Vaikuttava korkeakoulu 21.11.2024

Pakopelillä lisää osaamista nuorten taloustaitoihin

Teksti | Anniina Honkonen

Talousosaaminen on nuorille tärkeä kansalaistaito, jonka merkitys kasvaa entisestään nykypäivän nopeasti muuttuvassa taloudellisessa ympäristössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä talousosaamisella tarkoitetaan ja miksi talousosaaminen on tärkeää. Lisäksi kartoitetaan lyhyesti, millä tolalla nuorten talousosaaminen on tutkimusten mukaan nyt, ja miten nuorten talousosaamista voitaisiin edelleen kehittää. Lopuksi esitellään WorryEscape-hankkeessa kehitettävä talouspakopeli, jonka tarkoituksena on olla työkalu nuorten talousosaamisen lisäämiseksi.

kuvituskuva

Kuva: cottonbro studio / Pexels

Talousosaaminen auttaa hallitsemaan rahankäyttöä

”Ossi on 15-vuotias nuori, joka saa ensimmäisen kesätyöpalkkansa. Ossilla ei kuitenkaan ole perusymmärrystä rahan käytöstä esimerkiksi säästämisen tai budjetoinnin suhteen. Rahat hupenevatkin nopeasti ilman, että mitään jää säästöön tulevia tarpeita tai isompia hankintoja, kuten kevytmoottoripyörän ostoa varten. Tämä harmittaa Ossia, mutta hän ei tiedä, miten lähteä ratkomaan asiaa.”

Yllä oleva on kuvitteellinen tilanne, mutta konkretisoi asiaa – heikot talousosaamisen taidot vaikuttavat rahan käyttämiseen niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa. Monelle säästämisen tärkeys konkretisoituu vasta, kun he kohtaavat taloudellisia haasteita, kuten odottamattomia kuluja.  Jos oman talouden hallinnassa on puutteita, se johtaa nopeastikin erilaisiin ongelmatilanteisiin sekä pidempään jatkuessa myös epätasa-arvoon esimerkiksi omanikäisten seurassa tai vielä pidemmälle ajateltuna jopa ylisukupolvisesti. Talousosaaminen onkin perustaito, jonka kehittäminen tulisi aloittaa jo varhain, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus rakentaa turvallinen taloudellinen perusta.

Talousosaaminen on yksittäisen kuluttajan kykyä ymmärtää ja hallita henkilökohtaista taloutta, tehdä tietoisia taloudellisia päätöksiä sekä suunnitella taloudellista tulevaisuutta. Se sisältää esimerkiksi hyvän taloudenpidon, säästämisen, sijoittamisen sekä ylivelkaantumisen ehkäisyn (Oikeusministeriö n.d.). Laajemman määritelmän mukaan talousosaaminen koostuu taloutta koskevasta tiedosta (kuten taloudellisten käsitteiden ja riskien ymmärtämisestä), taloudellisesta käyttäytymisestä (eli käytännön taloustoimista) sekä asenteista (esimerkiksi motivaatiosta ja itseluottamuksesta hakea, ymmärtää ja arvioida taloudellista informaatiota) (Rahamuseo n.d.).

Nuorten talousosaaminen on tärkeää, koska se auttaa heitä hallitsemaan rahankäyttöään, säästämään ja sijoittamaan järkevästi, välttämään taloudellisia riskejä ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Se myös lisää itseluottamusta ja itsenäisyyttä taloudellisten päätösten tekemisessä. Nämä taidot luovat pohjan nuoren taloudelliselle hyvinvoinnille sekä vähentävät riskiä joutua taloudellisiin vaikeuksiin, kuten ylivelkaantumiseen. (Nuorten yrittäjyys ja talous NYT 2024.)

Nuorten talousosaaminen ja siihen vaikuttavat tekijät

Tutkimusten mukaan suomalaisnuorten talousosaaminen on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Nuoret ymmärtävät hyvin peruskysymyksiä, kuten inflaation, sijoittamisen ja korkojen merkityksen (Oikeusministeriö 2024). Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu eroja sukupuolten välillä molempiin suuntiin. Sukupuolten välisessä yleisessä tarkastelussa huomattiin, että naisten taloudellinen tietämys oli selvästi miehiä matalampaa (Kalmi, Vaahtoniemi, Raijas, Ranta, Ruuskanen & Buturak 2023). Toisessa tutkimuksessa taas huomattiin, että nuoret naiset omaavat hieman paremmat taloustaidot, kun taas miehet arvioivat taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi ja ottavat enemmän taloudellisia riskejä (Wilska & Nyrhinen 2024).

Kolme yleisintä nuorten taloustaitojen oppimisen lähdettä ovat nuoren oma perhe, koulu sekä sosiaalisen median vaikuttajat (Jyväskylän yliopisto 2024). Kotitausta vaikuttaa merkittävästi ja monella tavalla nuorten talousosaamiseen. Talousosaaminen on vahvemmin läsnä nuorilla, jotka arvioivat lapsuudenkotinsa varallisuuden korkeaksi ja vanhempansa koulutetuiksi. Noin kolmanneksella nuorista taloudellinen identiteetti noudattaakin vanhemmilta saatua mallia. (Wilska & Nyrhinen 2024.) Korkeasti koulutetut vanhemmat puhuvat lastensa kanssa enemmän sijoittamisesta ja vaurastumisesta kuin matalammin koulutetut vanhemmat. Lisäksi sijoittamiseen, vaurastumiseen ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista puhutaan enemmän poikien kuin tyttöjen kanssa (DigiConsumers 2024).

Koulun talousopetus on Suomessa integroitu useisiin eri oppiaineisiin, mutta nuoret kokevat opetuksen toisinaan puutteelliseksi: nuoret haluaisivat enemmän käytännönläheistä opetusta aiheista, kuten kuluttajan oikeuksista, verkkopankin käytöstä ja kestävän kuluttamisen periaatteista (Kortesalmi, Autio, Ranta & Huiku 2022). Sosiaalisen median ja somevaikuttajien rooli ja vaikutus nuorten kuluttajien elämään, materialistisiin arvoihin ja ostoaikeisiin on selkeä (Tuominen, Rantala, Reinikainen & Wilska 2023).

Nuorten talousosaamiseen voidaan vaikuttaa

Nuorten talousosaamisen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia, jotka yhdistävät perheet, koulut ja muut yhteiskunnalliset toimijat, kuten nuorisotoimen. Perheissä on tärkeää keskustella nuorten kanssa rahankäytöstä ja talousasioista säännöllisesti, sillä avoin keskustelu kotona auttaa nuorta ymmärtämään taloudenhallinnan merkityksen. Sosiaalisen median roolin vahvistuessa on tärkeää edistää myös nuorten medialukutaitoa, jotta he osaavat arvioida, mistä ja keneltä taloustietoa kannattaa omaksua.

Koulujen tulisi panostaa talousopetuksen sisältöön ja pedagogisiin ratkaisuihin. Opetuksen tulisi pohjautua nuorten omiin kokemuksiin ja elämäntilanteeseen, jotta se tukisi oppilaiden yksilöllistä talousosaamista. Lisäksi koulujen on tärkeää tasa-arvoistaa nuorten lähtökohdat ja tarjota kaikille nuorille mahdollisuus oppia taloustaitoja sekä yrittäjyyteen ja sijoittamiseen liittyviä valmiuksia (Kortesalmi ym. 2022).

Perheen ja koulujen lisäksi nuorten talousosaamisen asioita voidaan käsitellä nuorisotyössä. Nuorisolaissa (1285/2016) nuorisotyö määritellään toimintana, joka tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Leikit ja pelit ovat aina olleet olennainen osa nuorisotyötä, ja niitä on hyödynnetty monipuolisesti eri tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyään digitaalisilla peleillä on kasvava rooli nuorisotyössä; ne nähdään yleisesti merkittävänä osana nuorisokulttuuria sekä nuorisotyön mahdollisuutena ja resurssina. Pelien käyttö nuorisotyössä liittyy laajemmin kulttuurisen nuorisotyön kenttään. (Hernesniemi & Huttunen 2014, 82–83.)

Nuorten, pääosin 7.-9. luokkalaisten ja 2. asteen opiskelijoiden, talousosaamisen kehittämiseen liittyviä erilaisia työkaluja ja toimintoja on jo olemassa. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin Taloussankari-peli tutustuttaa oman talouden hallintaan, kuluttamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston Ostopolku on tarkoitettu kuluttajataitojen oppimiseen. Nuorten Akatemian #verottaako-pelissä käsitellään muun muassa verojen maksamisen syitä ja sitä, mihin verovaroja käytetään, miten verotusjärjestelmä toimii Suomessa sekä mitä tarkoittaa progressiivinen verotus. Diakonissalaitoksen pitkänlinjan Taloustaito-hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan nuorten rahankäytön taitoja pankkien koulutettujen yritysvapaaehtoisten avulla.

Talouspakopeli lisäämässä nuorten talousosaamista

Talousosaaminen on nuorille välttämätön taito, joka auttaa heitä hallitsemaan omaa talouttaan, säästämään, sijoittamaan ja tekemään tietoisia taloudellisia päätöksiä. Vaikka nuorten taloustaito on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla, kotitaustaan liittyvät erot osoittavat, että talousopetusta tulisi kehittää entistä tasa-arvoisemmaksi. Yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyö voi auttaa varmistamaan, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus oppia ja vahvistaa taloudellista osaamistaan, mikä puolestaan tukee heidän itsenäistymistään ja hyvinvointiaan pitkälle aikuisuuteen.

Oikeusministeriö, Suomen Pankki ja talousosaamisen verkosto ovat yhdessä sitoutuneet edistämään suomalaisten talousosaamista. Yhteistyön keskeinen osa on kansallinen talousosaamisen strategia. Talousosaamisen edistämistä tuetaan valtionavustuksilla. (Oikeusministeriö n.d..) Laurea-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen WorryEscape-hanke (1.8.2024-31.12.2025) on saanut rahoituksen tällaisena valtionavustuksena. Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten aikuisten talousosaamista talouspakopelin avulla. Hankkeessa kehitettävä talouspakopeli yhdistää kuluttajan arjen käytännön taloustilanteet ja teoreettisen oppimisen, tarjoten nuorille aidoista elämäntilanteista kumpuavia oppimiskokemuksia yhdessä vertaisten kanssa.

Pakopelin kehittämiseen ja testaukseen osallistuvat Laurean sosionomiopiskelijat ja Itä-Suomen kotitalousopettajaksi opiskelevat. Yhteistyö pelin kehittämisen ja testaamisen aikana ei ainoastaan vahvista opiskelijoiden omaa käytännön talousosaamista, vaan myös valmiuksia opettaa ja ohjata talousasioita tulevaisuuden työelämässä nuorten parissa.

Kotitalouden opetuksen tavoitteena on kehittää taitoja ja tietoja, jotka tukevat arjen hallintaa, kestävää elämäntapaa ja hyvinvointia. Opetus auttaa oppilaita kasvamaan vastuullisiksi kuluttajiksi, jotka osaavat huolehtia kodin arjen perustehtävistä. (ePerusteet n.d.) Sosiaalialan kompetensseihin kuuluu asiakastyön osaaminen sekä kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen. Asiakastyön osaamiseen kuuluu muun muassa tilanteeseen soveltuvien työmenetelmien valitseminen sekä ammatillisen vuorovaikutussuhteen luominen ja muutokseen tähtäävä prosessi. Kriittiseen ja osallistavaan yhteiskuntaosaamiseen liittyy esimerkiksi osallistavat ja valtaistavat toimintatavat sekä syrjäytymisen ehkäisy yhteisöissä ja yhteiskunnassa. (Arene 2017.) Sosiaalialan ammattilaisen tulee myös osata reflektoida omaa työtään sekä osaamistaan suhteessa työhön (Raatikainen, Rahikka, Saarnio, Vepsä & Hyvärinen 2020). Hankkeessa kehitettävä talouspakopeli on tarkoitus levittää laajasti korkeakouluopiskelijoiden lisäksi sosiaalialan ja kotitalousopetuksen ammattilaisille, sillä se soveltuu työkaluksi erilaisten talousosaamista haastavien tilanteiden käsittelyyn niin koulussa kuin nuorten vapaa-ajallakin nuorisotyössä.

Talouspakopelin kehittämisen lisäksi WorryEscape-hankkeessa toteutetaan myös tutkimus, jossa kartoitetaan, miten nuorten talousosaaminen rakentuu vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa. Tavoitteena on selvittää arjen taloustilanteiden tunnistamista ja talousosaamisen merkitystä osana arjen talouden hallintaa sekä opiskelijoiden oman ohjaus- ja opetusosaamisen kehittymistä arjen talouden haltuunotossa WorryEscape-talouspakopelin avulla. Toteutettava tutkimus tuo lisätietoa yhteiskunnallisesti käytävään keskusteluun nuorten talousosaamisesta, sen rakentumisesta vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa ja sen kehittämisestä pelillisyyttä hyödyntävillä menetelmillä.

Erilaisia työkaluja ja toimenpiteitä nuorten talousosaamisen kehittämiseksi on jo olemassa ja kehitystyötä tehdään jatkuvasti. WorryEscape-hankkeen talouspakopeli tukee nuorten taitojen kehittymistä heidän arkeensa liittyvissä talousasioissa ja tarjoaa mahdollisuuden oppia yhdessä vertaisten kanssa. Samalla hanke laajentaa talousosaamisen työkalujen käyttöä korkeakouluopiskelijoiden lisäksi sosiaalialan ja kotitalousopetuksen ammattilaisille, edistäen näin laajempaa taloudellista osaamista ja hyvinvointia sekä tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Kirjoittaja toimii WorryEscape-hankkeen projektipäällikkönä.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195625
henkilökuva.
Anniina Honkonen
anniina.honkonen(at)laurea.fi
asiantuntija

nuoret talousosaaminen

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu