Omaishoitajat tekevät merkittävää hoiva- ja hoitotyötä, minkä yhteiskunnallinen merkitys kasvaa Suomen väestörakenteen muuttuessa. Läheistään hoitavien psyykkinen kuormitus ja terveydentila ovat heikompia kuin väestöllä keskimäärin, mikä lisää asiakaslähtöisten ja osallisuutta edistävien tukipalvelujen tarvetta hyvinvoinnin edistämiseksi. Omaishoitoperheille suunnattujen tukipalvelujen kehittäminen edellyttää monitoimijaista verkostoyhteistyötä, missä mahdollistetaan myös omaishoitajien aktiivinen osallistuminen. Artikkelin tarkoituksena on kuvata Laurean keskeistä roolia sosiaalisesti kestävien ja osallistavien palvelujen kehittämisessä osana Hyvinvoiva omaishoitoperhe -hanketta yhteistyössä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sekä Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Omaishoitajat ry:n kanssa.

Vertaisryhmät mahdollistavat keskustelun ja kokemusten jakamisen. Kuva: Terhi Hautaviita

Hyvinvoiva omaishoitoperhe -hankkeessa kehitetään omaishoitoperheiden alueellista hyvinvointia ja osallisuutta

Laurea osallistuu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella toteutettavaan hankkeeseen Hyvinvoiva omaishoitoperhe: Yhteistyöverkoston toimintamallin kehitys ja pilotointi (1.3.2025–31.5.2027). Hanke saa STM:n valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta. Sen keskeisenä tavoitteena on kehittää monitoimijainen verkostoyhteistyön malli omaishoitoperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. (Laurea 2025a.)

Läheishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka huolehtii hoivaa ja hoitoa tarvitsevasta perheenjäsenestä tai muusta läheisestään ilman hyvinvointialueen kanssa tehtyä omaishoitosopimusta. Tätä kutsutaan epäviralliseksi hoivaksi erotuksena omaishoitajasta, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen ja saa sen perusteella hoitopalkkion (Aalto, Ilmarinen, Kehusmaa, Elovainio & Sainio 2023, 1; Omaishoitajaliitto 2024, 5). Kirjallisuudessa omaishoitaja toimii usein yleiskäsitteenä, joka kattaa sekä omais- että läheishoitajat. Tässä artikkelissa omaishoitaja-käsite sisältää sekä läheishoitajat että omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat.

Suomessa arvioidaan olevan noin 700 000 työssäkäyvää läheishoitajaa (Kevajärvi, Lindholm & Reiman 2020, 6), ja vuonna 2024 sopimusomaishoitajia oli noin 62 000, joista hieman yli puolet eläkkeellä (THL 2025). Omaishoitajien osaamisen, jaksamisen ja osallisuuden tukeminen on todettu riittämättömäksi (Shemeikka, Buchert, Pitkänen, Pehkonen-Elmi & Kettunen 2017, 8; Kevajärvi ym. 2020, 10), ja Hyvinvoiva omaishoitoperhe -hankkeessa kehitetään alueellista verkostoa monimuotoisten omaishoitoperheiden tukemiseksi. Keskeisiä menetelmiä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä ovat erilaiset vertaisryhmät ja matalan kynnyksen kohtaamiset.

Omaishoitajien kokemukset omasta hyvinvoinnista ovat muuta väestöä heikompia

Puolisoaan hoitavat omaishoitajat kokevat muita enemmän terveysongelmia, psyykkistä kuormitusta ja heidän toimintakykynsä sekä elämänlaatunsa on muuta väestöä heikompi (Aalto ym. 2023, 6–7). Kevajärven ym. (2020, 8) tutkimuksessa nostettiin esiin lisäksi omaishoitajuuden aiheuttama stressi, minkä taustalla vaikuttavat esimerkiksi huoli taloudellisesta tilanteesta, resurssien puutteesta sekä sosiaalisten suhteiden heikentymisestä. Denhamin ym. (2020, 8) mukaan omaishoitajat kokevat pelkoja sekä huolia oman fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä, ja he tarvitsevat tukea oman terveytensä ylläpitämiseen ja laajemmin itsestä huolehtimiseen.  Omaishoitajaliiton vuonna 2024 tekemässä kyselyssä noin 80 prosenttia vastaajista koki omaishoidon vaikuttaneen omaan terveyteensä kielteisesti (N = 1882) (Omaishoitajaliitto 2024a, 41).

Omaishoitajat tarvitsevat myös konkreettista neuvontaa. Kuva: Terhi Hautaviita

Yksi keskeinen omaishoitoperheiden tukimuoto on ryhmätoiminta. Vertaisuuteen ja yhteisiin kokemuksiin perustuva jaettu ymmärrys tarjoaa keinoja erilaisten hoitotilanteiden tarkastelemiseen ja arjen haasteista selviytymiseen (Shemeikka ym. 2017, 87) sekä mahdollistaa palveluihin ja palvelujärjestelmään liittyvän kokemustiedon jakamisen (Omaishoitajaliitto 2024b, 17). Omaishoitoperheille suunnatuissa tukipalveluissa on kuitenkin huomioitava perheiden monimuotoisuus ja erilaiset tuen tarpeet, jolloin tuen tarvetta määrittävät muun muassa hoidettavan tilanne, hoivan vaativuus ja omaishoitajan työmarkkina-asema (Shemeikka ym. 2017, 83).

Omaishoitoperheille suunnattu tapahtumapäivä Hyvinkäällä syyskuussa 2025

Hyvinvoiva omaishoitoperhe -hankkeessa järjestettiin omaishoitoperheille suunnattu tapahtumapäivä syyskuussa 2025 Hyvinkään Omaishoitoyhdistyksen tiloissa Hyvinkäällä. Tapahtumapäivä integroitiin osaksi Laurean sairaanhoitajakoulutuksen opintojaksoa Hoidon tarpeen arviointi ja sähköinen asiointi sairaanhoitajan vastaanotolla, mihin sisältyy opiskelijoiden suunnittelema, toteuttama ja arvioima ryhmäohjaustilanne.

Suunnittelu alkoi toukokuussa 2025 Hyvinkään Omaishoitoyhdistyksen asiantuntijoiden ja Laurean hanketoimijoiden kesken. Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitettiin ohjausteemoja, joita tarkennettiin kesäkuussa. Tapahtumapäivän ryhmäohjausten teemat perustuivat Omaishoitoyhdistyksen asiantuntijoiden kokemuksiin ja aiheeseen liittyvään aikaisempaan tutkimukseen. Tältä pohjalta keskeisiksi teemoiksi tunnistettiin konkreettinen monilääkityksen turvallinen toteuttaminen kotona sekä voimaannuttavat ja kuntouttavat kohtaamiset haasteellisiin tilanteisiin omaishoidon arjessa. Näiden lisäksi tapahtumapäivässä oli erilliset ryhmät omaishoitajien palautekeskusteluille sekä omaishoidettaville.

Omaishoitajien palaute tapahtumapäivästä

Tapahtumapäivään osallistui yhteensä 14 omais- ja läheishoitajaa sekä 6 omaishoidettavaa. Palautekeskustelu sisälsi omaishoitajille laaditun Likert-asteikollisen (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) palautekyselylomakkeen, missä esitettiin seuraavat väittämät: Sain tietoa sitä, miten voin turvallisesti toteuttaa lääkehoitoa kotona; Sain tietoa siitä, miten pidän huolta itsestäni ja hyvinvoinnistani sekä Sain tietoa siitä, miten voin kohdata arjen haasteelliset tilanteet. Palautteiden perusteella monilääkityksen turvallisesta toteuttamisesta kotona saatiin tietoa erittäin hyvin (vastausten ka 4,1), omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta hyvin (vastausten ka 3,8) ja myös arjen haasteellisista kohtaamisista saatiin tietoa hyvin (vastausten ka 3,3).

Omaishoitajat osallistuivat myös opiskelijaryhmän fasilitoimaan yhteiseen palautekeskusteluun. Palautekeskusteluissa nousi esiin ryhmäohjausten lyhyt kesto. Jokaiseen ryhmäohjaukseen oli varattu aikaa kokonaisuudessaan ainoastaan puoli tuntia, mikä perustui käytettävissä oleviin opiskelijaresursseihin. Ryhmissä syntyi paljon keskustelua omaishoitajuuden herättämistä tunteista sekä arjen haasteista, ja näiden keskusteluiden koettiin jääneen kesken sekä omaishoitajien että opiskelijoiden palautteissa. Ryhmissä oli jo pidempään toimineita kokeneita omaishoitajia sekä vasta omaishoitajuuden alkutaipaleella olevia, ja erityisesti nämä vertaiskeskustelut koettiin hyviksi ja niihin olisi tarvittu pidempi aika. Omaishoitajilta myös kysyttiin, millaista tukea ja neuvontaa he kokevat tarvitsevansa, ja palautteessa korostui erityisesti omaishoidon käytännön asiat, kuten perushoidon ja lääkehoidon toteuttaminen, lääkinnälliset laitteet sekä neuvonta omaishoitajille suunnatuista palveluista. Lisäksi omaishoitajat toivoivat selkeitä palvelupolkukuvauksia erilaisissa omaishoitotilanteissa oleville omaishoitoperheille. Näiden lisäksi toivottiin mahdollisuutta vertaiskeskusteluihin.

Opiskelijoiden palaute tapahtumapäivästä

Opiskelijat nostivat omaishoitajien tavoin esiin ohjaukselle varatun ajan lyhyyden. Ryhmissä syntyi hyviä keskusteluita, mitkä jouduttiin keskeyttämään seuraavan ryhmäohjauksen alkaessa. Lisäksi opiskelijat antoivat konkreettisia kehittämisehdotuksia; omaishoitajien tulisi voida valita itseään kiinnostavat ohjausteemat, jolloin tapahtumapäivässä voisi olla esimerkiksi erilaisia ohjausrasteja ja vinkkipajoja eri teemoista omaishoitajille.  Omaishoidettavilla tulisi puolestaan olla mahdollisuus osallistua toiminnalliseen hetkeen.

Opiskelijapalaute tapahtumapäivästä oli pääosin positiivista; kyseessä oli autenttinen ryhmäohjaustilanne, mikä toteutettiin tiiviissä kumppanuudessa omaishoitoyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijat saivat hyvää palautetta osallistuneilta omaishoitoperheiltä ja omaishoitoyhdistyksen asiantuntijoilta. Heidän osallistumisensa tapahtumapäivään tuotti arvokasta arviointitietoa omaishoitoperheille suunnatun hyvinvointipäivän jatkokehittämiselle.

Miten tapahtumapäiväkokeilu vaikuttaa kevään 2026 hyvinvointipäivän suunnitteluun?

Hyvinvoiva omaishoitoperhe -hankkeessa järjestetään seuraava hyvinvointipäivä omaishoitoperheille huhtikuussa 2026 Järvenpäässä. Hyvinvointipäivä sisältyy Laurean monialaiseen täydentävään opintojaksoon Hyvinvointia omaishoitoperheille ryhmätoiminnalla 3 op (Laurea 2025b). Opiskelijoiden keräämä palautetieto auttaa tarkentamaan hyvinvointipäivän sisältöä sekä kehittämään sen käytännön toteutusta, kuten ohjausten sisältöä ja kestoa sekä omaishoidettavien toiminnallisten tuokioiden kehittämistä.

Julkaisussa on hyödynnetty Microsoft 365 Copilotia valmiin version kieliasun parantamisessa.

Lähteet

• Aalto, A.M, Ilmarinen, K., Kehusmaa, S., Elovainio, M., Sainio, P. (2023) Toimintarajoitteista puolisoaan avustavien terveys ja hyvinvointi ja kokemus sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä muuta väestöä heikompi. Tutkimuksesta tiiviisti 60/2023, Suomen sosiaalinen tila 7/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
• Denham, A.M.J., Wynne, O., Baker, A.L., Spratt, N.J., Turner, A. & Magin, P.(2020) An online survey of informal caregivers’ unmet needs and associated factors. PLoS ONE 15(12): e0243502. Viitattu 12.11.2025.
• Kevajärvi, M, Lindholm , M., & Reiman, A. 2020. Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissääntiön julkaisu 36.
• Laurea 2025a. Hyvinvoiva omaishoitoperhe: Yhteistyöverkoston toimintamallin kehitys ja pilotointi omaishoitoperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi – Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.11.2025.
• Laurea 2025b. Hyvinvointia omaishoitoperheille ryhmätoiminnalla TO00CF15 | Opinto-opas, Laurea. Viitattu 12.11.2025.
• Omaishoitajaliitto 2024a. Omaishoitajakysely.
• Omaishoitajaliitto 2024b. Jotta omaishoito onnistuu – omaishoidon edellytykset hyvinvointialueilla.
• Shemeikka, R., Buchert, B., Pitkänen, S., Pehkonen-Elmi, T. & Kettunen, E. 2020. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37/2017.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2025. Omaishoitajat 2024. Tilastoraportti 1/2025.