Onko onnistuneen elämäntapamuutoksen avain arvotyöskentely? Terveydenhoitajaopiskelijat toteuttivat Uudistava monialainen terveyden edistäminen -opintojaksolla Vantaan kaupungin liikuntatoimen Hyvinvointimentoroinnin jatkoryhmälle elintapaohjausta. Yhtenä teemana oli onnistuneen elämäntapamuutoksen avaimet, jota lähdettiin tarkastelemaan arvotyöskentelyn avulla.
Kuva: Prostock-studio / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Terveydenhoitajakoulutuksessa tehdään monenlaista yhteistyötä työelämän kanssa. Tämä mahdollistaa opiskelijoille laurealaisen Learning by Developing (LbD) -pedagogiikan mukaisesti osaamisen kehittymisen erilaisten työelämälähtöisten tehtävien kautta, verkostoitumisen sekä työelämätaitojen harjaantumisen. Tässä tekstissä terveydenhoitajaopiskelijat kuvaavat Hyvinvointimentoroinnin jatkoryhmän elintapaohjauskertaa, jossa menetelmänä käytettiin unelmakarttaa.
Unelmakartta sisäisen motivaation herättäjänä
Vantaan kaupungin liikuntatoimen Hyvinvointimentoroinnin (Vantaan kaupunki n.d.) jatkoryhmäläiset pääsivät toteuttamaan itselleen unelmakarttaa, jonka tavoitteena oli herätellä motivaatiota elämäntapamuutoksille ja tuoda ajatuksia toteuttamisen tasolle. Unelmakartan avulla pääsee konkreettisesti ajattelemaan itselle tärkeitä teemoja ja asioita. Kajanderin (2024) mukaan tunnistaessaan itselle arvokkaat asiat elämässä niihin panostaminen mahdollistuu ja vahvistuu. Unelmia sanoittamalla kiinnität arjessa enemmän huomiota näihin asioihin ja niiden kehittämiseen. Unelmien pohtiminen ja vahvistaminen voi herättää myös omaa motivaatiota erilaiseen asioiden työstämiseen ja konkreettiseen tekemiseen. Jo pelkkä unelmointi kertoo usein myönteisestä suhtautumisesta tulevaan ja on yksi toivon ylläpitäjistä (Kajander 2024).
Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan ihmisen ajattelun tilaa, jossa tehdään asioita henkilökohtaisten syiden vuoksi. Tällöin motivaatiota ei etsitä ulkoisista tekijöistä ja tekeminen on sisäisesti palkitsevampaa, kun asioita tehdään oman mielenkiinnon pohjalta. Sisäiseen motivaatioon yhdistetään vahvasti autonomia eli omaehtoisuus. Sisäistä motivaatiota voi herätellä vahvistamalla autonomiaa, omaa pystyvyyden ja kyvykkyyden tunnetta. Saavutettavien tavoitteiden ja välitavoitteiden asettaminen on tärkeää, sillä ne tukevat ihmisen kyvykkyyden ja pystyvyyden tunnetta. (Nyyti Ry 2025.)
Motivoituminen on vahvasti yhteydessä onnistuneeseen vuoropuheluun ympäristön kanssa. Sisäistä motivaatiota voi tavoitella oikeastaan vain, jos ihmisen tasapainotila ympäristön kanssa säilyy. Ympäristön tulee vastata siis ihmisen tarpeisiin, odotuksiin ja haluihin. Ihmisen tärkeimpiä tarpeita, odotuksia ja haluja ovat arvostuksen, osaamisen ja haasteellisuuden kokeminen, sekä myös vapaa tahto. (Telanne 1997, 238.)
Elämäntapaohjauksessa hyödynnettiin luovia menetelmiä
Ryhmänohjauskerran menetelminä hyödynnettiin luovia menetelmiä. Ryhmänohjauksen alkuun pyysimme ryhmäläisiä valitsemaan Maltti ja Sinni –tunnekorteista (Matilainen & Puustinen 2025) omaa tunnetilaansa parhaiten kuvastavan tunnekortin. Kortit toimivat hyvänä kartoituksena ohjaajille ja auttavat näkemään senhetkistä osallistujien olotilaa. Korttien avulla myös kevennettiin ryhmäläisten mahdollista jännitystä ja lisäksi helpotettiin tutustumista toisiin ryhmäläisiin. (Korhonen & Heikura 2025.)
Kuva 1. Unelmakarttatyöskentely osana elämäntapamuutosta (Kuva on tuotettu tekoälyn Napkin AI avulla)
Tämän jälkeen ryhmäläiset pohtivat ohjaajien johdolla, mitä unelmointi meille merkitsee ja kuinka voimme hyödyntää sitä elämäntapamuutoksissa. Seuraavaksi jokainen osallistuja tuotti oman henkilökohtaisen unelmakartan. Unelmakarttatyöskentelyn eteneminen on kuvattu kuvassa 2 (Kuva 2). Unelmakartan tarkoituksena oli herätellä osallistujia ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan vuoden päästä, sekä siihen liittyviä toiveita, mahdollisia elämäntapamuutoksia sekä haasteita niiden saavuttamiseksi. Osallistujat halusivat jakaa muille ryhmäläisille omia unelmiaan, joten tapaamisessa mahdollistui mahdollisten haasteiden kohtaamisen pohtiminen yhdessä ja vertaistuki.
Ryhmäläisten avoimuus ja aktiivisuus yllätti ryhmänohjaajat positiivisesti. Avoin ja aktiivinen ilmapiiri lisäsi luottamusta ryhmäläisten välille, jolloin omien mielipiteiden ja ajatusten jakaminen oli helpompaa. Keskustelun syntyminen luonnostaan helpotti myös ryhmänohjaajien roolia, kun heidän ei tarvinnut motivoida ryhmäläisiä osallistumaan keskusteluun.
Palautteen mukaan (Kuva 2) osallistujat kokivat tämän elintapaohjauksen olleen hyvä herätys omien elämäntapojen pohtimiseen. Muiden osallistujien avoimuus ja yhteinen keskustelu sai jokaiselle ajattelemisen aihetta, miten tärkeää omasta hyvinvoinnista ja terveydestä on huolehtia. Osallistujat kokivat, että ohjaustapahtuman materiaalit ja toteutus olivat hyödyllisiä tulevaisuutta ajatellen. Saimme hyvää palautetta erityisesti rauhallisesta ilmapiiristä sekä ohjaajien lähestyttävyydestä.
Kuva 2. Palaute elämäntapamuutosryhmäläisiltä (Kuva on tuotettu tekoälyn Napkin AI avulla)
Johtopäätökset
Työelämälähtöisissä projekteissa terveydenhoitajatyön opiskelijoiden osaaminen kehittyy ja syvenee. Teoreettinen osaaminen konkretisoituu ja jalostuu taidoiksi, joita tarvitaan terveydenhoitajatyössä. Tässä projektissa opiskelijoiden teoreettinen osaaminen ryhmänohjauksen valmistelusta ja ohjaamisesta muuntui vantaalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi tuokioksi. Nähdäkseni opiskelijoiden tavoitteellisesti suunnitelluilla ja tuottamilla Lbd-projekteilla voidaan myös edistää kaupunkilaisten terveyttä ja lisätä hyvinvointia. Miten voisimme edistää terveyttä ja hyvinvointia edustamassasi organisaatiossa?
Lähteet:
