Osaamisella kasvuun! -valmennus tukee yrityksiä osaamisen johtamisessa – osallistujien palaute

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kehitetään työntekijöiden osaamista ja tuetaan yritysten vastuullista kasvua. Tässä artikkelissa esitellään Osaamisella kasvuun! -valmennuksesta kerätyn palautteen tulokset. Valmennuksessa kehitettiin yritysten osaamisen johtamisen toimintatapoja ja etsittiin sopivia osaamisen kehittämisen menetelmiä. Kaiken kaikkiaan valmennuksista saatu palaute oli positiivista.

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa raivataan vantaalaisten yritysten kasvun esteitä vahvistamalla henkilöstön osaamista ja yritysten kykyä vastata muutostilanteisiin. Hankkeessa on kehitetty useita erilaisia koulutus- ja valmennuspalveluita. Viimeisimpänä hankkeessa kehitettiin Osaamisella kasvuun! ‑valmennus, jonka tavoitteena oli kehittää yrityksissä osaamisen johtamista ja löytää yrityksille sopivia osaamisen kehittämisen menetelmiä.

Osaamisen johtamisella vahvistetaan yrityksen kilpailu- ja toimintakykyä. Sen avulla on tarkoitus uudistaa, kehittää ja hankkia yrityksen strategiassa edellytettyä osaamista (Lamberg ym. 2022). Osaamisen uudistuminen ratkaisee muutoksissa pärjäämisen ja näkyy innovaatioina yrityksen toiminnassa ja tarjonnassa (Viitala 2005). Osaava henkilöstö on avain yrityksen menestykseen, ja siksi yritys tarvitsee suunnitelman, miten osaamista tunnistetaan ja kehitetään. Pk-yrityksissä ei kuitenkaan usein kiinnitetä tarpeeksi huomiota osaamisen johtamiseen. Operatiivinen toiminta, kiire ja resurssipula haastavat yritysten arkea ja jatkuvan oppimisen suunnitelmallista toteuttamista. Tästä syystä Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kehitettiin Osaamisella kasvuun! -valmennus, jonka tarkoitus oli tukea erityisesti osaamisen johtamista ja luoda yrityskohtainen malli osaamisen kehittämiseen.

Osaamisella kasvuun! -valmennuksen sisältö räätälöitiin yrityksen tarpeiden mukaisesti. Valmennuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten ja miksi osaamista ja oppimista pitää johtaa. Lisäksi tavoitteena oli löytää yritykselle sopivat osaamisen kehittämisen menetelmät ja luoda käytäntöjä henkilöstön jatkuvalle oppimiselle. Valmennuksen avulla pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista yrityksessä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisella kasvuun! -valmennus toteutettiin 22 yrityksessä ja siihen osallistui yhteensä 253 henkilöä. Valmennukset järjestettiin kevään 2021 aikana.

Tässä artikkelissa esittelemme Osaamisella kasvuun! -valmennuksesta kerätyn palauteaineiston tulokset. Kerätyn palautteen tavoitteena oli selvittää, olivatko osallistujat tyytyväisiä valmennuksen toteutumistapaan ja sisältöön sekä millaisia hyötyjä valmennuksesta oli yrityksille ja työntekijöille. Artikkeli on jatkoa julkaisuille, joissa esitellään muista hankkeen palveluista kerättyjen palautteiden tuloksia (ks. Maunula, Lamberg & Suomala 2021, Lamberg, Maunula & Suomala 2021, Lamberg, Maunula & Suomala 2022).

Aineiston keruu

Valmennuksen jälkeen osallistujat saivat sähköpostilla linkin kyselyyn, johon vastasi 120 henkilöä eli 47,4 prosenttia kaikista osallistujista. Palautekysely muodostui taustakysymyksistä sekä muun muassa palvelun toteutukseen ja sisältöön sekä valmennuksesta saatuihin hyötyihin liittyvistä väittämistä, joihin vastattiin valitsemalla yksi vaihtoehto viisiportaisella asteikolla (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä). Lisäksi kyselyyn sisällytettiin väittämiä, joilla pyrittiin arvioimaan valmennukseen liittyviä valmiuksia ja resursointia. Palautekysely sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joiden analyysi on raportoitu erillisessä julkaisussa (ks. Lappalainen & Taponen 2021).

Tulokset

Aineisto analysoitiin laskemalla ensin taustamuuttujista frekvenssit. Seuraavaksi valmennuksen toteutusmuotoon ja sisältöön sekä hyötyihin liittyvistä väittämistä laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Vastaajista oli naisia 36,7 %, miehiä 62,5 % ja muita 0,8 %. Kuviossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneiden ikäjakauma ja kuviossa 2 vastaajien asema yrityksessä.

Kaikista osallistujista 21–30 –vuotiaita oli 18 (15%), 31-40 –vuotiaita oli 31 (26%), 41-50 –vuotiaita 38 (32%), 51 -60 vuotiaita 30 (25,0%) ja 61 -70 vuotiaita 3 (3%) henkilöä. — Kuvio 1. Vastaajien (n=120) ikäjakauma

Suurin osa vastaajista oli työntekijöitä (42 henkilöä, 35,0%). Toisiksi eniten edustettuina oli asiantuntija- ja toimihenkilötaso (34 henkilöä, 28,3%). Seuraavaksi eniten oli keskijohto- ja esimiestasoisia (22 henkilöä, 18,3%). Yrityksen ylintä johtoa oli vastaajista 12 henkilöä (10,0%). Toimipaikan johtoon ja yrittäjiksi kuului kumpaankin 5 henkilöä (4,2%). — Kuvio 2. Vastaajien (n=120) asema yrityksessä

Taulukossa 1 esitetään valmennuksen toteutustapaan ja sisältöön liittyvien väittämien keskiarvot. Korkeimman keskiarvon sai väittämä “Valmentajan käyttämät menetelmät olivat hyviä” ja matalimman “Valmennus ylitti odotukseni”. Kaiken kaikkiaan väitelauseiden keskiarvot ovat reilusti keskiarvon (3) yläpuolella, eli vastaajat olivat varsin tyytyväisiä valmennuksen toteutustapaan ja sisältöön.

Toteutustapaan ja sisältöön liittyviä väitteitä oli 6 kappaletta. Korkeimman keskiarvon sai väittämä “Valmentajan käyttämät menetelmät olivat hyviä” (keskiarvo 4,28 ja keskihajonta 0,78) ja hieman matalamman keskiarvon väite “Valmennuskokonaisuus oli sopivan pituinen” (keskiarvo 4,22 ja keskihajonta 0,99). Seuraavaksi korkeimman keskiarvon sai väittämä “Olen tyytyväinen valmennuksen kokonaisuuteen (keskiarvo 4,15 ja keskihajonta 0,81). Hieman yli neljän keskiarvon pääsi myös väittämä “Valmennus vastasi yrityksen tarpeita” (keskiarvo 4,08 ja keskihajonta 0,81). Hieman alle neljän keskiarvon sai väittämä “Valmennus vastasi ammatillisia tarpeitani” (keskiarvo 3,78 ja keskihajonta 0,98). Matalimman keskiarvon sai väittämä “Valmennus ylitti odotukseni” (keskiarvo 3,53 ja keskihajonta 1,07). — Taulukko 1. Vastaajien (n=120) valmennuksen toteutustapaan liittyvien väitteiden keskiarvot ja keskihajonnat

Taulukossa 2 esitetään valmennuksen hyötyihin liittyvien väitteiden keskiarvot. Tässä väittämäryhmässä väittämä “Valmennus oli hyödyllinen” sai yli neljän keskiarvon. Matalimman keskiarvon sai väittämä “Valmennus lisäsi työmotivaatiotani”.

Valmennuksen hyötyihin liittyviä väittämiä oli kuusi. Korkeimman keskiarvon sai väittämä “Valmennus oli hyödyllinen” (keskiarvo 4.07 ja keskihajonta 0,96). Toisiksi korkeimmat keskiarvot olivat väittämillä “Voin soveltaa oppimaani työtehtävissäni (keskiarvo 3,95 ja keskihajonta 0,94) ja “Valmennus innosti minua oppimaan lisää” (keskiarvo 3,89 ja keskihajonta 0,99). Toisiksi matalimmat keskiarvot olivat väittämillä “Valmennus vahvisti luottamustani omiin taitoihini oppia uusia asioita” (keskiarvo 3,79 ja keskihajonta 0,95) ja “Opin uusia tietoja ja/tai taitoja” (keskiarvo 3,73 ja keskihajonta 1,0). Matalimman keskiarvon sai väittämä “Valmennus lisäsi työmotivaatiotani” (keskiarvo 3,63 ja keskihajonta 0,96). — Taulukko 2. Vastaajien (n=120) henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvät väitteet

Taulukossa 3 esitetään valmennuksen resursointiin ja yleiseen tyytyväisyyteen liittyvien väitteiden keskiarvot. Neljä väitelausetta liittyi siihen, kenen resursseilla henkilöt ovat valmiita osallistumaan vastaavanlaisiin valmennuksiin tulevaisuudessa. Työnantajan kustantamat ja työajalla tapahtuva oppiminen olivat suositummat vaihtoehdot kuin omalla kustannuksella ja vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen.

Resursointia koskevissa väittämissä väittämä “Olen valmis osallistumaan työnantajan kustantamiin vastaavanlaisiin valmennuksiin jatkossa” sai huomattavasti korkeamman keskiarvon (keskiarvo 4,26 ja keskihajonta 0,91) kuin väittämä “Olen valmis osallistumaan omalla kustannuksellani vastaavanlaisiin valmennuksiin jatkossa” (keskiarvo 2,47 ja keskihajonta 1,2). Samoin väittämä “Haluan käyttää enemmän työaikaa oppimiseen tulevaisuudessa” sai korkeamman keskiarvon (keskiarvo 3,95 ja keskihajonta 0,90) kuin väittämä “Haluan käyttää enemmän vapaa-aikaa oppimiseen tulevaisuudessa” (keskiarvo 3,23 ja keskihajonta 1,12). — Taulukko 3. Vastaajien (n=120) muut valmennukseen liittyvät mielipiteet

Kyselyssä pyydettiin vastaajia antamaan valmennukselle kouluarvosana (asteikolla 4–10). Valmennuksen keskimääräiseksi kouluarvosanaksi muodostui 8,16 (keskihajonta 1,1) eli vastaajat olivat valmennukseen melko tyytyväisiä. Lisäksi kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan, minkä arvoinen valmennus heidän mielestään on henkilöä kohden. Yleensä yritykset ostavat koulutuksia yksityisiltä yrityksiltä. Hankkeessa haluttiin selvittää, minkä arvoisena osallistujat pitivät julkisen toimijan järjestämää valmennusta. Valmennuksen rahalliseksi arvoksi arvioitiin keskimäärin 304,42 euroa. Vaihtelu oli kuitenkin suurta, pienin arvioitu rahallinen arvo oli 0 euroa ja suurin jopa 7000 euroa (keskihajonta 755 euroa).

Pohdinta

Kaiken kaikkiaan valmennukseen oltiin varsin tyytyväisiä – valmennuksen toteutukseen ja sisältöön sekä valmennuksen hyötyihin liittyvien väittämien keskiarvot olivat reilusti keskiarvon yläpuolella. Lisäksi valmennukselle annettu kouluarvosana oli varsin hyvä, 8,16. Arvioinnin tuloksiin on voinut vaikuttaa se, ketkä vastasivat palautekyselyyn. Kyselytutkimusten ongelmana on kato eli se, ettei osa valmennukseen osallistuneista vastaa kyselyyn. Kato on harvoin täysin satunnaista ja on mahdollista, että valmennukseen positiivisemmin suhtautuneet ja motivoituneemmat henkilöt vastasivat muita useammin kyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli kuitenkin 47,4 %, jota voidaan pitää riittävän edustavana.

Kerätyn palautteen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, onnistuiko valmennus organisaatiotason tavoitteissaan. Valmennuksella pyrittiin kehittämään käytäntöjä ja saamaan muutosta aikaan organisaatiossa, kun taas kyselyllä kartoitettiin valmennukseen osallistuneiden yksilöiden kokemuksia ja tyytyväisyyttä valmennuskokonaisuuteen. Organisaationäkökulmaa ja valmennuksen tavoitteiden täyttymistä kartoitettiin tarkemmin kyselyn avoimilla kysymyksillä ja esihenkilöille kohdistetuilla haastatteluilla, joiden tulokset on raportoitu erikseen (ks. esim. Lappalainen & Taponen 2021).

Palautekyselyllä arvoitiin, miten hyvin valmennus vastasi työntekijän omiin ammatillisiin tarpeisiin sekä yrityksen tarpeisiin. Omiin ammatillisiin tarpeisiin ja henkilökohtaisiin hyötyihin liittyvät väittämät saivat hieman huonommat keskiarvot (3,78; 3,73) kuin muut väittämät. Sen sijaan valmennuksen nähtiin vastaavan yrityksen tarpeisiin paremmin (keskiarvo 4,08) ja opittua katsottiin voivan soveltaa nykyisissä työtehtävissä (keskiarvo 3,95). Erot keskiarvioissa, joskin pienet, heijastanevat Osaamisella kasvuun! ‑valmennuksen luonnetta ja tavoitetta. Valmennus räätälöitiin nimenomaan yrityksen tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti ja sen tarkoituksena oli tukea yrityksen osaamisen kehittämisen käytäntöjä ja oppimisen toimintakulttuurin muodostumista yksittäisten työntekijöiden kouluttamisen sijaan.

Valmennuksen resurssointiin liittyvien väittämien korkeat keskiarvot heijastavat vastaajien koulutusmyönteisyyttä ‒ opiskeluun oltiin valmiita käyttämään aikaa ja rahaa. Vastaajat kuitenkin selvästi suosivat sitä, että työnantaja kustantaisi valmennuksen ja tarjoaisi siihen käytettävän ajan. Tämä tulos on toistunut myös hankkeen edellisten koulutuspalveluiden palautteissa. (ks. Maunula, Lamberg & Suomala 2021; Lamberg, Maunula & Suomala 2021; Lamberg, Maunula & Suomala 2022).

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa kerätyn palautteen perusteella näyttää siltä, että työntekijät ovat valmiimpia hakeutumaan koulutuksiin ja valmennuksiin, jos ne ovat työnantajien tarjoamia. Lisäksi oppimismyönteinen organisaatiokulttuuri ja oppimiselle annettu aika tukee työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Onnistuneen työntekijöiden osaamisen kehittämisen edellytyksenä on johdon sitoutuminen ja osaamisen johtamisen tärkeyden tunnistaminen (Lappalainen & Taponen 2021). Yritysjohdon on tärkeä luoda yhdessä henkilöstön kanssa ketterä jatkuvan oppimisen kulttuuri, eli sujuvat työhön sidotut käytännöt oppimiseen ja osaamisen jakamiseen (Lamberg ym. 2022).

Työnantajan kannattaa tarjota työntekijöilleen monipuolisesti erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja ja menetelmiä, mikäli se haluaa edistää osaamisen kehittämistä ja jatkuvan oppimisen kulttuuria (ks. Lamberg ym. 2022). Työntekijöiden osaamisen kehittämiseen panostaminen on kannattavaa, koska henkilöstön jatkuva oppiminen on keskeinen tekijä yrityksen kilpailukyvyn parantamisessa ja innovaatioiden tuottamisessa (Ellström & Kock, 2008; Viitala 2005). Henkilöstön osaamisen kehittäminen on siis yritykselle kannattava investointi.

Lähteet:

Ellström, P.-E., & Kock, H. (2008). Competence development in the workplace: concepts, strategies and effects. Asia Pacific Education Review, 9(1), 5–20. https://doi.org/10.1007/BF03025821
Lamberg, A., Lappalainen, N., Louekari, V., Alajoki, L., Aliranta, M., Erkkilä, L., Halonen, O., Henttonen, M., Karhunen, H., Kivalo, O., Kortesalmi, M., Leskinen, J., Maamies, T., Maunula, S., Muukka, O., Osamitsu, M., Rajalakso, M., Salo, E., Sivén, S., Taponen, E., Tomperi, T., Torkka, J., Tuomi, M., Tuulenmäki, H., Vainio, E., Veini, M., Virtanen, H. (2022). Uudella osaamisella kasvuun Urbaania kasvua Vantaa-hankkeen ratkaisuja pk-yrityksille. Hankejulkaisu. https://view.taiqa.com/vantaa/uudella-osaamisella-kasvuun
Lamberg, A., Maunula, S. ja Suomala, J. (2021). Urbaania kasvua Vantaa –hankkeessa kehitetään koulutuspalveluja työssäkäyville aikuisille – kasvudiili 2:n yrityskohtaisten ryhmävalmennusten arviointia. Laurea Journal: Laurea-ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://journal.laurea.fi/urbaania-kasvua-vantaa-hankkeessa-kehitetaan-koulutuspalveluja-tyossakayville-aikuisille-kasvudiili-2n-yrityskohtaisten-ryhmavalmennusten-arviointia/#e3f10b18
Lamberg, A., Maunula, S. ja Suomala, J. (2022). Sparria teknoloikkaan -palvelu tukee yrityksiä teknologisessa murroksessa – osallistujien palaute. Laurea Journal. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032424882
Lappalainen, N., & Taponen, E. (2021). Osaamisen johtaminen vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Metropolian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) TIKISSÄ-blogi. https://blogit.metropolia.fi/tikissa/2021/11/25/osaamisen-johtaminen-vahvistaa-yritysten-kilpailukykya/
Maunula, S., Lamberg, A. ja Suomala, J. (2021). Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen kasvudiili 1:n koulutusten arvioinnin tulokset. Laurea Journal: Laurea-ammattikorkeakoulun verkkolehti. https://journal.laurea.fi/urbaania-kasvua-vantaa-hankkeen-kasvudiili-1n-koulutusten-arvioinnin-tulokset/#6fbaa284
Viitala, R. (2005). Johda osaamista!: osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Inforviestintä. Infor. ISBN: ISBN952-5123-62-6. https://www.researchgate.net/publication/275097041_Johda_osaamista_Osaamisen_johtamisen_teoriasta_kaytantoon