Saavutettavuus on hiipinyt varkain opetukseen. Saavutettavuusdirektiivi on voimassa ja edellyttää koulutussektorilla työskenteleviä huomioimaan digitaalisten palveluiden saavutettavuutta omassa työssään. Tämä tarkoittaa mm. verkkosivujen sekä oppimisympäristöjen katsomista uusin silmin ja saavutettavuusvaatimukset täyttävän oppimateriaalin tuottamista. Näihin asioihin perehdyttiin Opetushallituksen rahoittamassa Digitaalisten verkkopalveluiden ja oppimateriaalien saavutettavuuskoulutuksessa keväällä 2021.
Kuva: iStock
Koronavuonna tieto- ja viestintäteknologia (tvt) vakiintui opetukseen. Tvt tulee lisäämään ennestään mahdollisuuksia monipuolistaa oppimisympäristöjä ja oppimista. Verkkopalvelut ja –materiaali kuuluvat nykyaikaiseen opetuksen. Siksi opetushenkilöstöllä pitää olla osaamista edistää oppimista verkossa ja tehdä erilaisia oppijoita tukevaa materiaalia. Saavutettavuuden avulla varmistetaan, että erilaisilla oppijoilla on mahdollisuus käyttää opiskelussa yhdenvertaisesti verkkopalveluja ja verkkomateriaalia. Samalla saavutettavuus hyödyttää kaikkia opiskelijoita, koska jokainen voi kohdata väliaikaisia kognitiivisia tai muita verkkopalvelun käyttöä vaikeuttavia tilanteita. Saavutettavuutta luonnehditaan verkon esteettömyytenä.
Keväällä 2021 Laureassa järjestettiin Opetushallituksen rahoittama koulutus verkkopalveluiden ja oppimateriaalin saavutettavuudesta. Koulutus oli avoin ja kohdistettu toisen asteen sekä vapaan sivistystyön edustajille. Artikkelin kirjoittajat toimivat kouluttajina. Koulutuskokonaisuudessa yhteiseen perustaan limittyivät erilaiset näkökulmat aiheeseen: lehtorin osaaminen käyttäjälähtöisestä suunnittelusta ja saavutettavuudesta sekä tietoasiantuntijan tuntemus aineistoista sekä kielestä.
Koulutuksen tavoite oli, että osallistujat saavat kokonaiskuvan saavutettavuudesta ja osaavat soveltaa saavutettavuutta omassa työssään. Käytännönläheiseksi suunnitellun koulutuksen aikana kerätty tehtäväportfolio tuki oman työn kehittämistä. Kolme verkkolähiopetuspäivää rakentuivat eri teemoista ja niitä tukeva materiaali sekä tehtävät olivat Canvas verkko-oppimisalustalla. Osallistujia oli ympäri Suomea.
Koulutuksen lähtökohta oli luoda osallistujille ymmärrys siitä, mihin saavutettavuusvelvoitteet perustuvat. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta 1.4.2019 pohjautuu saavutettavuusdirektiiviin, jonka siirtymäaika umpeutui 23.9.2020. Sen tarkoituksena on taata ja edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja parantaa yhdenvertaista käyttöä. (Aluehallintovirasto, 2020). Toinen tärkeä koulutuksen lähtökohta oli Design for all –periaate (Cast). Kun suunnitellaan tai otetaan käyttöön verkkopalveluja (verkkosivustoja, oppimisympäristöjä, materiaalia verkossa), tulee opetuksessa ja opetusmateriaalin luomisessa ottaa huomioon erilaiset oppijat ja henkilöt, joilla on rajoitteita tai erityistarpeita oppimateriaalin suhteen.
Lain vaatimat velvoitteet ja avustavat teknologiat
Saavutettavuuslainsäädännön vaatimuksiin kuuluu saavutettavuusseloste. Tämä oli monille osallistujille uusi asia. Lähipäivänä keskustelimme vilkkaasti mm. kenen vastuulla on laatia seloste, millä organisaation verkkosivuilla selosteen pitää näkyä, kuinka korjattavista puutteista voi kertoa ja kuka valvoo lain toteutumista. Mietimme vastuuta, kun käytetään ulkopuoliselta ostettua palvelua, esim. lomakepohjaa. Aluehallintovirasto (AVI) valvoo verkkopalveluiden saavutettavuutta. Paras neuvo osallistujille oli, että he kääntyvät hankalissa kysymyksissä AVIn asiantuntijoiden puoleen. Aiheen käsittelyn tuloksena osallistujat aktivoituvat selvittämään tilannetta omassa organisaatiossa.
Saavutettavuuslaki edellyttää, että julkiset aineistot ovat saavutettavia. Myös opettajien verkossa julkaisemien pdf, Word-, PowerPoint- tiedostojen tai vastaavien avoimen lähdekoodin tiedostojen on oltava rakenteeltaan saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Sama koskee opetukseen tarkoitettuja videoita, podcastejä ja blogeja, infograafeja ja kuvia. Saavutettavien Office-dokumenttien laatimiseen on selkeitä ohjeita ja osalle aihe oli jo tuttu. Osaaminen varmistettiin kotitehtävillä. Vaihtoehtoina olivat oman opetusmateriaalin saavutettavuustarkistus tai videon tekstitys. Osallistujille oli selvää, että opetusmateriaalin on oltava monimuotoista, jotta se palvelee monenlaista oppimista ja monenlaisia oppijoita. Videoita käytetään laajasti osana oppimateriaaleja. Niihin vaadittu tekstitys ja siihen liittyvät säädökset herättivät keskustelua. Osallistujia mietitytti, pitääkö kaikki videot tekstittää ja miten löytää käyttäjäystävällisiä tekstitysohjelmia. Myös podcasteista kysyttiin. Tekstitysvelvoite puhuttaa myös muualla. Esimerkiksi valtionhallinto julkaisee verkossa paljon puheita ja seminaaritilanteita, jotka on lain perusteella tekstitettävä. (Helsingin Sanomat 23.4.2021)
Kuva 1: Helppokäyttöisyyden eli saavutettavuuden tarkistaminen Wordissa
Papunetin asiantuntija perehdytti osallistujat WCAG 2.1 (Web Content Accessibility Guidelines) vaatimuksiin, jotka koskevat verkkopalvelua ja sen sisältöä. Osallistujat kävivät keskeisiä kriteereitä läpi. Tekniseltä vaikuttava asia selkeytyi käytännön esimerkkien kautta. Päivä innosti monia tarkastelemaan omia verkkosivuja mm. navigaation ja visuaalisuuden suhteen. Kotitehtävä syvensi osaamista, kun osallistujat hyödynsivät verkossa olevia analyysivälineitä ja lähipäiviltä saatua tietoa tarkastelussa. Jokainen sai tietoa mitä käyttäjäystävällisiltä ja saavutettavilta verkkosivuilta edellytetään, vaikka niiden teko oli vain muutaman osallistujan työtehtävissä. Lopputuloksena osallistujat löysivät paljon korjattavaa, ja he pystyivät raportoimaan korjausehdotuksista suoraan oman organisaationsa sisällöntuottajille.
Papunetin kouluttaja demosi kuinka oman mobiililaitteen ääneenlukuohjelmaa voi käyttää. Oppijoilla on harvoin tietoa omien laitteidensa saavutettavuusominaisuuksista, esim. lukuohjelmien käytöstä tai näytön optimoinnista. Olisi tärkeää, että mahdollisuuksista kerrottaisiin myös opiskelijoille. Useat opiskelijat käyttävät mobiililaitteita. Oppimista voisi tukea pienillä säädöillä tai apuohjelmilla. Avustavat ominaisuudet ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joilla on oppimiseen liittyviä rajoitteita, mutta ne helpottavat kaikkien opiskelijoiden lukemista mobiililaitteilta tai tietokoneelta. Tehtävässä osallistujat selvittivät oppilaitoksissa joko oppijoilta tai henkilökunnalta kuinka tietoisia he ovat mobiililaitteiden mahdollisuuksista. Kävi ilmi, että mahdollisuudet ovat melko tuntemattomia.
Ymmärrettävä sisältö ja palvelun käyttäjälähtöisyys
Ymmärrettävästä sisällöstä ei ole säädetty laissa, mutta se on tärkeä osa saavutettavuutta. Siihen kuuluu selkeä yleiskieli, jäsennelty ja helposti silmäiltävä teksti. Myös selkokieli kuuluu ymmärrettävään sisältöön. Selkokieli on keinotekoinen kieli, yksi suomen kielen muoto, jota kukaan ei puhu äidinkielenään. Selkokielen ominaisuudet limittyvät selkeän kielen kanssa. Lisäksi selkokieleen liittyy selkeä ulkoasu ja verkkosivujen saavutettavuus. Osallistujat työstivät ryhmissä hankalia lauseita selkeiksi. He kokivat pohtimisen ryhmässä erittäin hedelmälliseksi ja myöhemmin kiinnittivät huomiota kieleen, kun analysoimme verkkosivuja. On erittäin tärkeää saada oppimateriaalin ja verkkosivujen ilmaisu selkeäksi. Jokainen sisällöntuottaja voi vaikuttaa tähän asiaan.
Saavutettavuuden yksi taso on palvelun helppokäyttöisyys. Tätä ei usein ymmärretä saavutettavuuteen kuuluvaksi osa-alueeksi. Kun palvelu suunnitellaan käyttäjälähtöisesti, jokainen pystyy vaivatta käyttämään digitaalisia palveluita. Koulutuksen aikana kävimme useaan otteeseen läpi esimerkkejä verkkosivustoista, verkkokursseista ja oppimisalustoista, jotka eivät olleet helppokäyttöisiä. Harjoitukset olivat silmiä avaavia, koska huonosti suunniteltuja digitaalisia palveluita on paljon.
Muita ymmärrettävään sisältöön luokiteltuja asioita ovat kohderyhmien huomioiminen ja sisällön monimuotoisuus. Itse asiassa saavutettavuuden ydin on tuntea käyttäjien tarpeet, opetuksessa omat oppijat. On astuttava käyttäjän saappaisiin ja katsottava verkkopalvelua sekä –materiaalia heidän silmin. Hyödynsimme koulutuksen aikana kuvitteellisia käyttäjäpersoonia oman kohderyhmän hahmottamisessa. Jokainen osallistuja loi omista oppijaryhmistään koulutuksen alussa käyttäjäpersoonat. Käyttäjäpersoonien avulla osallistuja pystyivät ymmärtämään paremmin kenelle opetusmateriaalia ja opetusympäristöä ollaan suunnitelmassa. Design For All –periaatteen mukaisesti on tärkeää ymmärtää käyttäjät, kenelle palvelua ollaan tekemässä. Tämän periaatteen mukaan käyttäjät otetaan huomioon suunnittelun alussa huomioiden heidän erilaisuus, sosiaalinen osallisuus, tasa-arvoisuus ja erilaiset tarpeet.
Miten tästä eteenpäin?
Aluehallintoviraston saavutettavuuden tasot tiivistävät koulutuksen sisällön. Niiden mukaan saavutettavuuteen verkossa kuuluu teknisesti virheetön toteutus WCAG 2.1. standardia noudattaen, helppokäyttöinen käyttöliittymä selkeine navigaatioineen sekä ymmärrettävä sisältö. Osallistujat saivat työkalut ja tietoperustan, kuinka digitaaliset oppimateriaalit tehdään saavutettavaksi ja mitä eri saavutettavuuden osa-alueita tulee ottaa huomioon digitaalisessa oppimisympäristössä.
Oleellista on myös ymmärrys, että kaikilla on oman työtehtävänsä mukaisesti mahdollisuus parantaa verkkopalveluiden saavutettavuutta. Opettajien tavallisin rooli on sisällöntuottaja, jolloin he varmistavat tuotetun materiaalin saavutettavuuden. Kun opettajilla on ymmärrys saavutettavien verkkopalveluiden vaatimuksista, he voivat viestiä puutteista suunnittelijoille ja teknisille toteuttajille.
Palaute kokonaisuudesta oli myönteistä. Erityisesti konkretia ja tehtävien sitominen omaan työhön oli onnistunut. Lähipäivien aikana käytettiin erilaisia osallistavia työkaluja ja näistä osallistujat saivat vinkkejä omaan työhön, esim. sanapilvisovelluksien ja kyselyiden avulla. Kokonaisuudessaan osallistujat kokivat oivaltaneensa saavutettavuuden perusasioita ja omia mahdollisuuksia edistää saavutettavuutta. Kahden vetäjän läsnäolo lähiopetuksessa toi osallistujien mielestä pitkiin päiviin elävyyttä ja vaihtelua. Vetäjien kannalta yhtä aikaa opettaminen mahdollisti vuorovaikutuksen: kommentoinnin toisen esityksen aikana, chatin ja äänestysten hyödyntämisen spontaanisti aktivoimaan osallistujia sekä toi varmuutta mahdollisiin teknisiin ongelmiin. Seuraaviin koulutuksiin parannettavaa palautteiden perusteella on mm. selkeämpi ohjeistus ja osallistujien yhteisen tekemisen lisääminen lähiopetuspäivien aikana.
Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistujat toimivat saavutettavuuden lähettiläinä omissa organisaatioissaan ja levittävät tietoa aiheesta. Päätöstehtävänä oli tuottaa suunnitelma saavutettavuustiedon lisäämisestä omaan organisaatioon. Suunnitelmien perusteella koulutuksen tavoite toteutui, koska niissä kerrottiin jo sovituista opettajatapaamisista ja työpajoista, ohjesivuistoista kollegoille sekä yhteydenotoista verkkosivujen ylläpitäjiin. Yksi osallistujista totesikin, että tietämättömyys saattaa olla suurin este saavutettavuudelle. Koulutuksen myötä kiinnostus saavutettavuuteen on herännyt, ja yhteydenottoja jatkokoulutuksiin on saatu. Aiheen tärkeyden takia tulemme järjestämään samanlaisen koulutuksen myös syksyllä.
Lähteet:
