Suomessa kuolee vuosittain n. 50 000 ihmistä, joista työikäisiä on n. 8200, lapsia n. 400 ja henkirikoksen uhreja n.100. Tutkimuksin on todettu, että surevan henkilön kohtaamisella voi olla merkityksellinen vaikutus henkilön selviytymisen ja surun muotoutumisen kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. On siis erityisen tärkeää, että ammattilaiset omaavat surevan kohtaamisen taidon ja että heillä on valmiudet ohjata sureva oikeanlaisen avun ja tuen piiriin. Ammattilaisen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia, ettei sureva jää yksin surunsa kanssa.

Äkkikuolemalla tarkoitetaan sellaista yllätyksellistä tai odottamatonta kuolemaa, johon kukaan ei ole pystynyt ennalta varautumaan. Tällaisia kuolemia ovat mm. itsemurhat, tapaturmat, kohtukuolemat sekä sairauskohtaukset. Tässä artikkelissa ja toteutetussa tutkielmassa surevalla tarkoitetaan läheisensä äkillisesti eli äkkikuoleman kautta menettänyttä henkilöä.

Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Mirka Torniainen ja Emmi Mäkinen selvittivät opinnäytetyössään Laurea-ammattikorkeakoulun toisen ja kolmannen vuoden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden valmiuksia surevan kohtaamiseen. Tutkielma toteutettiin Hyvinkään ja Lohjan kampuksilla oppitunneilla täytettävinä lomakekyselyinä kevään 2019 aikana. Tutkielmaan osallistui 54 loppuvaiheen sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Surevan kohtaaminen -hankkeen kanssa, joka kouluttaa kokemusasiantuntijoita vierailemaan oppilaitoksissa sekä työpaikoilla kertomassa kokemuksiaan ja jakamassa tutkittua tietoa surevan kohtaamisesta. Surevan kohtaaminen -hanke voitti tänä syksynä 2019 vuoden SOSTE-palkinnon, joten sikälikin tämä aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen sekä yhteiskunnallisesti merkittävä.

Opiskelijoiden näkemyksiä surevan kohtaamisesta

Kyselyn tuloksista selvisi, että Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilla on suuria puutteita ja kyvyttömyyttä kohdata surevia ihmisiä. Moni vastaaja koki saaneensa opintojensa aikana vain vähän tietoa kuoleman tai surevan kohtaamisesta. Lisää opetusta aiheesta toivoi saavansa valtaosa vastaajista, jopa yli 80 %.  Kuoleman ja surevien kohtaaminen on koettu raskaana ja kyselyn perusteella opiskelijat ovat olleet epätietoisia siitä, kuinka heidän tulisi toimia. Vastauksista käy ilmi, että valtaosa loppuvaiheen opiskelijoista ei koe olevansa valmis kuoleman tai surevan kohtaamiseen.

Kyselyssä tiedusteltiin opiskelijoilta millaista opetusta he kaipaavat aiheesta. Opiskelijat kokivat hyödyllisimmäksi kokemusasiantuntijalta saadun tiedon surevan kohtaamisesta, ja vastauksissa tuli esille tarve saada konkreettisia käytännön esimerkkejä oppimisen tueksi. Lisäksi toivottiin myös aiheeseen liittyvää opintojaksoa tai opintojakson osaa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös opiskelijoiden tietoutta eri surujärjestöistä sekä hoitotyön suosituksista. Surujärjestöistä tunnetuimpia olivat seurakunnan tarjoama surutyö, Käpy-lapsikuolemaperheet ry sekä Surunauha. Surujärjestöjen tunteminen auttaa ammattilaista ohjaamaan asiakas oikeanlaisen tuen piiriin. Lisäksi vain muutama kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista tunsi hoitotyön suositukset äkillisesti kuolleen henkilön läheisen tukemisesta.

Yli puolet opiskelijoista kertoi kohdanneensa jo opintojensa aikana kuolemaa tai surevia omaisia. Opiskelijat kuvasivat tilannetta järkyttäväksi ja lohduttomaksi. Osa koki omaisten surun niin raskaana, että siitä on vaikea päästä yli. Myös positiivisia kokemuksia tuli esille. Ammattilaisen roolin taakse koettiin olevan hyvä jäädä. Ammattimaisen roolin myötä koettiin myös onnistumiskokemuksia tässä muuten niin raskaassa tilanteessa. Lohduton tilanne saikin positiivisen puolen, jos opiskelija koki onnistuneensa ammattilaisena tilanteessa.

Lopuksi

On selvää, että lähes jokainen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen kohtaa jossain yhteydessä työuransa aikana läheisensä äkillisesti menettäneen henkilön. Yksikin epäonnistunut kohtaaminen ammattilaisen taholta on liikaa, jos se aiheuttaa surevalle lisää kärsimystä tai esimerkiksi pitkittyneitä surureaktioita. Tämän opinnäytetyön perusteella Laurea-ammattikorkeakoulussa kaivataan kehitystä opintokokonaisuuksien sisältöihin ja tämän aiheen kokonaisvaltaiseen huomiointiin.

Selkeimmin opiskelijoilta tuli esille toive lisäopetuksesta. Lähes kaikki opiskelijat toivoivat lisäopetusta ja erityisesti kokemusasiantuntijan opettamana. Surevan kohtaaminen -hankkeen hyödyntäminen ja kokemusasiantuntijoiden käyttö voi tuoda opiskelijoille heidän kaipaamaansa konkreettista käytännön tietoa surevan kohtaamisesta.

Linkki opinnäytetyöhön: