Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeessa selvitetään, miten Vantaalla voidaan entistä tehokkaammin tukea yritysten uusien innovaatioiden kehittämistä kaupallisiksi tuotteiksi ja niiden pääsyä niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille. Samalla vahvistetaan yritysten tki-toimintaa ja vahvistetaan innovaatioekosysteemiä.
Kuva: Yamu_Jay / Pixabay
Erityinen painopiste hankkeessa on rahoitustahojen ja -mahdollisuuksien esille tuominen. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen (katsaus 25.4.2025) mukaan lähes joka kymmenes suomalaisyritys käytti pääoma- tai velkarahoitusta innovaatiotoimintaan. Yrityksistä seitsemän prosenttia haki ja sai pääomarahoitusta vuosina 2020–2022. Rahoitusta saaneiden osuudessa yrityskokoluokan mukaan ei ollut suurta eroa. Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä pääomarahoitusta saaneiden osuus oli 10 %. Valtaosa näistä, 74 %, käytti pääomarahoitusta innovaatiotoimintaan. Pääomarahoitus ja sen käyttö innovaatiotoimintaan oli palvelutoimialojen innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten keskuudessa yleisempää kuin teollisuudessa.
Velkarahoitusta hakeneiden ja saaneiden yritysten osuus tutkimuksen kaikista yrityksistä sen sijaan oli nyt korkeampi kuin neljä vuotta aiemmin. Vuosina 2016–2018 velkarahoitusta ilmoitti saaneensa 16 %, tuoreimmassa tutkimuksessa velkarahoitusta oli saanut 22 % yrityksistä. (Tilastokeskus, katsaus 2025) Laurean Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeessa etsitään uusia, potentiaalisia kansallisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä ja -kumppaneita.
Yritysyhteistyö pohjana innovaatiokiihdyttämön rakentamisessa
Suunniteltavien kolmen toisistaan erottuvan toimintamalliehdotuksen sisällöllisinä tavoitteina on tarjota Vantaan alueen yritystoimijoille resursseja, verkostoja ja tietotaitoa innovaatioiden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja kansainvälistämisessä. Kaikissa kolmessa innovaatiotoimintamallissa huomioidaan Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategiassa tunnistetut kasvu- ja painopistealat: hiilineutraaliustavoitetta tukevat, ihmislähtöistä kaupunkikehittämistä tukevat ja uudistuvaan teollisuuteen ja innovatiivisiin palveluihin liittyvät alat. (Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia, s.12).
Työn alla olevissa vaihtoehtoisissa ja konkreettisissa kolmessa toimintamalliehdotuksessa kuunnellaan Vantaan alueen yritysten tarpeita innovaatiotoiminnassa ja huomioidaan Vantaan elinkeinoelämän erityisyys alueena, jossa ei ole tiedeyliopistotoimintaa. Toimintamallien suunnitteluun on kytketty syksyn 2025 aktiivinen työpajatoiminta.
Teollisuus- ja palvelualat innovaatiohakuisimpia
Suomen Yrittäjien kevään 2025 pk-yritysbarometrin mukaan epävarmoista tulevaisuuden näkymistä huolimatta suurin osa pk-yrityksistä on pitämässä innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehitystyön määrän ennallaan. Kuitenkin näkymät vaihtelevat toimialoittain.
Teollisuus- ja palvelualoilla aiotaan lisätä innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehitystä. Barometrin mukaan viime vuosien kriisit eivät ole merkittävästi vaikuttaneet yritysten kasvuhakuisuuteen, joka on kolmanneksella barometriin vastanneista pk-yrityksistä vahva. (Pk-yritysbarometri kevät 2025)
Teollisuus- ja palvelualojen innovaatiohakuisuus on ilahduttavaa ja rakenteilla oleva vantaalainen innovaatiokiihdyttämö pyrkii muun muassa vahvistamaan alueen oppilaitosten ja yritysten välistä tki-toimintaa. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitos ja yritysten välisessä yhteistyössä syntyy osaamista, joka sitoo yritysten innovaatiotoimintaa Suomeen. Suuryritykset ovat tärkeässä roolissa, koska tutkimuksen ja pk-yritysten verkottuminen suurten yritysten kanssa luo uusia kilpailuetuja – globaalit haasteet vaativat suuryritysten mukanaoloa ja verkottumista pk-yritysten kanssa (Business Finland raportti 6 / 2020, s.20).
Niin ikään keväällä 2025 tehdyn yrityskyselyn mukaan (Viljamaa et al. 2025) keskisuurissa yrityksissä ei koeta suuria rakenteellisia esteitä innovoinnille. Silti innovaatiotyö ei usein nouse liiketoiminnan keskiöön. Merkittävimmäksi esteeksi nousi yksinkertaisesti se, että muut asiat koetaan kiireellisemmiksi. Lisäksi tiukka kilpailu ja epävarmuus uusien ideoiden markkinapotentiaalista jarruttavat kehittämispanostuksia.
Ekosysteemityö on tärkeä osa innovaatiokiihdyttämöä
Innovaatioekosysteemityöhön, jota innovaatiokiihdyttämö toiminnaltaan osaltaan on, vaaditaan vahvaa toimijaa ja liiketoimintamallia. Usein veturina toimii alueellisesti vahva ja iso toimija, jotta työ lähtee käyntiin. Myöhemmin ekosysteemiin kuuluvat pienemmät toimijat voivat ottaa vastuuta ekosysteemityöstä. Ekosysteemityön ansiosta Suomen innovaatioympäristö kehittyy pitkällä aikavälillä. Ekosysteemit myös lisäävät Suomen innovaatioympäristön tki-toiminnan sijaintipaikkana (Innovaatioista kilpailukykyä ja kasvua, raportti 1/2024, s. 56).
Uudet rahoitusmallit kiikarissa
Pk-yritysbarometrista selviää, että isojen ja kasvuhakuisten yritysten ulkoisen rahoituksen saatavuusongelmat vaikuttavat näiden yritysten mahdollisuuksiin investoida, kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää. Alle 50 hengen yrityksissä ja mikroyrityksissä rahoituksen käyttö on vähäistä.
Kevään 2025 barometrin mukaan kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan noussut selvästi. Monet rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet yleisen nihkeän talouskasvun aikana ja monet yrittäjät joutuvat hakemaan pankeilta rahoituspalveluita. Uudenlaisten rahoitusmuotojen ja -lähteiden kehittäminen olisi tarpeellista pk-yrityksille. (Pk-yritysbarometri, 2025)
Ammattikorkeakouluyhteistyöllä yritysinnovaatiot kasvuun?
Monissa yritysten kokemissa liiketoiminnan haasteissa yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa voisi olla ratkaisu. Syksyn 2022 Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrissa yli 80 prosenttia vastanneista yrityksistä ei tehnyt yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai yliopistojen kanssa. Jos yhteistyötä oli, se liittyi koulutusyhteistyöhön ja opinnäytetöihin, mutta innovaatioiden kehittämiseen liittyvää yhteistyötä oli tehnyt noin 20 prosenttia vastaajista. (Pk-yritysbarometri, 2022)
Tutkimusorganisaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ja yhteyksistä vuosina 2020–2022 raportoi 22 % kaikista Tilastokeskuksen tekemään tutkimukseen vastanneista yrityksistä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa innovaatioyhteistyö oli yleisempää kuin muu yhteistyö. Ammattikorkeakoulujen kanssa muusta yhteistyöstä ilmoitettiin innovaatioyhteistyötä yleisemmin. Yleisimmin yritykset ilmoittivat yliopistoyhteistyöstä tuloksena uuden teknologian käyttöönoton ja tietopohjan ja osaamisen vahvistumisen. Ammattikorkeakouluyhteistyön tuloksena mainittiin yleisimmin uudet tuotteet ja tietopohjan vahvistuminen. (Tilastokeskus, 2025)
Tutkimuslaitosten tuloksissa koettiin melko tasavahvasti uudet tuotteet ja teknologiat sekä tietopohja ja osaaminen, kuten myös tulevaisuuden trendit, yhteistyön tuloksena. Kansainvälisten markkinoiden ja tutkimusohjelmien merkitys näkyy ennen kaikkea yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön tuloksena, yliopistoyhteistyöstä koetaan eniten yhteistyön vahvistumista. (Tilastokeskus, 2025)
Ammattikorkeakouluilla, kuten Laurealla, on paljon annettavaa kasvuhakuisille yrityksille. Tuote- ja palveluideoiden kehittäminen opinnäytetöillä ja tutkimuksella voivat olla ponnahduksia. Ammattikorkeakoulut tarjoavat uutta osaamista ja ajankohtaisia ratkaisuja yritysten innovaatiotoiminnan vauhdittajiksi.
Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeesta lisää Laurean verkkosivuilla: Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö – Laurea-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajatiedot
Laurean TKI-asiantuntija Mira Rajalakso (FM) työskentelee Vauhtia innovaatioille – Vantaan innovaatiokiihdyttämö-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
