutti podcastin, jonka vieraana oli Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen kansainvälisten suhteiden johtaja Tapio Pyysalo. Pyysalo valotti haastattelussa ajankohtaisia näkökulmia hybridiuhkiin, niiden torjuntaan, kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen järjestykseen -oikeudellisen palvelumuotoilun mahdollisuuksia unohtamatta. Podcastimme on kuunneltavissa kokonaisuudessaan Laurea Soundcloudissa. Tässä kirjoituksessa tiivistämme Pyysalon keskeiset viestit ja pohdimme lopuksi myös oikeusmuotoilun mahdollisuuksia hybridiuhkien torjunnassa.

Hybrid CoE

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (The European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats) perustettiin vuonna 2017 ja Suomi toimii keskuksen isäntämaana. Keskuksen toimintaa säädellään laissa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta (417/2017).

Itsenäisen keskuksen tavoitteena on vahvistaa kokonaisuusturvallisuusajattelua kansallisesti sekä EU- ja Nato-maiden kesken. Keskus jakaa tietoa hybridiuhista ja vaikuttamisoperaatioissa hyödynnettävistä yhteiskunnallisista haavoittuvuuksista. Keskus analysoi ja tutkii uhkia sekä järjestää 35 osallistujamaalle koulutuksia ja harjoituksia. Sen tehtävänä on helpottaa yhteistyötä EU:n ja NATO:n välillä hybridiuhkien torjunnassa ja tehdä omaa työtään näkyväksi myös kansainvälisesti.

Hybridivaikuttamisen monet kasvot

Pyysalon mukaan hybridivaikuttamisella on monia muotoja. Erityisesti akuutit hybridiuhat ovat nostaneet päätään Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana. Akuuteilla hybridiuhilla Pyysalo viittaa uhkiin, joihin ei ole vielä valmiita ratkaisuja. Esimerkiksi hävittäjien ja droonien ilmatilaloukkauksista on saatu kokemuksia, ja niihin on myös vastattu tehokkaasti.

Uusin vaikuttamiskeino ovat ilmapallot, joita Valko-Venäjä on käyttänyt Liettuaa vastaan. Tällaista uhkaa ei ole vielä aikaisemmin kohdattu, mikä tekee torjumisesta haastavampaa. Kuinka uhkiin vastataan oikeusvaltioperiaatteen mukaisin toimintatavoin?

Pyysalon mukaan informaatiovaikuttaminen on kiihtynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laajamittainen vaikuttaminen Euroopassa liittyy läheisesti muuttuneeseen maailmanpolitiikkaan ja valtasuhteisiin. Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan edelsi sitäkin vaikuttamisoperaatio, joka jatkuu Venäjän hybridisodankäyntinä Ukrainaa vastaan. Vaikuttajat pyrkivät haastamaan sekä valtioita että niiden antamaa tukea Ukrainalle.

Suomi hybridivaikuttamisen kohteena

Suomeen kohdistuva hybridivaikuttaminen on Pyysalon mukaan aktiivista ja on tunnistettu, että Suomi on hybriditoimijoiden kohteena.

Venäjän Suomeen kohdistama hybridivaikuttaminen informaatioympäristöissä on ennen kaikkea meihin liittyvien uhkakuvien rakentamista, ja se suunnataan erityisesti venäläisille. Tässä muun muassa tekoäly toimii aivan uudenlaisessa roolissa ja mahdollistaa huomaamattoman, mutta äärimmäisen tehokkaan keinon yksilöidyn disinformaation jakamiseen.

Lisäksi Suomessa on nähty esimerkiksi Itämerellä tapahtuneita kaapelikatkoja ja välineellistettyä maahantuloa. Myös kyberhyökkäyksiä kohdistuu Suomeen säännöllisesti. Hybridivaikuttamisen kohteina ovat useimmiten erilaiset haavoittuvuudet ja juridiset katveet, joihin ei ole vastatoimia. Hybridivaikuttamisen taustalla ovat valtiolliset toimijat, jotka voivat hyödyntää niin sanottuja sijaistoimijoita.

Hybridivaikuttaminen uhkana demokratialle ja kiihdyttäjänä polarisoitumiselle

Hybridiuhkia esiintyy Pyysalon mukaan globaalin vastakkainasettelun yhteydessä. Kansainvälinen oikeus syntyy kansainvälisissä diplomaattisissa neuvotteluissa, joista se päätyy kansainvälisiksi sopimuksiksi ja kansalliseksi lainsäädännöksi. Demokraattiset maat ovat sitoutuneet kansainväliseen oikeuteen ja sääntöpohjaiseen järjestykseen; ne noudattavat kansainvälisiä sopimuksia. Autoritäärisissä maissa näin ei ole, vaan johtajat käyttävät lähes rajatonta valtaa erilaisten kansainvälisten sitoumusten ollessa toissijaisia.

Pyysalon mukaan autoritaarinen kehitys on jatkunut monilla mantereilla. Tämä on haaste, joka on yleisesti tunnistettu ja jota vastaan pitäisi pystyä taistelemaan vahvistamalla demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia. Tärkeää on myös kansalaisten luottamus demokraattiseen järjestelmään. Pohjimmiltaan hybridiuhkat haastavatkin demokraattisia instituutioita, mikä on usein hybridivaikuttamisen keskeinen tavoite.

Tekoäly informaatiovaikuttamisen työkaluna

Pyysalon mukaan tekoälyn nousu ja kehittyminen on keskeisessä roolissa informaatiovaikuttamisessa. Vuoteen 2026 mennessä tavalla tai toisella valtaosa verkkoon tuotetusta materiaalista on tekoälyn tuottamaa. Pyysalo viittaa arvioon, jonka mukaan arviolta 80 % informaatiovaikuttamisesta tapahtuu sosiaalisessa mediassa, sillä sosiaalisen median sisäinen kontrolli ja regulaatio on vähentynyt. Tämä luo informaatiovaikuttamiselle otollisen alustan. Lisäksi Pyysalo nostaa esille niin sanotut ”peiliuutissivustot”, jotka matkivat aitoja uutissivustoja ja saastuttavat myös laajoja kielimalleja; näin tekoälyn käyttöön päätyy myös valheellista tietoa. Onkin syytä muistaa varovaisuus sen suhteen, mitä kaikkea tekoäly tuottaa.

Suomessa informaatiovaikuttamiseen liittyvä kriisinkestävyys on Pyysalon mukaan hyvällä tasolla. Tärkeää on ihmisten medialukutaito ja lähdekriittisyys; kaikki ei ole totta, mitä verkossa kerrotaan. On tärkeää etsiä ja löytää vaihtoehtoisia lähteitä. Lisäksi jokainen voi osaltaan varmistaa, ettei levitä valheellista tietoa. Pyysalo korostaa, että suurin osa informaatiovaikuttamisesta on jo olemassa olevan poliittisen keskustelun vahvistamista suuntaan tai toiseen. Informaatiovaikuttamisen keinoin olemassa olevaa polarisaatiota vahvistetaan. Tämä on tärkeää tunnistaa.

Muualla maailmassa informaatiovaikuttamisen aseita on käytetty muun muassa vaaleihin liittyvissä konteksteissa. Vaalien lopputulokseen vaikuttaminen voi olla tehokkaampi ja vaikutukseltaan suurempi vaihtoehto, kuin esimerkiksi sotilaallinen voimakeino tai väliintulo. Se, että vaalien kautta valituksi tulee vaikuttajataholle suotuisa vallanpitäjä, on tavoite, jota vaikuttajataho tavoittelee. Vallanpitäjän kautta vaikuttajataho puolestaan voi hyötyä monin tavoin; esimerkiksi kannattavin kauppasuhtein.

Oikeusmuotoilun keinot hybridiuhkien torjumisessa

Pyysalo toteaa, että Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen yhtenä tehtävänä on hyvien käytäntöjen jakaminen osallistujamaiden välillä. Tähän liittyvät keskeisesti erilaiset lainsäädäntöhankkeet ja -päivitykset, sekä uudistukset, joiden yhteydessä maiden tulee selittää lakimuutoksia kansalaisilleen.

Hybrid CoE:lla on rooli tietoisuuden lisäämisessä hybridiuhista liittyen esimerkiksi monien maiden lanseeraamiin varautumiskampanjoihin. Niissä halutaan tuoda näkyväksi, miten meidän tulisi varautua erilaisiin kriisitilanteisiin ja millainen on kansalaisen oma rooli ja vastuu varautumisessa.

Pyysalo näkee, että oikeusmuotoilun keinoista voisi olla hyötyä näiden kaikkien tehtävien toteuttamisessa, mutta sitä käytetään toistaiseksi vielä vähän. Voi myös olla, ettei käytettyjä keinoja tunnisteta oikeusmuotoiluksi. Mistä on kyse?

Oikeusmuotoilun tarkoituksena on tuottaa ymmärrettävää, selkeää ja ihmisläheistä juridiikkaa. Kuten Pyysalon haastattelusta ilmenee, keskeinen asia hybridiuhkien torjumisessa on kriittinen medialukutaito, sekä oikean tiedon jakaminen. On tärkeää, ettei disinformaatio saa jalansijaa ja että kansalaiset pystyvät erottamaan oikean tiedon väärästä. Lisäksi hybridiuhkiin varautumisen kannalta jokaisen on hyvä tuntea varautumiseen liittyvät perusasiat, eli esimerkiksi, miten poikkeustilanteisiin voi varautua.

Oikeusmuotoilun keinoin oikean tiedon jakamista voidaan tehostaa muotoilemalla jaettava tieto sellaiseen muotoon, joka on kansalaisten omaksuttavissa ja saavutettavissa. Myös varautumiseen liittyviä ohjeita voidaan muotoilla siten, että ne tavoittavat entistä tehokkaammin tavoitellun kohderyhmän. Visuaalisuus ja erilaisten medialähteiden hyödyntäminen ovat oikeusmuotoilun näkökulmasta tässä kontekstissa keskeisiä työkaluja. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa sisällön tulisi vakuuttaa kohde keskimäärin kolmen ensimmäisen sisällönkatselusekunnin aikana, olisi tervetullutta nähdä entistä enemmän asiasisältöä luotettavista lähteistä -muotoiltuna kohderyhmän kielelle. Tässä oikeusmuotoilun keinot ovat keskiössä.

Oikeusmuotoilukoulutus, minne menet?

Kuten edeltä ilmenee, hybridiuhkiin vastaaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sekä systeemistä ymmärrystä ongelmasta ja sen taustoista. Tämä on laajemminkin tärkeä viesti muotoilua tekeville ja oikeusmuotoilukoulutusta kehittäville: vaikka yksittäinen muotoiluhaaste voi nousta yhden organisaation rajatusta ongelmasta, sen taustalta voi löytyä moninainen vyyhti toisiinsa kietoutuneita prosesseja ja toimijoita. Systeemisen muotoilun ajattelutavat ja menetelmät ovat välttämättömiä tämän moninaisuuden ymmärtämiseksi.

Ajankohtainen yhteiskunnallinen keskustelu drooniuhkista muistuttaa myös yksilöiden käyttäytymisen moninaisuudesta. Käyttäytymisemme ei useinkaan vastaa yksiselitteisesti rationaalisen toiminnan malleja. Tekomme ja valintamme heijastavat erilaisia tottumuksia ja ajatteluvinoumia, mikä väistämättä vaikuttaa uhkien torjuntaan. Tämä pätee myös yleisemmin oikeusmuotoiluun: oikeusmuotoilijan hyvät aikeet eivät muutu toiminnaksi taianomaisella automatiikalla, vaan oikeusmuotoilussa on tärkeä tunnistaa ja ottaa huomioon eri rooleissa toimivien yksilöiden taipumukset ja käyttäytymismallit. Hybridiuhkien esiin nostamat systeemisen ajattelun ja ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisen tarpeet heijastuvat siis yleisesti oikeusmuotoiluun. Niitä onkin vahvistettu Laurean oikeusmuotoilukoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa, jotta oikeusmuotoilu säilyy ratkottavien yhteiskunnallisten ongelmien taajuudella.

Podcast: Stream Oikeudellinen palvelumuotoilu apuna hybridiuhkien torjunnassa by Laurea-ammattikorkeakoulu | Listen online for free on SoundCloud. Laurea Soundcloud 2026.