Ammattikorkeakoululain (4 §) mukaisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Opiskelijan keskeistä asemaa ammattikorkeakoulussa ilmentää ammattikorkeakoululaissa (3 §) myös kuvaus ammattikorkeakouluyhteisöstä, jolla tarkoitetaan yhteisöä, johon kuuluvat ammattikorkeakoulun opettajat, muu henkilöstö ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Huolimatta korkeakoulun monipuolisista tehtävistä koulutuksen rinnalla kuten tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja aluekehitystoiminta, ovat opiskelijat keskiössä korkeakoulun johtamisessa ja toiminnassa.
Se on luontevaa, kun ammattikorkeakoulu kouluttaa ammatillisia asiantuntijoita ja koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Korkeakoulun tehtävät integroituvat toisiinsa ja keskiössä olevat korkeakouluopiskelijat hyötyvät siitä, minkä mahdollistaa kehittyvä ammattikorkeakoulupedagogiikka. Työelämäyhteistyössä ei pelkästään kehity opiskelijan ammatillinen osaaminen vaan samalla rakentuvat myös henkilökohtaiset asiantuntija- ja työnantajaverkostot, mikä edistää merkittävästi työllistymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Parhaimmillaan tutkinnon suorittaneella saattaa olla henkilökohtaisia oppimiskokemuksia kymmenien erilaisten työelämän organisaatioiden ja yritysten kanssa.
Opiskelijakeskeisyys ei ole vain osa korkeakoulun koulutustehtävää, joka integroituu korkeakoulun muihin tehtäviin. Opiskelijat eivät ole vain koulutuksen kohteita tai korkeakoulun asiakkaita vaan paljon enemmän ja opiskelijakeskeisyydellä on syvempi olemus. Opiskelijat ovat ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä. Sitä ilmentää ammattikorkeakoululain kolmannen pykälän lisäksi korkeakoulun hallituksen kokoonpano (17 §) siten, että hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin.
Opiskelijoita on otettu korkeakouluissa yhä vahvemmin keskiöön korkeakoulun johtamisessa mm. siten, että opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja on myös korkeakoulun johtoryhmän jäsen ja osallistuu näin korkeakoulun toiminnan johtamiseen. Niin ikään opiskelijoita on otettu yhä systemaattisemmin mukaan toimijoina erilaisiin virallisiin kehittämisryhmiin kehittämään korkeakoulua yhdessä henkilöstön ja työelämän edustajien kanssa. Samoin opiskelijoita pyritään saamaan entistäkin vahvemmin korkeakoulun johtamisen keskiöön siten, että korkeakoulun johto käy säännöllistä ja systemaattista vuoropuhelua opiskelijakunnan hallituksen ja sen henkilöstön kanssa. Lisäksi on syntynyt myös muita uusia korkeakoulun johdon ja opiskelijoiden yhteistyötä tiivistäviä toimintamuotoja kuten vuosittain toteutuva korkeakoulun johdon ja opiskelijakunnan hallituksen jäsenten mentorointiprojekti, jossa rehtori, vararehtorit ja korkeakoulun kokeneet johtajat mentoroivat uuden valitun opiskelijakunnan hallituksen jäseniä.
Lähteet:
