Design Sprint -menetelmä on tehokas ja tiivis tapa ratkaista kehittämishaasteita lyhyessä ajassa. Se on alun perin kehitetty yritysmaailman tarpeisiin nopean innovaation ja ongelmanratkaisun tueksi, mutta sitä voidaan soveltaa myös korkeakoulujen opinnäytetöihin. Tässä artikkelissa kerrotaan opiskelijapalautteeseen peilaten, miten opiskelijat kokivat Design Sprint -opinnäytetyöprosessiin osallistumisen marraskuussa 2024 – helmikuussa 2025. Opiskelijat ovat antaneet luvan palautteen käyttöön anonyymina.
Kuva: sirisakboakaew / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Design Sprint tiivistettynä
Design Sprint on viiden päivän mittaiseen kehittämisjaksoon perustuva menetelmä, jossa ideoidaan, prototypoidaan ja testataan ratkaisuja käyttäjien kanssa. Kehittämisjakson selkeä rakenne auttaa keskittymään olennaiseen ja se sopii erityisesti tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeita ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja. (Knapp, Kowitz, Zeratsky 2016, 13–14.)
Design Sprint -opinnäytetyöprosessissa opiskelijat kokoontuvat intensiiviseen kehittämisviikkoon, jonka aikana he tiimityönä ratkovat toimeksiantajan asettaman haasteen, luovat ratkaisuja ja testaavat niiden toimivuutta. Viikon päätteeksi tuotokset esitellään toimeksiantajalle. Kehittämisviikko voidaan järjestää kampuksella tai verkossa. Design sprint -kehittämisviikko, jonka kokemuksista tämä artikkeli kertoo, järjestettiin Tikkurilan kampuksella. Kehittämisviikon jälkeen opinnäytetyö dokumentoidaan teoriaosuuden kanssa opinnäytetyöraportiksi noin kahdessa kuukaudessa. Raportoinnin eli opinnäytetyön kirjoittamisen saa tehdä ryhmätyönä tai halutessaan yksin.
Design Sprint -opinnäytetyömallia on käytetty erityisesti Laurean tietojenkäsittelyn opinnoissa, ja opiskelijoiden kokemukset tästä menetelmästä ovat olleet pääosin positiivisia. Seuraavaksi käydään läpi opiskelijoiden palautetta Design Sprint -opinnäytetyöprosessista.
Tehokkuutta ja selkeä rakenne
Monet opiskelijat kokivat Design Sprint -opinnäytetyön tehokkaana ja selkeänä tapana työskennellä. Sprintin rakenne antoi opiskelijoille tarkat raamit ja aikataulut, mikä auttoi heitä pysymään keskittyneinä ja edistämään työtään johdonmukaisesti. ”Sprinttimäinen työskentely mahdollisti iteratiivisen kehittämisen, ja pystyimme tuottamaan nopeita tuloksia ilman, että jäisimme liiaksi epäröimään päätöksiä,” totesi yksi opiskelija palautteessaan.
Sprinttiviikon intensiivisyys koettiin sekä haasteena että vahvuutena. Jotkut opiskelijat mainitsivat, että aikataulu oli hyvin tiukka, eikä lisätestauksia tai tarkempia analyyseja voitu tehdä sprintin jälkeen. Toisaalta tiiviisti aikataulutettu prosessi piti työskentelyn tehokkaana ja varmisti, ettei projekti jäänyt kesken.
Tiimityöskentelyn merkitys
Design Sprint -opinnäytetyön yksi keskeinen elementti on tiimityöskentely. Intensiivinen kehittämisviikko vaatii onnistuakseen pienen mutta monipuolisen asiantuntijaryhmän, jonka jäsenet varaavat osallistumiseen riittävästi aikaa (Knapp ym. 2016, 25).
Suurin osa opiskelijoista koki ryhmässä työskentelyn myönteisenä, sillä se mahdollisti ajatusten vaihtamisen ja ongelmanratkaisun yhdessä. ”Oli kiva työstää opinnäytetyötä tiimissä, ettei tarvinnut jäädä yksin miettimään työn rakennetta tai jäädä jumiin ongelmatilanteisiin,” eräs opiskelija kertoi.
Kuitenkin ryhmätyössä oli myös haasteita. Osa opiskelijoista koki, että työn jakautuminen ryhmässä ei ollut aina tasapuolista, ja joissakin tapauksissa osa ryhmän jäsenistä osallistui työhön vähemmän aktiivisesti. ”Jos osuu kohdalle osallistuva ja aktiivinen tiimi, Design Sprint on erinomainen menetelmä opinnäytetyölle. Meidän ryhmässämme osa jäsenistä osallistui minimaalisesti kehittämisviikkoon, joten päädyimme kirjoittamaan opinnäytetyön parityönä,” totesi yksi opiskelija kokemuksistaan. Jos kehittämisryhmä hajoaa useampaan kirjoittajaporukkaan, kaikki saavat hyödyntää opinnäytetyössä yhteistä kehittämisosuutta, mutta työ dokumentoidaan ja tietoperusta rakennetaan erikseen.
Ohjauksen laatu
Opinnäytetyön ohjaus on tärkeä osa opinnäytetyöprosessia. Ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opinnäytetyönsä sekä varmistaa, että työ etenee suunnitelmien mukaisesti. (Laurea 2025.) Design Sprint -opinnäytetyömallissa ohjauksella on keskeinen rooli, sillä ohjaaja hankkii toimeksiantajan ja sparraa tämän kanssa sopivankokoisen kehittämishaasteen. Ohjaaja myös fasilitoi kehittämisviikon ja aikatauluttaa kirjoittamisen selkeämmin kuin perinteisessä opinnäytetyössä, jossa opiskelija itse määrittää aikataulun.
Opiskelijat kokivat, että he saivat riittävästi ja laadukasta ohjausta opinnäytetyönsä aikana. ”Saimme ohjausta monessa eri muodossa, kuten Teams-viesteinä ja -keskusteluina sekä kirjallisina opinnäytetyön kommentteina ohjaajalta. Vastauksen saimme aina nopeasti takaisin esittämiimme kysymyksiin,” yksi opiskelija kuvaili. ”Ehdottomasti paras hyöty oli aikataulu ja ohjaajan selkeät muistutukset mitä pitää olla tehtynä milloinkin, mikä helpotti työn loppuun saattamista,” kommentoi toinen. Ohjaajan nopea reagointi ja kannustava asenne saivat kiitosta useilta opiskelijoilta.
Yhteenveto: onnistunut tapa toteuttaa opinnäytetyö
Opiskelijoiden kokemukset Design Sprint -opinnäytetyöstä olivat yleisesti ottaen positiivisia. Menetelmä tarjosi tehokkaan ja selkeän rakenteen opinnäytetyöprosessille, ja sen avulla pystyttiin tuottamaan konkreettisia tuloksia lyhyessä ajassa. Myös toimeksiantaja oli tyytyväinen lopputuloksiin ja he saivat konkreettisia kehittämisehdotuksia omalle verkkopalvelulleen. Tiimityö ja intensiivinen kehittämisviikko loivat motivoivan ilmapiirin ja edistivät oppimista. Moni opiskelija koki oppineensa paitsi opinnäytetyön kirjoittamista, myös lisää käytetyistä kehittämismenetelmistä ja kehittämisen aiheena olleista käytettävyydestä ja saavutettavuudesta.
Vaikka sprintin aikataulu oli tiukka, ja ryhmätyöskentely toi mukanaan joitakin haasteita, opiskelijat kokivat menetelmän kokonaisuudessaan toimivaksi. ”Olen todella positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon Design Sprint -viikon aikana pystyttiin kehittämään toimeksiantajalle uutta tietoa ja osaamista,” eräs opiskelija totesi.
Design Sprint -opinnäytetyömalli tarjoaa opiskelijoille arvokasta kokemusta projektinhallinnasta, tiimityöskentelystä ja ketterästä kehittämisestä. Menetelmä onkin toimiva ja tehokas tapa saattaa opinnäytetyö valmiiksi, kunhan vaan osallistujilla on motivaatio osallistua aktiivisesti.
Lähteet
- Knapp, J., Zeratsky, J. & Kowitz, B. 2016. Sprint: How to Solve Big Problems and Test New Ideas in Just Five Says. E-kirja. New York: Simon & Schuster.
- Laurea 2025.Projektit ja opinnäytetyöt. Viitattu 6.3.2025.
