Opiskelijat ja yritykset kehittivät kestävää kosmetiikkaa – FarKos-hankkeen opit

FarKos-hanke toi yhteen opiskelijat ja yritykset kehittämään kotimaisista sivuvirroista kosmetiikkatuotteita. Artikkeli kertoo, miten opintojaksointegraatio loi uusia oppimismahdollisuuksia ja miksi yritysyhteistyö oli hankkeen tavoitteiden kannalta olennaisessa roolissa.

Hankkeen integroiminen opetukseen ja opinnäytetöihin

FarKos-hanke integroitiin Laureassa osaksi sekä Kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan (AMK) että Kosmetiikka-alan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opintoja. Se integroitiin kahden ja puolen vuoden aikana moneen kertaan eri opintojaksoille. Trendit ja raaka-aineet-opintojaksolla opiskelijat pääsivät kehittämään konkreettisia tuoteideoita. Lisäksi opiskelijat ovat kokeilleet eri sivuvirtaraaka-aineita kosmetiikan formuloinnissa sekä testanneet esimerkiksi tuotteiden kosteusvaikutuksia ihomittareiden avulla Kosmetiikkatuote ja Kosmetiikkalaboratorio -opintojaksoilla.

Hankkeen integroimista opintoihin (TKIO) helpotti se, että hanketiimi toimii myös opetustehtävissä. Näin hankkeen tavoitteiden ja työpakettien sekä opintojen osaamistavoitteiden yhdistäminen oli helppoa. Opintojaksointegraatioiden kautta saatiin useita opiskelijoita innostumaan kestävien ratkaisujen mahdollisuuksista kosmetiikkateollisuudessa. Monet halusivat syventää omaa osaamistaan kosmetiikan, kestävyyden ja kiertotalouden yhdistämisessä osana opinnäytetyötään.

Opinnäytetöiden kautta syntyi merkittäviä tuloksia: kehitettiin aistinvaraisen arvioinnin lomake kuluttajatestauksiin ja laadittiin opas sivuvirtamateriaalin markkinoille saattamisesta. Yksi opinnäytetyö tutki spilantolin vaikutuksia, kun taas toisessa tutkittiin ruusukvitteniuutteen antioksidanttisia ominaisuuksia. Yhdessä opinnäytetyössä kehitettiin CNF-hiustenhoitoaine, jossa kationinen nanoselluloosa toimi tehokkaana paksuntajana ja hoitavana ainesosana. Kokonaisuutena hankkeen innoittamana syntyi 9 AMK- ja 5 YAMK opinnäytetyötä, joiden linkit löytyvät Laurean FarKos-verkkosivulta (Laurea 2025). Opinnäytetöiden tulosten jakaminen kosmetiikka-alan toimijoille olisi tärkeää, mutta sopivan kanavan löytäminen on haastavampaa.

Yhteistyö toisen asteen kanssa

Kosmetiikkateollisuus on kiinnostunut hiilijalanjäljen pienentämisestä ja yhtenä ratkaisuna siihen on nähty kiertotalous ja sivuvirrat. Esimerkiksi mehu- ja viiniteollisuuden sivuvirroista voidaan saada uuttamalla bioaktiivisia ainesosia kosmetiikkateollisuuden käyttöön (Machado, Silva & Costa 2024.) Laurean rooli hankkeessa oli selvittää näiden sivuvirtaraaka-aineiden soveltuvuutta kosmetiikan raaka-aineena. Laureassa valmistettiin Lepaan viinitilan sivuvirtamateriaalista kasviuutteita esimerkiksi omenasta ja ruusukvittenistä sekä oluen panemisen sivutuotteena syntyvästä mäskistä. Haasteeksi nousi se, että Laureassa ei ollut laitteistoa näin syntyneiden potentiaalisten kosmetiikan raaka-aineiden analysointiin vaan tätä varten piti etsiä kumppani.

Verkostojen kautta löydettiin toisen asteen oppilaitoksen Omnian laboratorioalan koulutus, jonka osaaminen sopi Laurean ja hankkeen tarpeisiin hyvin. Laureassa tuotettuja uutteita analysoitiin Omnian opiskelijoiden toimesta Laurean ohjeistuksen mukaisesti. Yhteistyö toisen asteen kanssa on sujunut erinomaisesti ja se on hyödyttänyt molempia osapuolia tuoden Laurealle mahdollisuuden tutkia kasviuutteiden fenolisia pitoisuuksia ja toisaalta tarjonnut toisen asteen opiskelijoille heidän opintoihinsa kuuluvia työelämäprojekteja.

Yritysyhteistyö FarKos-hankkeessa

Yritysten kanssa yhteistyössä oli tarkoitus kartoittaa kotimaisten sivuvirroista saatujen tai hankkeessa valmistettujen raaka-aineiden soveltuvuutta kosmetiikkakäyttöön. Siksi hanketyössä oli tärkeää saada mukaan kosmetiikkayrityksiä. FarKos-hankkeessa teimme hankkeen tavoitteista esitysmateriaalin, jota jaoimme sopiville yrityksille. Aiheesta kiinnostuneiden yritysten kanssa jatkettiin keskustelua kartoittamalla tarkemmin yrityksen tarpeita. Kun löysimme molemmille sopivan ja molempia hyödyttävän toimintatavan, teimme de minimis -sopimukset. De minimis -tarkoittaa vähämerkityksellistä tukea yritykselle (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025).

Yksi hankkeessa erityistä kiinnostusta herättänyt raaka-aine oli HAMK:ssa kerrosviljelty parakrassi, jonka uute sisältää spilantolia. Spilantolin sanotaan toimivan kosmetiikassa kuten kasvibotox. Erityisen kiinnostavan spilantolista tekee se, että Amazonin viidakon kasvia voidaan kasvattaa kotimaassa kerrosviljelykontissa. Kerrosviljely mahdollistaa raaka-aineiden tuotannon ilman suuria maa-alueita, mikä tukee kiertotaloutta ja vähentää ympäristökuormitusta (Kalantari, Mohd tahir, Akbari Joni & Fatemi 2017). Kotimaasta saatavat raaka-aineet puolestaan kiinnostavat kosmetiikkayrityksiä, jos niiden toiminta ja tehokkuus voidaan osoittaa.

Seuraavaksi lähdimme etsimään yritystä, jonka kanssa voisimme yhteistyössä tutkia spilantoli-voiteen ihovaikutuksia. Verkostojen avulla löysimme Twistbeen, joka on kotimainen luonnonkosmetiikkaan keskittyvä yritys. Yritys myy erilaista kosmetiikkaa ja tarjoaa asiakkailleen yksilöllistä ihonhoidon neuvontaa. Yrityksellä on käytössä Zemits ihoanalyysilaite, jonka avulla ihoa voidaan kuvata ja analysoida pintaa syvemmältä koskematta asiakkaaseen (Twistbe 2025.) Yhteistyö yrityksen kanssa mahdollisti spilantolin ihovaikutusten testaamisen. Projekti on yksi esimerkki yritysyhteistyön toimimisesta hankkeessa. Se tuo myös esiin verkostojen merkityksen sopivien yhteistyötahojen löytämisessä. Oli hienoa havaita, miten kotimaiset yritykset lähtevät avoimin mielin mukaan kestävämpien raaka-aineiden kehitys- ja tutkimustyöhön. Pelkästään Laurean voimin ei aihetta olisi voinut tutkia.

Vinkkinä jatkoon todettakoon, että kannattaa kartoittaa yrityksiä esimerkiksi avainasiakkaiden, opinnäytetyöprojekteja ja harjoittelupaikkoja tarjoavien yritysten joukosta. On tärkeää muotoilla hankkeen tavoitteet selkeästi niin yrityksiä kuin opiskelijaprojekteja varten. Myös yhteistyön hyödyt tulee tuoda esiin ja kertoa heti, mitä osallistuminen vaatii yritykseltä.

TKIO-integraation merkitys

FarKos-hankkeen kokemukset osoittavat, että opiskelijaintegraatio tuo tuotekehitykseen uusia näkökulmia ja toisaalta vahvistaa opiskelijoiden motivaatiota. Yritysyhteistyö puolestaan mahdollistaa kestävien ratkaisujen testaamisen käytännössä ja luo arvokkaita verkostoja. Näiden mallien hyödyntäminen voi lisätä TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja tarjota merkityksellisiä oppimiskokemuksia Laurean Kauneudenhoito- ja kosmetiikka-alan AMK- ja YAMK-opiskelijoille myös jatkossa.

Kotimaiset bioraaka-aineet terveys- ja hyvinvointituotteissa (FarKos), oli Laurea-ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikön ja Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian osaston yhteinen hanke (FarKos 2025.) HAMK Bio toimi pääkoordinaattorina ja vastasi raaka-aineiden tuotannosta ja prosessoinnista. Helsingin yliopisto testasi sivuvirtojen sopivuutta farmaseuttisiin tuotteisiin, ja Laurea vastasi kosmetiikan formuloinnista ja valmiiden tuotteiden testaamisesta. Hanketta rahoitti Euroopan unioni, Uudenmaan ja Hämeen liitot, ja se toteutettiin 1.1.2023–30.6.2025.