Työelämä muuttuu vauhdilla ja tarve toiminta- ja työskentelytapojen kehittämiselle on jatkuva haaste, jonka kanssa työpaikat kamppailevat työteon arjessa. Kehittää pitäisi, mutta mistä löytyisi aikaa pysähtyä hetkeksi ja tarkastella esimerkiksi toimintatapoja uudesta näkökulmasta tai työstää toimintaohjeita.
Kuvaaja Ralfs Eglitis palvelusta Pexels
Minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Laurean lehtoreiden Taina Lackmanin ja Ulla Kaukolan vetämään opinnäytetöiden (ONT) ohjauskertaan. Tarkoituksenani oli tutustua ns. RAKETTI ONT-ohjauksen toimintamalliin sekä kuulla opiskelijoiden ajatuksia ohjaustavasta, siitä miten se on edistänyt ONT:n tekemistä ja millaisia kehittämistoiveita heillä on prosessin suhteen. Oli hienoa havaita, kuinka strukturoitu ja aikataulutettu, sprinttimäinen ohjaustapa oli tukenut opiskelijoita, ja kuinka suuri merkitys mahdollisuudella oppia toisilta, ryhmän tuella oli ollut opiskelijoille.
Yhtä suuren vaikutuksen minuun teki kuitenkin ONT:n aiheet ja niiden ajankohtaisuus, kun niitä peilaa eri foorumeilla esille nouseviin työelämän kehittämistarpeisiin. Jäin pohtimaan sitä ovatko opinnäytetyöt kuitenkin alikäytetty osaamisen runsauden sarvi, jota paremmin hyödyntämällä voitaisiin vastata työelämän kehittämistarpeisiin? Kuinka hyvin erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tuntevat mahdollisuuden hyödyntää opinnäytetöitä toiminnan kehittämisessä? Tai voitaisiinko esimerkiksi tehtyjä opinnäytetöitä systemaattisesti tarkastelemalla tunnistaa tulevaisuuden tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatio (TKI) toiminnankohteita, ns. hiljaisia signaaleja, jotka mahdollistaisivat osaltaan suomalaisen työelämän edelläkävijyyden kehittämisen?
Lähtökohdat tutkimuksellisen kehittämisen maaperälle työpaikoilla ovat hyvät. Suomessa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä, tiedon ja osaamisen jalostamista innovaatioiksi ja hyvinvoinniksi tuetaan. Kansallisen TKI-tiekartan (OKM ja TEM, 2020) tavoitteena on, että Suomi pysyy uuden tiedon tuottamisen sekä teknologian kehittämisen ja soveltamisen eturintamassa. TKI-toimintaan käytetyt julkiset ja yksityiset panostukset ovat laskeneet merkittävästi 2010-luvun ensimmäisen puoliskon ajan (Heinonen, 2020), mutta parlamentaarinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotyöryhmä (2021) on esittänyt, että TKI-rahoitus pitäisi nostaa Suomessa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Työpaikoilla on myös kehittämisosaamista, sillä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on 32 prosenttia (Sitra, 2021). Lisäksi hallituksen tavoite on, että vähintään 50 prosenttia 25–34 vuotiaista suorittaisi korkea-asteen tutkinnon vuoteen 2030 mennessä (OKM, 2019). Yksi osa korkea-asteen tutkintoa on opinnäytetyön tekeminen. Ammattikorkeakouluissa tehdyt opinnäytetyöt tähtäävät opiskelijan osaamisen kartuttamiseen, hankitun tiedon ja taidon soveltamiseen asiantuntijatehtävissä (Ammattikorkeakouluopinnot). AMK-opinnäytetyö on tyypillisesti työelämän kehittämisprojekti, jonka avulla kehitetään toimeksiantajan, eli työpaikan, esimerkiksi palveluja, toimintamalleja, työkulttuuria, henkilöstön hyvinvointia ja osaamista. Suomessa on tehty ammattikorkeakouluissa vuoden 2000 jälkeen yhteensä 183 950 AMK-tasoista opinnäytettä ja vuodesta 2004 yhteensä 21 756 ylempää AMK-opinnäytetyötä (Theseus). Huomattava määrä näistä opinnäytetöistä on tehty vuoden 2010 jälkeen.
Jokainen tehty opinnäytetyö on siis kasvattanut tekijänsä osaamista sekä tukenut ja kehittänyt tutkimuksellisen otteen avulla toimeksiantajan toimintaa, joka ilman opinnäytetyötä olisi ehkä jäänyt odottamaan parempaa ajankohtaa jossain epämääräisessä tulevaisuudessa. Opinnäytetöiden potentiaali työelämän kehittämisen näkökulmasta on myös siinä, että niissä kehittämistyön vaiheet ja sen tulokset on kuvattu aivan kuten tieteellisissä tutkimuksissa. Lisäksi ne ovat pääosin julkisia, mikä mahdollistaa niiden oppien ja oivallusten jakamisen. Miten saisimme niissä piilevän voimavaran, potentiaalin paremmin yhteiseen käyttöön? Eihän niissä piilevä hyvä käytäntö, arjen innovaatio tai tulevaisuuden tutkimusidea, jää käyttämättä?
Lähteet:
