Käytämme työssämme ja arjessamme lukuisia digitaalisia palveluita, joihin tallentuu meitä koskevia tietoja. Yleensä ei ole mahdollista hyödyntää näitä tietoja ristiin eri palveluissa, mikä haittaa kokonaisvaltaisten henkilökeskeisten palvelujen kehittämistä. MyData-mallin päämääränä on muuttaa tätä asiantilaa. Käsittelen tässä artikkelissa aiheen kannalta ajankohtaisia kaupunkeja koskevia teemoja.

MyData-malli (suomeksi Omadata) edustaa ihmiskeskeisiä henkilötiedon hallinta- ja hyödyntämismalleja, jotka antavat yksilöille oikeuden ja valtuuden oman datansa hallintaan. MyData pyrkii edistämään dataa hyödyntävien alustojen yhteentoimivuutta ja vähentämään käyttäjien kokemia palvelulukkoja. MyData-mallin leviäminen voi nopeuttaa datatalouden kehitystä ja avointen ekosysteemien syntymistä vahvojen tietosuojaympäristöjen avulla. (Poikola et al. 2018, 4.) Olen ollut aktiivinen Suomesta lähtöisin olevasta, mutta globaalisti toimivassa MyData Global -yhteisössä sen perustamisesta asti. Tein aikoinaan Laurea-ammattikorkeakoulun Service Innovation and Design -YAMK-ohjelman opinnäytetyöni MyData-ratkaisujen muotoilusta organisaatio- ja ekosysteemikonteksteissa (Seppälä 2017.)

Päivittääkseni tietojani mallia koskevista ajankohtaisista aiheista, osallistuin seitsemättä kertaa järjestettävään, kansainväliseen MyData 2023 -konferenssiin, joka järjestettiin Helsingissä 31.5.2023-1.6.2023. Konferenssi toi yhteen yli 800 osallistujaa eri sektoreilla toimivaa henkilöä yli 50 maasta. Konferenssi oli monialainen ja käsitteli liike-elämän, juridiikan, teknologian sekä yhteiskunnan näkökulmia. (MyData 2023.)

Omadata tukee kaupunkien palvelujen kehittämistä

Kaupungit ovat merkittäviä kuntalaisten henkilökohtaisten tietojen käsittelijöitä. Ne ovat tutkineet Omadatan mahdollisuuksia kaupunkipalvelujen kehittämisessä muun muassa Espoon, Helsingin, Oulun ja Turun kaupunkien yhteisessä Kaupunki Omadata-operaattorina -hankkeessa (2022). Siinä Espoon kaupungilla ideoitiin yhdessä kuntalaisten kanssa käyttötapauksia, joissa henkilökohtaisen datan jakamisesta voisi olla hyötyä.

Jos elämäntapa-, terveys- ja sosiaalitiedot olisivat kuntalaisten ja sotealan toimijoiden käytettävissä, sote-alalla voitaisiin kehittää digitaalisia omalääkäreitä, jotka voisivat tehdä ennakoivia suosituksia terveyden edistämiseen sen sijaan, että hoidetaan vain sairauksia. Yhtä lailla lasten koulu-, harrastus- ja vapaa-aikatietojen avulla voitaisiin tarjota personoidusti lapsille sopivia palveluita, kuten esimerkiksi liikuntakursseja tietyn ikäisille proaktiivisesti sen sijaan, että vanhemman pitäisi niitä etsiä itse ja tietää, milloin niiden suhteen pitäisi olla aktiivisena (Kaupunki Omadata-operaattorina 2022).

MyData 2023 -konferenssin Sustainable smart cities -sessiossa kuultiin useita puheenvuoroja kaupunkien Omadata-toiminnasta ja sen kehittämisestä. Helsingin kaupungin Chief Data Architect Mika Leivon (2023) puheenvuoro MyDatan edistämisestä oli kaupungin toteuttamien käytännön toimenpiteiden näkökulmasta erityisen kiinnostava. MyData-operaattorilla tarkoitetaan henkilökohtaista dataa käsittelevää, hyödyntävää tai välittävää organisaatiota. Helsingin kaupungilla on tehty MyData-operaattoritoteutuksen pienin toimiva tuote (englanniksi Minimun Viable Product, MVP), joka koostuu teknologisista ratkaisusta ja tiedonhallinnan sosiaalisista käytänteistä.

Teknologialähtöisesti Helsingin kaupungilla on kehitetty henkilön suostumusten varmistamisen digitaalinen komponentti. Kaupungissa on kehitetty rajapintoja datan välittämiseen eri palvelujen välillä sekä virkailijoille suunnattu digitaalinen kojelauta tietojen hyödyntämisen seurantaan. Tiedonhallinnan sosiaalisia käytänteitä on puolestaan kehitetty tuottamalla sääntökirja tiedon käsittelyä koskevan yhteistyön edistämiseksi. Sitä täydentää pelikirja, joka tukee palvelujen kehittämistä ja niiden kehittäjiä. Kaupunki on asettanut työryhmän, joka pohtii sääntöjen noudattamista (englanniksi compliance) ja eettisiä kysymyksiä henkilökohtaisen tiedon lainmukaisessa hyödyntämisessä sekä EU:n tekoälysääntelyssä määriteltyjen riskien arvioinnista siihen liittyen. (Leivo 2023.)

Leivon (2023) mukaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja kouluissa kerätään paljon suostumuksia, jotka voisivat olla uudelleenkäytettäviä. Esimerkiksi oppilaiden esiintyminen valokuvissa, rokotukset, tapahtumiin osallistumiset ja ruoka-aineallergiat ovat tietoja, joita koskevia suostumuksia on perinteisesti kerätty papereilla, mutta jotka ovat helposti digitoitavissa.

Omadata mahdollistaa kuntalaisille proaktiiviset palvelut

Helsingin kaupungin Anni Leppäsen, Kaarin Laaneotsin, Mika Leivon ja Pasi Raution (2023) järjestämä työpaja tarkasteli Omadatan edistämistä erityisesti palvelumuotoilijoiden ja ICT-toimijoiden näkökulmista. Siinä pureuduttiin erityisesti vaikeuksiin edistää Omadataan perustuvia proaktiivisia palveluita suuressa kaupunkiorganisaatiossa. Perinteisesti kaupunkiorganisaation ajattelussa on lähdetty siitä, että kuntalaiset itse hakeutuvat palvelujen pariin. Siksi proaktiivisuus tarkoittaa suurta muutosta toimintaa ohjaavana periaatteena. Proaktiiviset palvelut liittyvät niin kutsuttuihin kuntalaisten elämäntapahtumiin. Nämä ovat mitä yleisiä tapahtumia, jotka toistuvat osana useimpien ihmisten elinkaarta syntymästä lapsuuteen, työelämään, aikuiskään ja ikääntymiseen.

Muutosjohtamisen haasteet Helsingin kaupungilla liittyvät usein organisaation laajuuteen. Lähes 40 000 työntekijän kaupunki vastaa noin 750 palvelusta ja 900 digitaalisesta sovelluksesta. Jo vuodesta 2020 lähtien kaupunki on kokeillut proaktiivisia palveluja, joita (tai joiden kehittämistä) tuettiin Kaupunki MyData -operaattorina projektilla vuosina 2019–2021. Varsinainen proaktiivisten palvelujen kehittämisen projekti, joka kytkeytyy kaupungin uuteen strategiaan, on alkanut vuoden 2023 alussa. (Leppänen et al. 2023.) Helsingin kaupungilla on tunnistettu viisi proaktiivisten palvelujen kehittämisen tukijalkaa (Leppänen et al. 2023):

• Ensimmäinen näistä on asiakaskeskeisten palvelupolkujen kehittäminen, jossa tietoja ei tarvitse syöttää erikseen joka vaiheessa.
• Toinen tukijalka on inkluusio eli palvelujen saavutettavuuden varmistaminen erilaisille ryhmille.
• Kolmas tukijalka on työn tuottavuuden ja itsepalvelun lisääminen, joiden avulla palvelujen saatavuutta voidaan parantaa.
• Neljänneksi kaupungilla pyritään edistämään kuntalaisten palvelutarpeiden ennakointia ja potentiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä yhdistämällä erilaisia tietolähteitä toisiinsa.
• Viides tukijalka on dataekosysteemien edistäminen, joka avaa palvelujen tuottamista myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisille toimijoille, kuten yrityksille ja yhteisöille.

Kaupunkien proaktiivisten ja ihmiskeskeisten palvelujen tulevaisuus

Vastuu Groupin toimitusjohtaja Mika Huhtamäki (2023) käsitteli konferenssipuheenvuorossaan MyDatan mahdollistamien kaupunkien proaktiivisten ja ihmiskeskeisten palvelujen tulevaisuutta. Yksi hänen esittelemänsä skenaario koskee kaupunkeja henkilödata-alustoina, jotka mahdollistavat sen, että kaupungit voivat kehittää proaktiivisia, tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia.

Huhtamäen (2023) mukaan tämä auttaa dataan perustuvan ennakoivan analytiikan hyödyntämisen kansalaisten tarpeisiin vastaamisessa. Tulevaisuuden Omadataa hyödyntävät palvelut ovat henkilökohtaisesti räätälöityjä ja vastaavat kunkin kuntalaisen tarpeisiin.

Yksi käytännön Omadataa hyödyntävä sovellus, joka ilmentää palvelujen henkilökohtaistamista on Vastuu Groupin kehittämä Luotettava työntekijä -palvelu. Se helpottaa rekrytointia, työnhakua ja osaamisen kehittämistä. Palvelu kerää avoimia työpaikkoja, työnhakijan työkokemusta ja opintoja sekä muita tietoja erilaisista olemassa olevista palveluista ja rekistereistä. Näiden perusteella palvelu räätälöi sitä käyttävälle henkilölle tekoälyn avulla suosituksia, jotka tukevat hänen työelämään liittyviä tavoitteitaan. (Huhtamäki 2023.)

Kuten edellä kuvatuista puheenvuoroista käy ilmi, MyData on vuosien varrella muuttunut entistä enemmän datan jakamista ohjaavasta ajatuksesta käytännön sovelluksiksi. Henkilökohtaisen datan jakaminen ja hyödyntäminen erilaisissa palveluissa on avainroolissa ihmiskeskeisten ja proaktiivisten palveluiden kehittämisessä.

Kirjoittaja

YTM, KM, KTM, MBA Mikael Seppälä on ekosysteemien ja systeemisen innovaatiojohtamisen asiantuntija ja työskentelee projektipäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa. Hän koordinoi Laurean innovaatiojohtamisen ja ekosysteemien teematiimin toimintaa.

Lähteet

• Huhtamäki, M. 2023. Opportunity for Proactive, Human-centric Services. Puheenvuoro MyData 2023 -konferenssissa 31.5.2023. Viitattu: 11.7.2023.
• Kaupunki Omadata-operaattorina 2022. Kaupunki Omadata-operaattorina – Käytännön oppeja neljästä suuresta suomalaisesta kaupungista. Espoon, Helsingin, Oulun ja Turun kaupunkien Kaupunki Omadata-operaattorina -hankkeen loppuraportti. Viitattu: 9.7.2023.
• Leivo, M. 2023. MyData in the City of Helsinki. Puheenvuoro MyData 2023 -konferessissa 31.5.2023. Viitattu: 11.7.2023.
• Leppänen, A., Laaneots, K., Leivo, M. & Rautio, P. 2023. Organisational change laboratory – how to overcome challenges in MyData and proactive services. Puheenvuoro työpajassa MyData 2023 -konferenssissa 31.5.2023. Viitattu: 11.7.2023.
• MyData 2023. About MyData Conference. Luettu: 9.7.2023.
• Poikola, A., Kuikkaniemi, K., Kuittinen, O. & Honko, H. 2018. MyData – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu: 9.7.2023.
• Seppälä, M. 2017. Service Systems Design: Developing Human-centric Systems in Organizational to Ecosystemic Scales. YAMK-opinnäytetyö.