Osallisuus on vuorovaikutusta, jaettuja tunteita ja yhteistä tekemistä. Osallisuuden tunne syntyy silloin kun luodaan paikka, jossa otetaan vakavasti ja kuunnellaan. Osallistavassa valmennuksessa osallisuus ilmenee osallistujien arvostuksena, tasavertaisuutena ja keskinäisenä luottamuksena.

Tässä artikkelissa peilaamme Talent Vantaa -hankkeen luovaan valmennukseen osallistuneiden korkeasti koulutettujen, ulkomaalaistaustaisten työnhakijoiden kokemuksia luoviin menetelmiin ja osallisuuteen liittyvään teoriaan.  Valmennettavien kokemukset on poimittu jokaisen kuuden valmennuskerran lopuksi kerätystä kirjallisesta palautteesta.

Osallisuuden kokemus

Osallisuus itsessään on monimuotoinen käsite ja tutkimuskohde, jota voidaan lähestyä monesta eri tulokulmasta käsin. Osallisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi liittymisen, suhteissa olemisen, kuulumisen, yhteisyyden, mukaan ottamisen tai osallistumisen kautta. Osallisuus itsessään kattaa erilaisia ja eri tasoisia mukana olemisen tapoja; osallistua voi passiivisesti olemalla samassa tilassa toisten kanssa tai aktiivisesti vaikuttamalla ja osallistumalla toimintaan. Osallisuuden kokemusta ei voi koskaan määritellä tai pakottaa, mutta sitä voidaan edistää ja vahvistaa ulkopuolelta. (Leemann & Hämäläinen, 2016.)

Sosiaalialalla osallisuutta tarkastellaan useimmiten sosiaalipedagogisesta näkökulmasta käsin yksilön ja yhteisön, tai yksilön ja yhteisön muiden jäsenten, välisenä suhteena.  Osallisuuden ajatellaan olevan sellaista kuulumista tai osallistumista, joka saa aikaan tunteen yhteydestä muihin ja kokemuksen omasta merkityksellisyydestä (Leemann & Isola, 2021).

Osallisuuden rakentumiseen tarvitaan kolme osa-aluetta: johonkin kuuluminen, osallistuminen ja sen tunteminen, että kuuluu yhteisöön (Nivala & Ryynänen, 2019). Osallisuus ei siis rakennu pelkästään yksilön toimintaa tarkastelemalla, vaan vuorovaikutussuhteissa muihin (Männistö ja Laajalahti, 2020). Osallisuuden on todettu edistävän yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden- ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia (Asunta ja Mikkola, 2019).

Turvallinen työskentelyilmapiiri

Yksilön tasolla osallisuuden tunne syntyy siitä kokemuksesta, että ihminen tuntee kuuluvansa itselleen merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön. Luovaan valmennukseen osallistuvat toivat tämän esiin palautteessaan mainitessaan, että valmennuskerrat koettiin tärkeinä vertaistuen saamisen ja antamisen paikkoina. Silloin, kun ihminen kokee kuuluvansa ryhmään, tulleensa hyväksytyksi ja huomioiduksi omana itsenään, syntyy tunne merkityksellisyydestä ja yhteenkuulumisesta. Saamassamme palautteessa osallistujat kertoivat luottamuksellisen ilmapiirin olevan tärkeä osatekijä ryhmään kuulumisen ja osallistumisen kannalta. Osallistujat kokivat ryhmän itselleen turvalliseksi ja tärkeäksi, vaikka eivät tunteneetkaan toisiaan etukäteen. Samalla ryhmä koettiin tärkeäksi paikaksi jakaa myös omaan elämään liittyviä henkilökohtaisempiakin asioita. Valmennuskertoja kuvattiin palautteessa jopa sanalla terapeuttinen. Mahdollisuutta asioiden loppuun saattamiseen kiiteltiin. Kokemus osallisuudesta lisää turvallisuuden tunnetta, uskoa tulevaisuuteen sekä omiin mahdollisuuksiin.

Osallisuuden ja luottamuksellisen työskentelyilmapiirin kokemusta voidaan rakentaa ja vahvistaa luovin ja taidelähtöisin menetelmin. Luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä pyritään luomaan tila, jossa yhdessä oppiminen on paitsi jaettua ja vaikuttavaa, myös hauskaa. Dialogisessa prosessissa yhdessä tekeminen ja kuulluksi tuleminen ovat lopputulosta tärkeämpää. Prosessi mahdollistaa myös keskeneräisten asioiden tarkastelun ja heittäytymisen uusien mahdollisuuksien äärelle. Luova ja dialoginen työskentelyprosessi rohkaisee tarkastelemaan asioita tai vanhoja ajatusrakennelmia uusista näkökulmista ja rohkaisevat luovuuteen sekä herättää uusia ajatuksia ja oivalluksia.

Moni ryhmäläinen mainitsi palautteessaan myös yhteisesti jaetun ilon ja naurun. Huumori vapauttaa tarkastelemaan asioita uudesta näkövinkkelistä, lisää luovuutta ja luo rennon työskentelyilmapiirin arempienkin asioiden käsittelyyn. Moni valmennettavista kertoi löytäneensä uudelleen itseluottamusta omaan osaamiseensa ja koki, että valmennus oli sen myötä auttanut työnhakuprosessissa. Annetussa palautteessa luovat menetelmät tunnistettiin omaa luovaa ajattelua laajentavaksi ja valmennettavat tunnistivat voivansa työskennellä tulevaisuudessa myös oman aiemman työprofiilinsa ulkopuolella.

THL:n artikkelissa (2022) luovan ryhmätoiminnan merkitystä kuvataan hyvin samankaltaisin ajatuksin. Ihmiset saavat etäisyyttä arkeensa, elämäänsä uusia näkökulmia sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Luova ryhmätoiminta voi tarjota itsellään sellaisen ympäristön, jossa omaa elämäntarinaa on mahdollista muovata vuorovaikutuksessa sekä toisten ihmisten, että omien tunteiden ja kokemusten kanssa. Tavoitteena ei ole niinkään luova lopputulos, vaan prosessi, joka etenee kokemusten ja niiden reflektoinnin kautta. Kokemusten reflektointi yhdessä turvallisessa ilmapiirissä tuo osallistujille kokemuksen itsestä hyväksyttynä osana ryhmää. (Huhtinen-Hildén & Isola, 2018.)

Palautteessa luovaan valmennukseen osallistuneet kertoivat saaneensa valmennuksesta lisänäkemystä ja syvyyttä paitsi omiin kompetensseihinsa, myös tiimityöskentelytaitoihin ja työelämän eri rooleihin. Oman osaamisen tunnistamisen kannalta valmennuksessa harjoiteltuja hissipuhe- ja työhaastattelutilanteita kiiteltiin erikseen. Oman osaamisen tunnistaminen ei ole helppoa tai yksinkertaista. Sen tunnistamiseen tarvitaan sen tiedostamista mitä, miksi ja miten jokin asia jo on. sekä mitä pitäisi vielä kehittää. Oman elämän varrella kertynyt osaaminen jää helposti huomaamatta. Osallistavan valmennuksen avulla tunnistamisen taito kehittyy ja kyky rakentaa omaa opintopolkua ja työuraa vahvistuu. Myös motivaatio työnhakemiseen lisääntyy. Luovan valmennuksen aikana ja sen avulla työllistyi neljä korkeasti koulutettua, ulkomaalaistaustaista työntekijää.

Talent Vantaa -hanke on osa kansallista Talent Boost -verkostoa, joka sai rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hankkeen tavoitteena oli tukea työnantajia kansainvälisten työntekijöiden rekrytoimisessa sekä kehittää valmiuksia ja käytäntöjä heidän osaamisensa tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Vantaan kaupunki ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä hanketta ajalla 1.5.2022 – 30.4.2023. Kirjoittajat toimivat luovan valmennuksen valmentajina.

Lähteet:

• Asunta, L., & Mikkola, L. 2019. Osallisuuden mahdollisuus ja haaste asiakasraatitoiminnassa. Teoksessa V. Luoma-aho & K. Pekkala (toim.) Osallistava viestintä (s. 74–88). ProComma Academic. Helsinki: ProCom ry.
• Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A.-M. 2018. Luovuus osallisuuden tukena – luovan ryhmätoiminnan malli. Teoksessa Odottamattomia aarteita :Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä 2018 (Theseus.fi) . Hakupäivä 28.4.2023.
• Isola, A.-M., & Leemann, L. 2021. Osallisuuden kokemus on hyvinvoinnin ja terveyden tekijä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58(4). Hakupäivä 28.4.2023.
• Leeman,L & Hämäläinen R-M. 2016. Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Pohdintaa käsitteiden sisällöstä. Hakupäivä 28.4.2023.
• Männistö, M. & Laajalahti, A. 2020. ”Haluan asua Suomessa” – ulkomaalaistaustaustaisten korkeasti kouluttautuneiden osallisuutta rakentavat tekijät työelämäjaksolla. Prologi, puheviestinnän vuosikirja 2020. Hakupäivä 7.4.2023.
• Nivala, E., & Ryynänen S. 2019. Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Tekijät & Gaudeamus.
• THL. 2022. Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta. Hakupäivä 7.4.2023.