Työn palkitsevuudesta hoitotyössä on erilaisia ennakkokäsityksiä. Kokemukseen työn palkitsevuudesta voidaan vaikuttaa monin eri keinoin niin aineellisesti kuin aineettomastikin. Tällä on vaikutusta hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin. Vaikuttamalla näihin tekijöihin ja kehittämällä niitä, tehdyn työn merkityksellisyys syvenee.

Mielekäs työ kuvataan yleensä merkitykselliseksi, tärkeäksi ja tyydyttäväksi. Työn mielekkyyteen vaikuttavat yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta vapaus, arvostus ja autonomia. (Malin & Riivari 2020.)  Kokemus työn arvostamisesta vaikuttaa kokemukseen työn palkitsevuudesta (Berlin 2019, Berlin 2020 mukaan).

Tässä artikkelissa tarkastellaan hoitotyön tekijöiden kokemaa työn palkitsevuutta ja arvostusta erityisesti ikääntyneiden hoitotyössä. Artikkeli on osa VoimaProfi -hankkeen osatutkimusta 4, jossa tutkimus- ja kehittämiskohteena on ikäihmisten palveluiden henkilöstön työhyvinvointi.

Mielekäs ja palkitseva työ

Vanhustyön arvostus saatetaan kokea vähäiseksi yhteiskunnallisesti. Myös hoitajat kokevat vanhustyön kuormittavaksi sekä fyysisesti että henkisesti.  Hoitajat itse kuitenkin arvostavat työtään. Asiakkaat nähdään voimavarana, samoin heidän auttamisensa. (Rytkönen 2018.) Vanhustyötä toteutetaan muun muassa ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Siihen kuuluvat tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja terveyskeskuksien vuodeosastot. (Voutilainen & Löppönen 2020.) Tehostettu palveluasuminen on joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista avohoitoa. Tehostetun palveluasumisen piirissä ovat henkilöt, joilla on ympärivuorokautinen hoidon ja huolenpidon tarve. (Kuntaliitto 2020.) Hoidon tavoitteena on tuottaa korkealaatuista hoitoa mahdollistaen hyvä elämä ja arvokas kuolema. Edellytykset tavoitteen saavuttamiselle syntyvät hoidon tuottamisen tavoista, henkilöstön määrästä ja osaamisesta. (Voutilainen & Löppönen 2020.)

Työn kokonaispalkitsevuutta voidaan tarkastella aineellisen ja aineettoman palkitsemisen näkökulmista (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2022). Aineellinen palkitseminen liittyy rahaan ja etuihin. Aineeton palkitseminen puolestaan liittyy työn sisältöön, kehittymismahdollisuuksiin, arvostukseen, palautteen saantiin, vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin sekä työaikajärjestelyihin. (Hakonen, Hakonen, Hulkko-Nyman & Ylikorkala 2014, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat 2022 mukaan.) Seitovirta, Partanen & Kvist (2013) tutkivat sairaanhoitajien palkitsemista. Myönteiset kokemukset aineellisesta palkitsemisesta liittyivät saatuihin rahapalkkioihin ja etuihin. Aineettoman palkitsemisen osalta positiiviset kokemukset liittyivät sairaanhoitajan työhön ja siinä kehittymiseen. Palkitseminen vaikutti positiivisesti niin työssä jaksamiseen kuin työnantajan julkiseen maineeseen.

Negatiiviset kokemukset liittyivät palkitsematta jäämiseen tai sen puuttumiseen. Lisäksi kielteisenä koettiin palkitsemisen eriarvoisuus. (Seitovirta, Partanen & Kvist 2013.) Seitovirta (2017) tutki väitöskirjassaan hoitajien palkitsemista. Haastatteluiden (sairaanhoitajat n= 30) tuloksena kuvattiin tuottavana palkitsemisena rahalliset palkkiot ja edut, työn ja vapaa-ajan tasapaino, työn sisältö, ammatillinen kehittyminen ja kasvu, tunnustuksen saaminen sekä tukea antava johtaminen. Palkitsemisen kuvattiin ohjaavan työtä ja lisäävän ammatillista tyytyväisyyttä.

Työn sisältö ja mahdollisuus kehittyä

Urakehitysvaihtoehtojen on todettu lisäävän hoitotyön houkuttelevuutta ja tukevan sairaanhoitajien sitoutumista organisaatioonsa ja ammattiinsa. Suomalaisessa sairaanhoitajien uraan liittyvässä tutkimuksessa nousi esiin kolme aihealuetta: uravalinta, uraan sitoutuminen ja urakehitys. Hoitoalan uravalintaan oli vaikuttanut muun muassa työn inhimillisyys ja merkityksellisyys. (Kallio, Kangasniemi & Hult 2022.)

Ihmisen auttaminen ja tukeminen parempaan koetaan palkitsevana (Himanen & Nikkola 2021). Hyvään hoitoon kuuluvat monipuolinen tarpeiden ja voimavarojen arviointi (Voutilainen & Löppönen 2020). Hyvän ympärivuorokautisen hoitoympäristön tunnuspiirteet ovat näkyvä, osaava ja osallistava johtaminen, vahva tuki henkilöstölle ammatillisen kehityksen mahdollistamiseksi, järjestelmällinen hoidon laadun parantaminen, vertaistuen lisääminen ja vahva yhteishenki (Voutilainen & Löppönen 2020). Himasen ja Nikkolan (2021) mukaan hoitohenkilökunnalla tulee olla laajaa hoitotyön osaamista työskennellessään ikääntyneiden palvelutaloissa. Lähijohtajien mukaan osaamisen tarve sisältää kliinistä osaamista, kuten tietoa sairauksista ja lääkehoidosta sekä voinnin havainnointia ja arviointia. Mutta lisäksi tarvitaan myös asiakaslähtöistä työotetta ja vuorovaikutustaitoja, tiimityötaitoja sekä yhteisöllisyyden tukemisen taitoja ja ergonomista osaamista. Tutkimuksessa lähijohtajat kokivat, että vuorovaikutustaitoja ja kommunikaatio-osaamista tarvittaisiin lisää haastaviin tilanteisiin. Osaamisen avulla epäasiallinen käyttäytyminen ja tilanteiden välttely vähenisivät. Myös itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen koettiin tarvittavan lisää rohkeutta, sillä siihen tunnistettiin liittyvän eettisiä ristiriitoja. (Himanen & Nikkola 2021.)

Myös Hoitotyön tutkimussäätiön tekemän tutkimuksen mukaan vastaajat kokivat asennekoulutuksen olevan tärkeä tulevaisuudessa. Esimerkkeinä mainittiin huono asenne ikääntyneisiin, matala työmoraali sekä arvostuksen ja kunnioituksen puute ikääntyneitä kohtaan. Kielteisenä asenteena mainittiin myös esineellistävä ja rutiininomainen hoito. (Korhonen, Holopainen, Jylhä & Siltanen 2015.) Räsäsen (2017) mukaan asiakaslähtöiseen toimintaan huono kohtelu, epäeettiset hoivaratkaisut, asiakkaan voimavarojen aliarviointi tai osallisuuden väheksyminen eivät kuitenkaan kuulu.

Johtamisen merkitys työn palkitsevuuden kokemuksessa

Räsäsen (2017) mukaan johtamisessa tarvitaan ymmärrystä arjen työstä ja sen vaikuttavuudesta, sillä organisaatiossa ei aina olla selvillä työntekijöiden arjesta. Esimerkiksi työajan ja osaamisen kohdentaminen asiakkaille edistää heidän saamaansa hyötyä ja hoitajan ammatillisuuden parempaa toteutumista.

Lähijohtajien tulisi toimia esimerkkinä, kannustaa, rohkaista itseohjautuvuuteen ja työn kehittämiseen sekä osoittaa luottamusta ja osallistaa työntekijät myös toiminnan arviointiin (Himanen & Nikkola 2021). Ruotsissa ikääntyneiden hoitoympäristössä tehdyn tutkimuksen mukaan lähiesihenkilö on tärkeä tekijä hyvän työpaikan luomisessa, sillä hän vaikuttaa työntekijöiden psykososiaaliseen työympäristöön. Koetussa työhyvinvoinnissa, työpanoksessa ja palkitsemisissa oli kuitenkin eroja ja eriarvoisuutta liittyen hoitotyöntekijän koulutustaustaan.  (Keisu, Öhman & Enberg 2018.) Työntekijöiden tyytyväisyyteen, henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen, hyvinvointiin, motivaatioon ja työsuoritukseen vaikuttaa tehdystä työstä palkitseminen (Hakonen & Hulkko-Nyman 2011). Vanhustenhuollossa toteutetun tutkimuksen mukaan koettu päätöksenteko ja kohtelun oikeudenmukaisuus olivat korkeampia henkilöstön keskuudessa kuin kunta-alan työyksiköissä keskimäärin. Tulokset olivat hyvät myös sosiaalisen pääoman kokemuksesta. (Stenman, Vähäkangas, Salo, Kivimäki & Paasivaara 2015.) Sosiaalinen pääoma voidaan nähdä sosiaalisen rakenteen yhteisöllisinä piirteinä. Siihen katsotaan kuuluvaksi muun muassa sosiaaliset verkostot, normit ja luottamus. (Iisakka 2004.)

Holmberg (2019) kuvaa Tehy-lehden blogissa palautteen tärkeyttä. Tärkeää on saada palautetta työstään sekä asiakkaalta ja hänen omaiseltaan, mutta myös työyhteisöltä ja esihenkilöltä. Berlin (2020) mukaan tunnustuksen antaminen työstä on myös arvostuksen osoittamista. Tunnustus voi olla hyvästä työstä saatua tai tunnustusta siitä, että on jaksanut venyä. Työssä jaksamiseen vaikuttaa myönteisesti myös se, että työntekijöitä kannustetaan pyytämään palautetta itselleen sen sijaan, että palautteella on vain yksisuuntainen kulkusuunta palautteen antajasta palautetta annettavalle. (Berlin 2020.)

Työn imu ja merkityksellisyyden kokemus

Työntekijän kokema myönteinen tunnetila kuvataan työn imuna. Myös koettu positiivinen motivaatio liittyy työn imuun. Työn palkitsevuus on tehtävään liittyvä voimavara, joka edistää työn imua. (TTL 2022.) Työn imu on tärkeä kokemus työntekijälle, koska sillä on vaikutusta niin fyysiseen terveyteen kuin mielenterveyteenkin. Lisäksi se vaikuttaa hyvään työsuoritukseen ja yrityksen menestymiseen myös taloudellisesti. (TTL 2022.)

Työn imuun liittyy merkityksellisyyden kokemus tehtävästä työstä (TTL 2022). Työn merkityksellisyyden kokemuksen kannalta on tärkeää, että oma työ tuntuu tekemisen arvoiselta ja itsessään arvokkaalta (Martela 2020). Merkityksellisenä koetaan hyvät suhteet asiakkaisiin ja heidän kiitollisuutensa sekä työn sisältö, työyhteisö ja turvattu toimeentulo (Rytkönen 2018). Merkityksellisyyden kokemukseen vaikuttaa mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, kuten myös arvokkaaksi koettu ja hyvää tuottavaa päämäärää tavoitteleva työ (Martela & Pessi 2018). Hoitotyössä tämä päämäärä tarkoittaa esimerkiksi potilaiden parantumista ja tyytyväiseksi tekemistä (Berlin 2020).

Työskentelykulttuurin ilmapiirin tulisi olla rohkaisevaa ja suvaitseva. Holmberg (2019) kuvaa blogissaan hoitotyön palkitsevuuden syntyvän potilaan vierellä kulkemisesta ja hänen toipumisestaan. Lisäksi hän kertoo työkavereiden yhdessä tekemisen ja loputtoman kiinnostuksen ihmistä, terveyttä ja sairauden hoitoa kohtaan näkyvän työssä. Hän mainitsee myös hoitotyön tekemisen lumon ja seikkailuhenkisyyden. Ihmisen rinnalla kulkeminen tuli esille myös Akavan (2022) teettämän kyselyn mukaan palkitsevana tekijänä.

Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvoinnin näkökulmasta kokemus oman työn palkitsevuudesta on tärkeää.  Aineettomien palkitsemistapojen kehittäminen on keskeistä erityisesti silloin, kun tavoitellaan hyvinvoivaa ja sitoutunutta henkilöstöä. (Hakonen & Hulkko-Nyman 2011.) Työn merkityksellisyyttä voidaan arvioida kysymällä itseltä kysymyksiä, jotka alkavat sanalla ”Miksi?”, esimerkiksi ”Miksi teen tätä työtä?” Vastaus antaa oikeutetun perustelun toiminnalle. (Martela 2020.)

VoimaProfi -hanke (Empowering People towards Socially Inclusive Society) on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke vuosille 2022–2024. Hankkeessa on neljä erillistä osatutkimusta: Haavoittuvien ryhmien digitaalinen osallisuus, mielenterveyden edistäminen ja vertaistuki, rikostaustaisten kokemusasiantuntijuus palvelujärjestelmässä sekä kokemustiedon hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ikäihmisten palveluissa. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2021a.)

Tämä artikkeli kuuluu osaksi hankkeen neljättä osatutkimusta ”Ikäihmisten palveluiden henkilöstön työhyvinvointi.” Kyseisessä osatutkimuksessa on tavoitteena osallistaa työyhteisön toimijat mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Keskiössä on niin työntekijöiden kuin esihenkilöidenkin äänen kuuleminen ja kokemustiedon hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistämisessä. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2021b.)

Lähteet:

• Akava 2022. Hoitotyön hyvä kierre. Viitattu 10.11.2022.https://tyoterveyshoitajat.fi/hoitotyon-hyvan-kierre/
• Berlin, S. 2020. Työn palkitsevuus löytyy toiveikkuuden, näkemyksellisyyden, läheisyyden ja resilienssin kautta. Teoksessa: Einola-Pekkinen, V, Mäkelä, L., Pakarinen, T., Salo, M., Tammeaid, M., Vartiainen M. & Vuorenmaa, H. 2020. Työn Tuuli -aikakauskirja; 1/2020. Viitattu 18.10.2022. tyontuuli_012020.pdf (henry.fi). https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012020.pdf#page=71
• Berlin, S. 2019. Palkitseva työ – Löydä merkitys ja motivaatio omaan työhön. Helsinki: Kauppakamarikustannus.
• Hakonen, A. & Hulkko-Nyman, K. 2011. Kunnasta houkutteleva työpaikka? Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 65. Pole-Kuntatieto Oy. Viitattu 17.11.2022. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2012/02/Hulkko_Nyman.pdf  
• Hakonen, N., Hakonen, A., Hulkko-Nyman, K. & Ylikorkala, A. 2014. Palkitse taitavammin: Palkitsemistavat esimiestyön ja johtamisen välineinä. Sanoma Pro 2014.
• Himanen, S. & Nikkola, R. 2021. Hoitotyöntekijöiden osaamisen kehittämistarpeet lähijohtajien ja hoitohenkilökunnan arvioimana. Gerontologia 1/2021; 63–71. Viitattu 12.12.2022. https://journal.fi/gerontologia/article/view/92102
• Holmberg, J. 2019. Mikä hoitotyössä on niin mahtavaa? Tehy-lehti, Blogi 28.2.2019. Viitattu 10.11.2019.https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/mika-hoitotyossa-niin-mahtavaa
• Iisakka, L. 2004. Sosiaalinen pääoma suomalaisissa haastattelu- ja kyselyaineistoissa vuoden 1990 jälkeen. Tilastokeskus. Viitattu 17.11.2022. https://www.stat.fi/org/tut/dthemes/papers/sospaaoma_sospaa.html
• Kallio, H., Kangasniemi, M. & Hult, M. 2022. Registered nurses’ perceptions of their career—An interview study. Journal of Nursing Management 2022; 1 – 8. Viitattu 12.12.2022. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36070875/
• Keisu, B-I., Öhman, A. & Enberg, B. 2018. Employee effort – reward balance and first-level manager transformational leadership within elderly care.  Scandinavian Journal of Caring Sciences; 2; 407–416. Viitattu 12.12.2022. Employee effort – reward balance and first‐level manager transformational l…: EBSCOhost (laurea.fi)  
• Korhonen, A., Holopainen, A., Jylhä, V.& Siltanen, H. 2015. Hoitohenkilökunnan käsityksiä ikääntyneiden hoitotyön nykytilasta. Hoitotyön tutkimussäätiö. Hotus. Raportti 1/2015. Viitattu 12.12.2022. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/04/hotusraportti-1-2015.pdf
• Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. 2022. Kokonaispalkitseminen on sekä aineellista että aineetonta palkitsemista. Viitattu 17.11.2022. https://www.kt.fi/henkilostojohtaminen/henkilostovoimavarojen-johtaminen/kokonaispalkitseminen
• Kuntaliitto. 2020. Asumispalvelut ja laitoshoito. Viitattu 17.10.2022. https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut/asumispalvelut-ja-laitoshoito
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2021a.  Empowering People towards Socially Inclusive Society. Viitattu 17.11.2022. https://www.laurea.fi/hankkeet/e/empowering-people-towards-socially-inclusive-society/
• Laurea-ammattikorkeakoulu. 2021b. Empowering People towards Socially Inclusive Society. Osatutkimus 4. Tutkimussuunnitelma. Julkaisematon asiakirja.
• Malin, V. & Riivari, E. 2020. Työn mielekkyys – siitä puhe mistä puute? Junity. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 17.11.2022. https://jyunity.fi/ajattelijat/tyon-mielekkyys-siita-puhe-mista-puute/
• Martela, F. 2020. Merkityksellinen työ -Mitä se on, miksi siihen kannattaa panostaa ja miksi se on erityisen tärkeää juuri nyt. Teoksessa: Einola-Pekkinen, V, Mäkelä, L., Pakarinen, T., Salo, M., Tammeaid, M., Vartiainen M. & Vuorenmaa, H. 2020. Työn Tuuli -aikakauskirja; 1/2020; 8–16. Viitattu 17.11.2022. https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012020.pdf
• Martela, F. & Pessi, A. B. 2018. Significant Work Is About Self-Realization and Broader Purpose: Defining the Key Dimensions of Meaningful Work. Frontiers in Psychology 9 (363). Viitattu 12.12.2022. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.00363/full  
• Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.
• Räsänen, R. 2017. Hoitajien työajan merkitys asiakkaiden elämänlaadulle vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa. Gerontologia 31(2): 116–132. Viitattu 12.12.2022. https://journal.fi/gerontologia/article/view/64926
• Seitovirta, J., Partanen, P. & Kvist, T. 2013. Sairaanhoitajien palkitseminen – haastattelututkimus. Hoitotiede 25(4): 279–290.
• Seitovirta, J. 2017. Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.
• Stenman, P., Vähäkangas, P., Salo, P., Kivimäki, M. & Paasivaara, L. 2015. Henkilöstön työtyytyväisyys vanhustenhuollossa – kohti kuntoutumista edistävän hoitotyön toimintamallin käyttöönottoa. Hoitotiede 27 (1): 31–42.
• TTL 2022. Työn imu. Viitattu 18.10.2022. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imu
• Voutilainen P. & Löppönen M. 2016 (päivitetty 2020). Hyvä ympärivuorokautinen hoito. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 18.10.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi. Viitattu 18.10.2022. https://www.kaypahoito.fi/nix01676