Opiskelijoiden osaamisen karttuminen sekä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tulosten vaikuttavuus opetuksessa ovat olennaisia asioita opetuksen kehittämisessä. Ulkoisesti rahoitettujen TKI-hankkeiden synnyttämän uuden tutkitun tiedon integroituminen opetukseen keskustelutti syksyn 2023 PEDA-aamuissa. Ilmeni, että opiskelijoiden oppimista ja osaamista tulee suunnata vieläkin paremmin tulevaisuuden työelämään. Eli TKI-hankkeissa työelämän kanssa tuotetun uuden tiedon tulee virrata opetukseen!
Tarkastellaanpa tässä Laurean yleisiä yhteisiä työelämäkompetensseja (Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030). Ne suuntaavat opiskelijan oppimista viestintä- ja vuorovaikutusosaamisessa, globaaliosaamisessa, vastuullisuusosaamisessa, itsensä johtamisen ja yrittäjämäisen asenteen osaamisessa, kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun osaamisessa sekä ennakointi- ja innovaatio-osaamisessa. Nämä osaamiset tuottavat korkeakoulutetun työelämäosaajan.
Entä jos tarkastellaan lähemmin vastuullisuusosaamista ja ennakointi- ja innovaatio-osaamista? Silloin tavoiteltavia osaamisalueita ovat eettisyys ja empaattisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys sekä luovuus ja aloitteellisuus, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoiluosaaminen, teknologia- ja digiosaaminen ja muutoskyvykkyys. Näiden osaamisalueiden uusi tieto tulee olla oppimisen kohteena.
Hanke-esittelyissä yhdistyivät vastuullisuusosaaminen ja ennakointi- ja innovaatio-osaaminen. Näiden osaamisten avulla voidaankin tavoitella kestävää työelämää ja maailman muuttamista kohti parempaa tulevaisuutta. Kestävä kehitys helisee nyt terminä kaikkialla, mutta tekoihin tulisi ryhtyä rivakammin. Mitä kaikkea kestävän kehityksen vaalimiseen sitten liittyy? Mitä oikein tulee osata, että tulevaisuutemme olisi parempi? Tästä keskustelimme ja kuulimme asiantuntijoita. Yksilötasolla tulevaisuustietoisuus on väline aktiivisen tulevaisuustoimijuuden kasvattamiseen. Organisaatiotasolla jatkuvuutta tukevien rakenteiden ja toimintamallien luominen vaikuttaa tulevaisuusorientaatioon ja systeemitasolla aktiivinen yhteisten suuntaviivojen luominen ja haastaminen saa aikaan kollektiivista kuvittelua.
Taustalla olevien muuttujien ja toimintaympäristövaikutusten analysointi on tärkeää ymmärtää, kun kokeilee esimerkiksi ennakoinnin menetelmien soveltamismahdollisuuksia omassa toiminnassa. Kokeilimme yhden kokeellisen tulevaisuuden tutkimuksen menetelmän, pedagogisen xDelfoi –alustan hyödyntämistä opetuksessa ja TKI-toiminnassa. Tällaiset menetelmät, joita ennakoinnin opetuksessa hyödynnetään kuvaavat, selittävät ja yrittävät ymmärtää, mitä muutoksia kohtaamme ja mitä niiden ratkaisemiseksi tarvitaan lähitulevaisuudessa. Opettajalle tässä on sanomaa: On hyvä pohtia, mitä tulevaisuustietoisuus omassa opetuksessa tarkoittaa.
TKI-hankkeita ovat rahoittaneet Erasmus-ohjelmat, Euroopan sosiaalirahasto ja Horizon. Voit lukea niiden pienet hankekuvaukset:
Creation Pop-hankkeessa työskennellään sukupolvien välisen luovan toiminnan parissa ja edistetään sen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä. Hanke lisää ikääntyneiden ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia järjestämällä sukupolvien välistä luovaa ja taidelähtöistä toimintaa. Alkukartoitus kattaa vallitsevia ikäihmisten hyvinvointiin, sosiaaliseen osallisuuteen ja ikäsyrjintään liittyviä käsityksiä, tarpeita, toiveita ja haasteita. Kartoituksen pohjalta on laadittu luovien menetelmien käyttämisestä sosiaalisten kysymysten esilletuomiseksi käytännön opas ja työkalupakki. Tavoitteena on parantaa ikäihmisten kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveys- sekä opetus-, kasvatus- ja koulutusammattilaisten osaamista. Hankkeen työpajat ja Creation POP -verkkoalusta tarjoavat kaikille kiinnostuneille materiaalia ja luovuuteen perustuvaa sukupolvien välistä toimintaa.
Anu Hagman & Piia Tiilikallio
DiversCity-hanke on monimuotoinen koulutukseen perustuva hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen palvelumuotoilun osaamista korkeakoulutettujen maahanmuuttajanaisten keskuudessa Suomessa. Koulutuksen aikana osallistujat työskentelivät paikallisten suomalaisten yritysten antamien palvelumuotoiluprojektien parissa. Tämä mahdollisti opiskelijoiden oman verkoston laajentamisen ja ammatillisten taitojen kehittämisen. Samalla yritykset saivat mahdollisuuden parantaa digitaalisten tuotteidensa käyttäjäkeskeisyyttä ja soveltuvuutta monimuotoisille kohderyhmille.
Salla Kuuluvainen
Robota-hanke on koulutus- ja innovaatiohanke, jonka tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveysalan (SOTE) työntekijöiden digitaalista osaamista ja valmiuksia hyödyntää teknologiaa, erityisesti robotisaatiota SOTE-palveluissa. Hankkeessa toteutetaan koulutusta, tutkimusta, innovointia ja ketteriä kokeiluja eri SOTE-yksiköissä. Koulutuksen avulla pyritään lisäämään SOTE-henkilöstön digitaalisia taitoja ja ymmärrystä teknologian käytöstä. Fyysisten robottien ja ohjelmistorobotiikan avulla voidaan tehostaa hoitotyötä, tarjota itsepalvelumahdollisuuksia ja automatisoida rutiinitehtäviä. Hankkeen kohderyhmänä ovat sairaaloissa, hoivakodeissa ja kotihoivassa työskentelevät hoivatyöntekijät.
Riikka Siuruainen, Reija Korhonen & Kirsi Leinonen
HeiCOMP-hankkeessa (Bridging the Gap between Student Competences and Working Life Needs) kehitetään korkeakoulujen opetusta vastaamaan entistä paremmin työelämän tarpeita ja edistämään opiskelijoiden työllistymistä Brasiliassa ja Paraguayssa. Keskeisenä lähestymistapana tässä on laurealainen LbD- eli kehittämispohjaisen oppimisen malli. Tavoitteena on kehittää korkeakoulun opetusta ja opettajuutta. Kansainvälisiä kollegoita valmennetaan säännöllisillä, virtuaalisilla coaching-tapaamisilla työelämätoimeksiantojen ja kurssien toteutuksen aikana. Opettajat vetävät pilottiprojekteja omassa maassaan, valmistautuvat kansainvälisen projektin vetämiseen ja rakentavat omaa ammatillista portfoliotaan.
Elina Wainio
InCITIES – Trailblazing Inclusive, Sustainable and Resilient Cities -hankkeen tavoitteena on kehittää viiden eurooppalaisen korkeakoulun ja niitä ympäröivien ekosysteemien yhteistyötä, joka keskittyy osallisuuden, kestävyyden ja joustavuuden tarpeisiin. Laurea vastaa muun muassa kehittämispohjaisen oppimisen eli LbD-mallin käyttöönotosta ja kehittämisestä eurooppalaisissa korkeakouluissa. Hankkeessa opitaan näkemään opiskelijoiden mahdollisuuksia kehittyä uudistuvan oppimisen avulla tarttumaan ja ratkaisemaan tulevaisuuden kehittämishaasteita.
Tiina Wikström, Sanna Ketonen-Oksi & Elina Wainio
Lisäksi tilaisuuksissa esiintyivät
- Sini Temisevä: Opiskelutaidot ja ammatillinen orientoituminen -opintojakson uudistaminen (lisätietoa esiintyjältä) sekä
- Susanna Kivelä, Minna Pura & Sanna Ketonen-Oksi: xDelfoi-menetelmä ja tulevaisuustietoisuus(lisätietoa esiintyjiltä).
Meillä on nyt näissä TKI-hankkeissa tuotettua uutta tutkittua tietoa, joka voidaan kanavoida opetukseen ja oppimiseen. Hankkeiden vastuullisuus-, ennakointi- ja innovaatio-osaaminen auttavat kohti parempaa ja kestävää työelämää ja parempaa tulevaisuutta.
Lähteet:
