Mitä sinulle tulee mieleen sanasta trauma? Joku voi välittömästi muistaa traumaattisen kokemuksen, toisella taas voi olla vaikeuksia tunnistaa traumaattista tilannetta omassa tai toisten elämässä. Trauma tarkoittaa kokemusta tilanteesta tai jatkuvista olosuhteista, joissa henkemme tai terveytemme on uhattuna. Tapahtuma on sellainen, joka on liikaa käsityskyvyllemme. Järkytys on niin suuri, että ihminen voi kokea tulevansa hulluksi. Kyseessä voi olla yksittäinen onnettomuus, väkivallanteko, luonnonkatastrofi tai sairastuminen. Toisaalta se voi olla myös jatkuvampi elämäntilanne: seksuaalinen hyväksikäyttö, koulu- tai työpaikkakiusaaminen, sota tai kriisitilanne. Psykologisia traumoja syntyy elämänmuutoksissa; avioeroissa, irtisanomisissa ja henkisen väkivallan kokemisessa. Traumatisoituminen ei katso ikää, sukupuolta, kansallisuutta, rotua, ekonomista asemaa tms. (Virtanen 2019.) On vaikea ymmärtää kuinka paljon trauman kokeneita voi ympärillämme olla. Miten voisimme tukea traumatisoitunutta henkilöä?

Trauma – hyvinvoinnin kannalta haitallinen henkilökohtainen kokemus

Traumasta tiedetään paljon, silti ei aina ymmärretä miten laajasti se vaikuttaa elämäämme. Emme selviä elämästä ilman traumoja. Traumat kuuluvat elämän ennakoimattomuuteen ja haurauteen. Voidaan jopa puhua jokapäiväisestä traumasta. Emme myös välttämättä ymmärrä, että traumatisoituminen on hyvin yleistä. Kaksi kolmasosaa lapsista kokee trauman ennen 16 ikävuotta. Trauman tuoma kärsimys (henkinen kipu) on osa elämää, se ei ole mielensairaus. Trauma tarkoittaa emotionaalista kokemusta elämän perustuksia järkyttävästä tilanteesta. (Virtanen 2019.)

Traumalla on useita erilaisia määritelmiä. Bessel van der Kolk painottaa, ettei trauma ole vain tapahtuma, joka tapahtui joskus menneisyydessä; se on myös jälki, jonka tämän tapahtuman kokemus on painanut henkilön mieleen, aivoihin ja kehoon. (Sarvela 2021). Trauma on siis haitallinen henkilökohtainen kokemus, joka vielä tapahtuneen jälkeenkin vaikuttaa hyvinvointiin. Voimme esimerkiksi miettiä kuinka COVID-19 pandemia on vaikuttanut hyvinvointiimme. Jokaisen meistä henkilökohtaista vapautta on rajoitettu, jotta viruksen leviäminen on voitiin taltuttaa. Jatkuva ja enenevissä määrin lisääntynyt pelko joko itsesi ja lähimmäistesi puolesta, jatkuva huoli vanhusten turvallisuudesta. Olemme voineet kohdata taloudellisia ongelmia. Emme ole voineet tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia tai olemme joutuneet muuttamaan suunnitelmia nopeasti. Äärimmäinen epävarmuus on ollut osa elämäämme. Pandemiaa seurasi hyökkäyssota Ukrainassa ja taas tavallinen muuttui. Sodan myötä yhteiskuntaamme on tullut suuri joukko sodan keskeltä paenneita ihmisiä, jotka kantavat sisällään traumaattisia kokemuksia ja asioita. Edellä kuvatut tapahtumat ovat esimerkkejä niin kutsutuista kollektiivista traumoista, joissa yksi traumaattinen tapahtuma toistui, aiheuttaen raskaan kuormituksen ihmisten kamppailtavaksi ilman normaaleja selviytymismekanismeja (Silver, Holman & Garfin, 2021, 4–6).

Tällä kaikella on haitallinen vaikutus hyvinvointiin: lisääntyneet ahdistuneisuus- ja/tai masennusoireet. Jatkuva stressi, unen, syömisen ja emotionaalisen sääntelyn ongelmat. Sosiaalisen eristäytymisen tunteet, erityisesti nuorten aikuisten ja yksin asuvien keskuudessa. Edellä mainittujen perusteella on hyvin todennäköistä, että useimmat ihmiset ovat kokeneet jonkinlaisen trauman viimeisten vuosien aikana – ja monet kokevat edelleen tai ovat vasta alkaneet käsitellä asiaa. Mielenterveyden asiantuntijat ovat todenneet, että on epätodennäköistä, että olisimme nähneet viime vuosiin liittyvien psykologisten haasteiden huipun ja he ennakoivat mielenterveyden ongelmien kasvua (THL 2021).

Traumainformoitu työote keinona kohdata haasteellisesti käyttäytyvä ihminen

Trauma muuttaa ihmisen käyttäytymistä ja se toisinaan näyttäytyy haasteellisena, jopa aggressiivisena käytöksenä. Kaikki käyttäytyminen on viestintää ja kiihtyvä käyttäytyminen kertoo lisääntyvästä ahdistuksesta. Haastavaa käyttäytymistä voi kohdata kaikilla aloilla, missä työskennellään ihmisten kanssa. Vastaaminen käyttäytymiseen on hyödytöntä, koska reagoimme tunteella. Kuitenkin nämä tunnereaktiot ovat normaaleja ja ne ovat aivojen keino suojata meitä havaituilta uhilta. On tärkeää huomioida, että aivojemme aistiessa uhan, ne laukaisevat hälytyksen, joka valmistelee meitä taistelua tai pakenemista varten. Mitä jos sen sijaan, että näkisimme kohtaamamme henkilön haastavana, näkisimmekin hänet henkilönä, jolla on hätä ja hänen tekonsa viestinä tuosta hädästä.

Laureassa on jo vuosia koulutettu erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kohtaamaan haasteellisesti käyttäytyviä ihmisiä hyödyntämällä MAPA® (Management of Actual or Potential Aggression) toimintamallia. Toimintamallia on vuosien aikana kehitetty huomioimaan yksilön kokeman trauman vaikutukset hänen käyttäytymiseensä. Traumainformoidun työotteen perusajatus on muuttaa näkökulmaa kohdatessa haastavaa käyttäytymistä ajatuksesta ”mikä sinua vaivaa?” ajatukseen ”mitä sinulle on tapahtunut?”.

Esimerkkinä voit ajatella tilannetta, jossa olet töissä ja joku hermostuu ja alkaa haastamaan esittämällä kysymyksiä, kuten ”Kuka luulet olevasi”? Kohtaat tilanteessa haastavaa käyttäytymistä ja se voi yllättää, et ole varautunut tilanteeseen ja huomaat yhtäkkiä reagoivasi tavalla, joka lisää konfliktin tai eskaloitumisen mahdollisuutta. Mitä jos sen sijaan, että näkisit kohtaamasi henkilön haastavana, näkisitkin hänet henkilönä, jolla on hätä ja hänen tekonsa viestinä tuosta hädästä? Oman lähestymistavan muuttaminen, sekä omien tunnereaktioiden tunnistaminen tilanteissa voi muuttaa koko tilanteen lopputuloksen (Turvalliset toimintamallit -opas).

MAPA® -koulutusmallin uusitussa materiaalissa on lisäyksenä traumainformoitu työote ja tätä painotetaan koulutuksen jokaisessa moduulissa. Traumainformoidun työotteen käytänteet sopivat kaikille ihmisläheistä työtä tekeville. Toistaiseksi niitä on käytetty erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatus- ja opetustyössä, mutta myös poliisit, seurakunnan työntekijät, taiteilijat, juristit ja heidän asiakkaansa voivat hyötyä niistä. (Sarvela 2021).

Traumainformoitu työote huomioi käyttäytymisen taustalla olevia syitä viiden eri osa-alueen kautta: turvallisuus, avoimuus ja luottamus, valinnan mahdollisuus, yhteistyö ja vastavuoroisuus, sekä voimaannuttaminen.

1. Turvallisuus
   Traumainformoitu lähestymistapa alkaa yksittäisen henkilön ja hänen olosuhteidensa tuntemisesta. Meillä jokaisella on tarinamme (traumaattiset kokemuksemme) – mutta ymmärrätkö kokemusten vaikutuksen muihin? Kuinka hyvin ymmärrät kokemusten vaikutukset toisten yksilöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen? Asioiden vaikutusten ymmärtäminen lisää myötätuntoa ja voi olla moottori empatialle arvostelukyvyn sijasta ja sosiaaliselle tietoisuudelle apatian sijasta. Nämä ovat keskeisiä taitoja traumatietoisessa toiminnassa, jotta voidaan luoda turvallisuuden tunnetta ahdistavassa tilanteessa.
2. Avoimuus ja luottamus
   Tunnistatko mahdolliset trauman merkit muissa ihmisissä? Tämä on hankala kysymys, koska esimerkiksi suorituskyvyssä tapahtuvat ongelmat, kuten keskittymisvaikeudet, voivat olla seurausta henkisestä hädästä. Näiden merkkien yhdistäminen traumatisoituneen käytökseen voi olla vaikeaa, jos ei ole harjaantunutta ”silmää”. Joku saattaa olla huolissaan siitä, että ”hätämerkkien”, kuten yhtäkkisen huutaminen, tunnistaminen loukkaa yksilön yksityisyyttä, mutta tunnistamisen tavoite ei ole diagnosoida ketään. Erilaisten ”hätämerkkien” huomioimisessa on kyse tilanteessa tietoisena olemisesta ja oman toiminnan mukauttamisesta tilanteen ratkaisemiseksi turvallisesti ja uudelleen traumatisoitumisen estämiseksi.
3. Valinnan mahdollisuus
   Haastavassa tilanteessa ei välttämättä osaa miettiä vaihtoehtoisia tapoja toimia tai tunnistaa, että se mikä toimi toisen henkilön kohdalla ei välttämättä toimi samalla tavalla seuraavan kohdalla. On hyvä pysähtyä ja miettiä tarjoaako vaihtoehtoja ja kuuleeko aidosti toisen ihmisen mielipiteitä ja ajatuksia. On tärkeää muistaa jokaisen oikeudet, sekä velvollisuudet myös haastavassa vuorovaikutustilanteessa. Kun huomaat toisessa ihmisessä ahdistuksen merkkejä, ilmaise huomiosi ja tarjoa aktiivista tukea.
4. Yhteistyö ja vastavuoroisuus
   Varmistamalla, että haastavasti käyttäytyvä henkilö tuntee tulleensa kuulluksi, että hänen kertomansa otetaan todesta sekä häneltä kysytään, kuinka hän haluaa saada apua tai tulla kohdatuksi, voidaan vähentää mahdollisuutta uudelleen traumatisoitumiseen. Uudelleen traumatisoituminen tapahtuu, kun henkilö kokee uudelleen aiemmin traumaattisen tapahtuman, kuten voiman käyttöön perustuneen tilanteen, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Yhteistyö ja vastavuoroisuus on yhdessä tekemistä jonka avulla voimme madaltaa hierarkiaa huomioimalla jokaisen rooli haastavan tilanteen ratkaisemisessa ja tapahtumien arvioinnissa tilanteen jälkeen.
5. Voimaantuminen
   Voimaantuminen tapahtuu tunnistaessamme toisen vahvuudet, jolloin voimme rakentaa toimintaa vahvuuksien varaan. Miten voit auttaa henkilöä saavuttamaan oman potentiaalinsa? On tärkeää huomioida mahdollisuus sen suhteen, että asiakkaalla voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat hänen ajatteluunsa ja toimintaansa.

Yhdessä eteenpäin

Hyödyntämällä traumainformoidun työotteen periaatteita voidaan rakentaa siltoja ihmisten välille. Ymmärtäessämme omien ja toisten ihmisten reaktioiden nousevan kivusta, väsymisestä ja hädästä, voimme auttaa toisiamme selviytymään, vaikka emme vahingollista/vahingoittavaa käyttäytymistä hyväksyisikään. Myötätunnon osoittaminen auttaa luomaan turvallista ilmapiiriä, joka on avainasemassa traumainformoidussa työotteessa. Myötätunto taas syntyy, kun ymmärrämme käyttäytymismallien taustalla olevat mekanismit ja moninaiset syyt. Trauman huomioiminen arjen haastavissa kohtaamisissa hyödyttää niin yksilöä kuin itseä työntekijänä. Oman toimintamallin tarkastelu tukee ammatillista kehittymistä ja työhyvinvointia, kun tietää hallitsevansa haastavat vuorovaikutustilanteet turvallisesti ja toista kunnioittavalla tavalla.

Lähteet:

• Bremner JD. Traumatic stress: effects on the brain. Dialogues Clin Neurosci. 2006;8(4):445-61. doi: 10.31887/DCNS.2006.8.4/jbremner. PMID: 17290802; PMCID: PMC3181836.
• Kolehmainen, K. 2021. Asiakkaan trauma sosiaalityön kysymyksenä- näkökulmana ammatillinen toimijuus. Pro Gradu tutkielma.
• Sarvela, K. & Auvinen, E. 2020. Yhteinen kieli: traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books.
• Silver, R.C., Holman, E.A. & Garfin, D.R. Coping with cascading collective traumas in the United States. Nat Hum Behav 5, 4–6 (2021). https://doi.org/10.1038/s41562-020-00981-x
• THL 2021. Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset: Mielenterveys (verkkoaineisto) Viitattu 11.11.2022.
• Tiayon, S.B. Four ways we can be sensitive to trauma at work. Greater good Magazine, Workplace, Articles & More, 12.10.2021.
• Turvalliset toimintamallit Kouluttajan opas: CPI/Laurea 2023
• Virtanen, H. 2019. Trauma ja rakkaus eli kuinka selviytyä mahdottomasta. Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura