Talousosaajan työ on muuttunut viime vuosina kiihtyvällä vauhdilla, kun automatisaatio ja data-analytiikka muokkaavat talouden tehtäviä ja samalla kestävän kehityksen teemat tulevat osaksi organisaatioiden talousraportointia. Talouden tehtävistä radikaalisti muuttuvat muun muassa kirjanpidon ja palkanlaskennan työtehtävät (The Future of Jobs Report 2025). Tulevaisuuden talousosaajilta vaaditaan uudenlaisen substanssiosaamisen lisäksi metataitoja ja verkostoitumista (Taloushallinnon palvelualan tulevaisuusraportti 2030).
Kuva 1. Talouden uusi osaaja -opintojakso, Korkeakoulupedagogiikan päivät – PedaForum, Metropolia, 4.6.2025 (Jääskeläinen & Koivusalo)
Talousosaajan osaaminen laajenee
Digitaalisen talousohjauksen ja vastuullisuusraportoinnin 25–35 opintopisteen laajuinen asiantuntijakoulutus toteutettiin kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyönä (Metropolia, TAMK ja Laurea). (DigiEsgo-koulutus 2023-2025). Osallistujat sitoutuivat työn ohessa suoritettavaan koulutukseen yhdeksän kuukauden ajaksi. Koulutus oli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) tukema. Koulutuksesta valmistui noin 150 opiskelijaa.
Koulutus järjestettiin ammattikorkeakoulujen kampuksilla Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla, ja opetuspäiviä täydensivät etätilaisuudet Zoomissa ja Teamsissa. Kouluttajina toimivat korkeakoulujen henkilökunta ja työelämän asiantuntijat, jotka toivat koulutukseen ajankohtaisen tiedon ja kokemuksen digitaalisuuden ja kestävyysraportoinnin nykytilanteesta. Luennoilla ja pienryhmissä jaettiin kokemuksia ja keskusteltiin ajankohtaisista taloushallinnon teemoista.
DigiEsgo-koulutus rakennettiin siten, että sisältöteemat kulkivat läpi koko koulutuksen keston ajan. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä osaamista sekä digitaalisesta talousohjauksesta, että kestävyysraportoinnista. Osa opiskelijoista olikin hakeutunut koulutukseen digitalisaation kärki edellä ja osa taas haki uutta osaamista kestävyysraportoinnista. Näiden teemojen tueksi rakennettiin oman osaamisen syventämisen ja vertaismentoroinnin kokonaisuus: Talouden uusi osaaja -opintojakso.
Talouden uusi osaaja -opintojakso (5 op) suunniteltiin koulutuksen “juonteeksi” ja tueksi asiantuntijuuden kasvulle. Opintojakson suoritti kahden vuoden aikana noin sata erilaisissa talouden työtehtävissä toimivaa asiantuntijaa, joista monilla oli jopa vuosikymmenien kokemus vaativista taloushallinnon työtehtävistä. Osana Talouden uusi osaaja –opintojaksolla opiskelijat tekivät osaamiskartoituksen, kirjoittivat oppimispäiväkirjan ja julkaisivat blogin, joita tarkastellaan tässä artikkelissa tarkemmin.
Talouden uusi osaaja -opintojakson osaamistavoitteet
Opiskelija osaa
• arvioida kestävässä talousohjauksessa ja digitaalisuudessa tapahtuvia muutoksia toimintaympäristössä
• hyödyntää talouden osaajan keskeisiä metataitoja talousohjauksessa ja päätöksenteossa
• tunnistaa oman asiantuntijuuteensa vahvuudet ja kehittymisen haasteet
• käyttää osaamistaan erilaisten ongelmien ratkaisemiseen
Sisällöt: metataidot ja itsensä kehittäminen, henkilökohtainen osaamiskartoitus ja kehittymissuunnitelma, vertaismentorointi, tiimityöskentely, verkostoituminen.
Opintojakso arvioitiin hyväksytty/hylätty.
Osaamiskartoitus alussa ja lopussa
Opintojakso aloitettiin opiskelijan osaamiskartoituksella, jonka avulla opiskelija tunnisti omat vahvuutensa ja asetti henkilökohtaiset tavoitteet koulutukselle. Osaamiskartoituksessa oli lueteltu eri aihealueita, muun muassa työkalut, data-analytiikka, AI, kestävä liiketoiminta, vastuullisuusraportoinnin viitekehykset, ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintataidot. Tarkoituksena oli, että opiskelija tunnistaa omat vahvuutensa, taitonsa ja erityisosaamisensa heti koulutuksen alussa, ja tuo esiin myös kehittymiskohteet ja odotukset osaamisen kasvamiselle koulutuksen aikana.
Osaamiskartoituksessa opiskelijat arvioivat (asteikolla 1-5) omaa osaamistaan eri osa-alueilla. Lähtötilanteessa opiskelijat arvioivat osaamisensa monella osa-alueella matalaksi.
Opintojen alkaessa opiskelijat mainitsivat omina vahvuuksinaan muun muassa:
- ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi
- kustannuslaskenta ja budjetointi
- tunnusluvut ja niiden tulkinta
- raportointi
- talouden tietojärjestelmät
- PowerBI ja taloushallinnon työkalut
- taloushallinnon ja liiketoiminnan johtaminen
- strateginen ajattelu
- analyysitaidot
Opiskelijat mainitsivat yhtenä haasteena opiskeluun käytettävän työmäärän, ja he pohtivat riittääkö aika uusien asioiden opetteluun työn ohessa.
New Economy Skills -raportin mukaan seuraavien viiden vuoden aikana tarvitaan yhä enemmän sekä teknistä osaamisesta että pehmeitä taitoja, esimerkiksi tekoälylukutaito, dataosaaminen, luova ja analyyttinen ajattelu (New Economy Skills 2025).
Kehityskohteinaan ja odotuksinaan opiskelijat mainitsivat muun muassa:
- digitaaliset ja visuaaliset työkalut
- tekoäly
- data-analytiikka
- data-ohjautuva päätöksenteko
- kestävä liiketoiminta
- direktiivien mukainen kestävyysraportointi
- tiedonhankinta
- vaikuttava viestintä eri sidosryhmille
Koulutuksen lopussa opiskelijat vertasivat alussa laadittua osaamiskartoitusta ja lähtötilannetta koulutuksen lopun tilanteeseen. Suurin osa opiskelijoista koki, että oma osaaminen oli kehittynyt selvästi ja itsearviointi oli siirtynyt asteikolla ylöspäin.
Oppimispäiväkirja oman kehittymisen tukena
Opiskelija kirjoitti Talouden uusi osaaja -opintojaksolla oman asiantuntijuuden kasvun tueksi henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa koko opintojakson ajan. Koulutuspäivien luentojen kautta ja kirjallisuuslähteisiin ja itseopiskelumateriaaliin perehtymällä opittiin uutta, ja opittuja asioita reflektoitiin toisten kanssa pienryhmissä ja omalla työpaikalla. Omia pohdintoja ja osaamisen kehittymistä tehtiin näkyväksi.
Oppimispäiväkirjaa ei arvioitu vaan tarkoitus oli, että sitä kirjoitetaan oman ammatillisen osaamisen kehittymisen tueksi. Jokainen palautti suorituksena oppimispäiväkirjansa tiivistelmän, joka toimi reflektiona koko koulutuksen sisältöihin ja myös suuntasi opiskelijoita tulevaisuuden osaamistarpeisiin (Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt).
Oppimispäiväkirjassa opiskelijat pohtivat, oliko heidän alussa asettamansa tavoitteet saavutettu, miten ajattelu ja osaaminen oli kehittynyt vuoden aikana ja miten he voivat itse tukea omaa ammatillista kehittymistään ja uuden oppimista myös jatkossa. He kirjoittivat myös siitä, miten koulutus on hyödyntänyt heidän omaa organisaatiotaan.
Oppimispäiväkirjoissa opiskelijat kertoivat, mitä konkreettista he ovat oppineet opintojen aikana. Osaaminen oli vahvistunut selvästi EU-lainsäädännöstä, kestävyysraportoinnista (ESG) ja raportointistandardeista. Monet oppivat PowerBI:n ja myös Low-code -työkalujen käyttöä, ja podcastin ja mobiiliapplikaation tekeminen oli monille uutta. Jokainen oppi uutta termistöä ja monenlaisten lyhenteiden viidakosta alkoi löytyä punainen lanka.
Ohjaajien ja opiskelukavereiden kanssa käydyt keskustelut ryhmissä laajensivat ajattelua ja toivat esiin erilaisia näkökulmia. Moni kertoi, että ovat oppineet kuuntelemaan ja arvostamaan toisten näkemyksiä ja kokemuksia, samalla kyseenalaistaen omia ajatusmalleja. Haasteitakin oli, esimerkiksi ryhmän jäsenten erilaiset tavoitteet ja aikataulut tai pienryhmän hajoaminen. Moni kirjoitti oppimispäiväkirjassa, että aito yhdessä tekeminen ryhmässä oli opintojen paras kokemus.
Opiskelijat myös löysivät itsestään jatkuvan oppijan. Päiväkirjoissa he pohtivat jatkoa opiskelulleen, ja maisteriopinnotkin olivat usealla mielessä. Erityisen ilahduttavaa oli lukea oppimispäiväkirjoista innostuksesta itsensä ja organisaation kehittämiseen. Tämän koulutuksen suorittaneilla taloushallinnon uusilla osaajilla on vahva halu ratkaista ongelmia, tehostaa taloushallinnon prosesseja, unohtamatta vastuullisuuden näkökulmaa.
Blogit kertovat taloushallinnon työn tulevaisuudesta
Opintojaksolla oli tehtävänä kirjoittaa blogi, jonka kautta tehtiin näkyväksi omaa asiantuntijuutta ja pohdintoja. Ohjatuista kirjoittamisharjoituksista vastasi kirjoittamisen ammattilainen. Opiskelija kehitti keskittymisen ja syventymisen taitoja sekä omaa ajatteluaan kirjoittamisen työpajoissa ja
erilaisilla kirjoittamisharjoituksilla. Opiskelijat pitivät erityisesti harjoituksista, joissa kirjoitettiin tekstejä käsin samassa tilassa, ja tuotoksia luettiin ja jaettiin yhdessä. Kirjoittamisen ammattilainen sai opiskelijoilta paljon kiitosta, koska hän antoi jokaiselle henkilökohtaista palautetta teksteistä.
Blogien aiheita olivat esimerkiksi:
- Taloushallinnon asiantuntijatyön tulevaisuudessa
- DigiEsgo-koulutus ovien avaajana
- CSRD ja ESG tuovat uusia lyhenteitä tekemiseemme
- Kestävyysraportointivaatimusten vaikutukset organisaation toimintaan
- Vastuullisuusraportointi asiantuntijaorganisaatiossa
- Tekoälyn tuoma tulevaisuus
Blogien kautta syvennettiin omaa osaamista ja viestittiin koulutuksen sisällöistä ja omasta asiantuntijuudesta. Blogit saavuttivat myös laajempaa yleisöä, kun niitä julkaistiin organisaatioiden sisäisillä ja ulkoisilla sivuilla, korkeakoulujen blogialustoilla sekä kirjoittajien omilla alustoilla. Kirjoittaminen omien ajatusten ja oman osaamisen sanoittamisessa koettiin yleisesti myönteiseksi. Monilla itsevarmuus ja into kirjoittamiseen lisääntyi opintojen aikana nimenomaan palautteen ja konkreettisten kehitysehdotusten takia.
Talouden uusi asiantuntija
Talouden uusi osaaja -opintojakso oli osa pitkäkestoista, liki vuoden kestävää koulutusta. Osaamiskartoitukset, yhdessä oppimispäiväkirjan ja blogin kirjoittamisen kanssa, tukivat koulutuksen osallistujien asiantuntijuuden kehittymistä. Opiskelijat oppivat uutta sekä kouluttajilta että ammattitaitoisilta opiskelukavereiltaan, ja opittuja asioita sovellettiin suoraan työpaikoilla. Opintojen jälkeen monet saivat uusia vastuullisia tehtäviä omissa organisaatioissaan. Koulutus antoi osallistujille lisäarvoa teknisissä taidoissa, analyyttisessä ajattelussa ja metataidoissa sekä varmuutta omaan asiantuntijuuteen.
Lähteet
