Oman osaamisen tunnistaminen Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeessa

Teksti | Jorma Jokela , Matti Pyykkönen , Katriina Knuuti

Oman osaamisen tunnistaminen on tekemisen lähtökohta. Oman osaamisen tunnistaminen on aikaa vievää ja ajatuksia piristävää, mutta samalla todella hyvittävää. Osaamisten ja vahvuuksien tunnistaminen on keskeistä oman uran urasuunnittelussa. Osaaminen työelämässä koostuu muun muassa kommunikaatiotaidoista, teknisistä taidoista, liiketoimintaosaamis-, kulttuuri- ja sosiaalisista taidoista. Näitä kaikkia tarvitaan ja vahvistetaan niin opiskelussa kuin työelämässäkin. Kartoittaakseen ja hyödyntääkseen osaamistaan urasuunnittelussa, on oltava selvillä siitä, mitä kaikkea osaa.  Oman osaamisen tunnistamiseen on olemassa lukuisia muita työkaluja, joista CEE -hankkeessa käytettiin osaamisympyrää. CEE -hankkeessa luotiin monikäyttöinen koulutusmalli. Tuloksena syntyi digitaalisten tekniikoiden koulutuksen uusi Chief Expert in Engineering -toteutustapa, jota voivat hyödyntää hankkeen jälkeen myös muut koulutustahot. Koulutuskokonaisuus pilotoitiin huhti-joulukuussa 2020. Laurean moduuleissa insinööritaustaiset opiskelijat kartoittivat, tuotteistivat ja esittelivät omaa osaamistaan uusimpien 3D-teknologioiden hyödyntämisessä teollisuudessa. Osaamisen moduuli alkoi opiskelijoiden omana kartoittamisena, millaista uutta osaamista he tulevaisuudessa tarvitsevat.

kuvituskuva.Tämä artikkeli on osa Teollisuuden Huippuosaaja (Chief Expert in Engineering CEE) – hanketta. Hanke alkoi 1.4.2020 ja loppuu 30.4.2021. Hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Hankkeessa rakennetaan koulutuskokonaisuus, joka valmentaa uusimpien digitaalisten tekniikoiden esimerkiksi 3D-tulostuksen erityishaasteisiin ja mahdollisuuksiin kone- ja tuotesuunnittelussa. Hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto. Hanke on hyvin ajankohtainen ja sillä pyritään vastaamaan yritysten kasvavaan osaajatarpeeseen, liittyen erityisesti uusimpien teknologioiden hyödyntämiseen teollisuudessa, kuten lisäävään valmistukseen, 3D-tulostus sekä digitaalisen suunnitteluympäristön työkalut. Teollisuuden huippuosaaja -koulutus (15 op) tähtää teollisuuden insinöörien taitojen ajanmukaistamiseen ja heidän kykyynsä hyödyntää moderneja 3D-tekniikoita omassa työssään. (Jokela & Knuuti 2021; Hirvimäki, Jokela & Piili, 2020.) Tässä artikkelissa esitetään Teollisuuden Huippuosaaja Chief Expert in Engineering (CEE) -hankkeessa oman osaamisen tunnistaminen, esimerkkinä kaavake osaamisen kartoittamiseen.

Helakorven (2009) mukaan osaaminen voi olla sekä yksilöllistä että yhteisöllistä ja se voi olla sekä virallisen koulutuksen että kokemisen ja kehityksen tulosta. Osaamista ei pidetä vain tietämisenä, vaan se liitetään usein laveampaan tekemisen hallintaan, jossa painottuu sosiaalinen vuorovaikutus. Osaamisen kehittymiseen liittyy usein mukautuvuutta, epävarmuuden sietoa ja muutoshalukkuutta. Työelämässä osaaminen voidaan huomata jatkuvana arviointina ja kehittämisenä. Osaamiseen liittyy vahva yhteyssidonnaisuus, jolla on vahva linkki organisaation toimintakulttuuriin.

Mistä osaaminen koostuu?

Osaaminen on moniulotteista ja voidaan arvioida, että se koostuu tiedoista, taidoista, kokemuksista, verkostoista ja ihmisen persoonasta, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Henkilö opiskelee, oppii ja kokoaa tietopääomaa, erilaiset työtehtävät kasvattavat taitoja, verkostot ja oma persoona tukee ja määrittää juuri sinulle sopivia oppimisen muotoja. (Ruokoski 2017.)

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, miten osaaminen on hankittu. Opitut tiedot ja taidot voivat perustua esimerkiksi ammatilliseen, yleissivistävään tai muuhun oppimiseen. Osaamisen omaksumista  voidaan tarkastella eri näkökulmista. Voidaan tarkastella yksilön, työelämän, koulutuksen tai yhteiskunnan näkökulmasta oman osaamisen tunnistamista. Tavoitteena oman osaamisen tunnistamisessa on tuoda yksilön osaaminen näkyviin, ja hyödyntää sitä markkinointiin työmarkkinoilla. (Huotari, Lepänjuuri & Niskanen 2007, 89-92.)

Huotarin, Lepänjuuren ja Niskasen (2007) mukaan oman osaamisen tunnistaminen on hyödyllistä varsinkin silloin, kun on jo aiemmin saatua osaamista. Opiskelijoiden kannalta tulee havaita, mitä osataan ja mitä osa-alueita tulisi vielä parantaa ja oppia. Muun ohella on kyettävä vertailemaan omaa osaamista opintojen vaatimuksiin, jonka jälkeen on mahdollisuus osoittaa opittu osaaminen. Oman osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan osoittaa omat tiedot ja taidot työpaikkaa hakiessa. Yritykset etsivät osaavaa henkilöstöä, joka on valmis sopeutumaan työelämän muutoksiin. Työelämässä ammattitaidosta huolehtiminen on yhä suurempi haaste. (Nurminen & Pennanen 2007, 12-15). Työelämän luomien muutosten takia eri alan koulutuksissa on jouduttu huomioimaan muuttuvat ammattitaitovaatimukset. Koulutuksessa päätavoitteena on osaamisen tunnistaminen, mikä vähentää eri koulutuksien päällekkäisyyksiä ja säästää koulutukseen kuluvaa aikaa. Työelämän kannalta, eri osaamisen tunnistamisen välineitä voidaan hyödyntää työntekijöiden tietojen ja taitojen kartoittamiseen. Täten voidaan helpommin määritellä myös mahdolliset koulutustarpeet. (Huotari ym. 2007, 89-92.)

Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen

Heikuran (2018) mukaan työelämäosaamisen viitekehyksessä käydään työelämässä yleisesti tarvittavia taitoja – kommunikaatio, tekniset taidot, liiketoimintaosaaminen, kulttuurilliset taidot, yleiset taidot ja sosiaaliset työelämän taidot. Jokaiseen osioon on liitettävissä taitoja ja osaamisalueita, joita yrityksessä tai organisaatiossa tarvitaan isossa kuvassa. Yksi ihminen voi olla taitava jossakin osassa, toinen toisessa – tämän vuoksi tiimityö ja osaamisen tunnistaminen – oma ja muiden – on ensiarvoisen tärkeää.

Työelämässä osaamisen tunnistaminen tehdään mm. osaamisen kehittämisen, rekrytoinnin ja urasuunnittelun yhteydessä. Työelämässä erityisiä osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin välineitä ovat osaamiskartoitukset, henkilökohtaisen kehittymissuunnitelma (HEKS), kehityskeskustelu ja osaamisen ympyrä. (Leppäjuuri ja Niskanen 2014, 17.)

kuvion sisältö avattu tekstissä.
Kuvio 1. Osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavalla osaamisympyrällä (mukaillen Carver 2006 ja Haapakorpi 2000).

Osaaminen on varsin laaja käsite ja sen tunnistamista voi helpottaa, jos sitä puretaan pienempiin osiin. Osaamisympyrän jaotteluna voidaan käyttää esimerkiksi Carverin (2006) ja tekemää jaottelu eri osaamisalueisiin seuraavasti (Kuvio 1.):

  1. Tekniset taidot ovat IT-taidot ja teknisten välineiden hallinta.
  2. Liiketoimintaosaamisia ovat taloudellisten mekanismien ja todennäköisyyksien tunnistaminen ja ymmärtäminen, sekä taloushallinnon osaaminen ja kustannuslaskenta.
  3. Kulttuurillinen/markkinaosaamista ovat viestintätaidot vieraalla kielellä, tietyn maan/kulttuurin eritysosaaminen sekä kansainvälinen hahmotuskyky.
  4. Yleiset työelämätaidot ovat luovan ajattelun taidot, oppimiskyky, ongelmanratkaisukyky, kyky itsenäiseen työskentelyyn, projektinhallintataidot sekä johtamiskyky.
  5. Sosiaaliset taidot ovat ryhmätyötaidot, vuorovaikutustaidot, joustavuus ja sopeutumiskyky.
  6. Kommunikaatiotaidot ovat äidinkielen kirjallinen ja suullinen viestintä, esiintymistaito sekä viestintätaidot vierailla kielillä.
  7. Asiantuntijuus ja suvaitsevuus sekä monikulttuurisuus tarkoittavat sitä, että tuntee tieteenalan käsitteet, teoriat, tiedot, analyyttiset taidot, lähdekritiikin osaaminen, teorian soveltaminen, tiedonhankintataidot sekä yleissivistys.

Teollisuuden Huippuosaaja CEE -hankeen ensimmäisenä opintojen lähiopetuspäivänä opiskelijat pääsivät kuvion 1. avulla miettimään, millaista uutta osaamista tulevaisuudessa he tarvitset ja tarkoituksena oli tunnistaa oman osaamiset, vahvuudet ja käytiin läpi oman osaamista suhteessa 3D -teknologioihin. Osiossa lähdettiin liikkeelle osaamisen määritelmästä ja käytiin läpi jokaisen opiskelijan omaa osaamistasi. Tässä osassa opiskelijat miettivät samalla, millainen persoona olen ja mitä osaamista minulla nyt on olemassa? Osio koostui luettavasta aineistosta, osaamisen kartoitustehtävästä ja oppimispäiväkirjasta pohdintatehtävineen.

CEE -hankeen opiskelijoiden osaamisen kirjoittamiseksi kehitettiin osaamisympyrästä lomakepohja oman osaamisen kartoittamiseen (Kuvio 2.).  Lomakepohja helpotti opiskelijoiden työtä, kun he lähtivät hahmottelemaan omaa osaamistaan. Lisäksi heitä muistutettiin suhtautumaan tuloksiin aina terveen kriittisesti ja pohtimaan, kuvastaako saatu tulos todella itseä.

Osaamiset - työelämäosaamiset - sosiaaliset osaamiset - kommunikaatiotaidot - eritysisosaaminen - tekniset taidot - liiketoimintaosaaminen - markkinaosaaminen.
Kuvio 2. Lomakepohja oman osaamisen kartoittamiseen (Matti Pyykkönen)

Yhteenveto

Oman osaamisen tunnistaminen on haastava tehtävä monelle. Yleensä osaaminen hahmottuu paremmin, kun osaa katsoa asiaa hieman uudella tavalla. Lisäksi myös kouluttajat saattavat tulla eri osaamisalueilta kuten ESR-rahoitteisessa CEE-koulutuksessa. CEE-koulutuksessa LUT-yliopisto ja HAMK vastasivat tekniikan opetuksesta ja Laurea-ammattikorkeakoulu oman osaamisen kehittymisestä. Tässä koulutuksessa oli tärkeää, että kaikilla partnereille oli oma osaamisalue, jotta koulutuksesta syntyy ehyt kokonaisuus (Hirvimäki ym. 2020). Oman osaamisen tunnistaminen auttaa osaamisen kehittämisessä, rekrytoinnissa ja urasuunnittelussa. Oman osaamisen tunnistamiseen lomakkeen eri osaamisien kohtiin olivat melkein kaikki CEE -hankeen opiskelijat vastanneet.  Insinööritaitoisten opiskelijoiden vastauksissa painottuivat yleisissä muun muassa työelämätaidoissa erityisesti tekninen osaaminen ja tiimityötaidot. Tämän lisäksi ilmoitettiin, että uuden oppiminen, tunnollisuus ja johtamistaito ovat tärkeitä osaamisen osa-alueita. Oman osaamisen kartoittaminen antaa työkaluja oman osaamisen tunnistamiseen tunnustamiseen ja kytkemiseen yrityksen liiketoimintaan.

Lähteet:

  • Carver, CS. 2006. Approach, Avoidance, and the Self-Regulation of Affect and Action. Motivation and Emotion, 30, 105–110.
  • Haapakorpi, A. (2000). Nörtti, pomo ja yleismiesjantunen. Akateemisten urat ja toimenkuvat. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen raportteja ja selvityksiä 33.
  • Heikura, V. 2018. Työelämätaidot muuttuvassa työelämässä – Music Against Drugs ry:n tiimiharjoittelujaksolle osallistuneiden nuorten käsityksiä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden laitos.
  • Helakorpi, S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä haasteena. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu 4/2009. viitattu 28.1.2021. https://arkisto.uasjournal.fi/osaaja_2009-4/Helakorpi%20PDF.pdf
  • Huotari, J. Lepänjuuri, A & Niskanen, A. 2007. Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Teoksessa Laitinen, A. 27 Nurminen, R & Soininen, L. (toim.) Tunnistako osaamisen? Jyväskylä: JAMK, 89-92.
  • Hirvimäki, M., Jokela, J. & Piili, H. 2020. Jaettu asiantuntijuus yliopisto-opetuksessa. LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset -Reports. Lappeenrannan ja Lahden teknillinen yliopisto LUT 103. Viitattu 28.1.2021. https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161908/271120%20CEE%20projekti%20Jaettu%20asiantuntijuus%20yliopisto-opetuksessa%20fv.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Jokela, J. & Knuuti, K. 2021. Oman osaamisen sanoittaminen hissipuheella. Laurea Journal 25.1.2021. Viitattu 3.2.2021. https://journal.laurea.fi/oman-osaamisen-sanoittaminen-hissipuheella/#aeeefa69
  • Nurminen, R. & Pennanen, S. 2007. Osaamisen hallinta – työelämän ja koulutuksen yhteinen haste. Teoksessa Laitinen, A. Nurminen, R & Soininen, L. (toim.) Tunnistako osaamisen? Jyväskylä: JAMK, 12-15.
  • Leppäjuuri. A. ja Niskanen A. 2014. OSTU, AHOT, OHOT Uusi työn maailma haastaa osaamisen työelämän ja koulutuksen rajapinnalla. Blom, S. & Lepänjuuri, A. & Niskanen, A. & Nurminen, R. (toim.) Opintopisteistä osaamiseen: Työvälineitä ja tarinoita työelämäyhteistyössä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 172. Suomen yliopistopaino, Jyväskylä: Juvenes Print.
  • Ruokoski Elina. blogi. Osaamisen anatomia 16.9.2017. Viitattu 28.1.2021. https://www.smartup.fi/2017/09/16/osaamisen-anatomia/
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102195497

Jaa sivu