IMC Krems -ammattikorkeakoulu järjesti kansainvälisen viikon huhtikuun 2025 alussa korkeakoulujen opetushenkilöstölle sekä asiantuntijoille. Osallistuin viikkoon kollegani kanssa Erasmus vaihto-ohjelman kautta. Kansainvälisen viikon aikana järjestimme palvelumuotoilun työpajan, jonka avulla kansainväliset turismialan opiskelijat ideoivat ratkaisuja nuorten metsäkokemusten kehittämisessä.
Näkymä opetustilasta. (Kuva: Terhi Kärpänen)
IMC Krems -ammattikorkeakoulu on moderni ja kansainvälisesti suuntautunut ammattikorkeakoulu Itävallassa ja on yksi Itävallan vanhimmista ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulu sijaitsee historiallisessa Kremsin kaupungissa, vain noin tunnin päässä Wienistä. Opiskelijoita ammattikorkeakoulussa on yli 3000, ja opetus tapahtuu pääosin englanniksi ja saksaksi, mikä korostaa yliopiston kansainvälistä ilmapiiriä. IMC Kremsissä on monipuolisia kandidaatti- ja maisteriohjelmia muun muassa liiketalouden, terveystieteiden, tekniikan ja ympäristötieteiden aloilta. Tämän lisäksi yliopistolla on laaja partneriverkosto yli 170 oppilaitoksen kanssa ympäri maailmaa, mikä tekee kansainvälisestä opiskelijavaihdosta ja yhteistyöhankkeista luontevan osan opiskelua (IMC, 2025). Kansainvälinen viikko järjestettiin Kremsissä toisen kerran huhtikuussa 2025.
Osallistuin kollegani kanssa kansainväliseen viikkoon Erasmus vaihto-ohjelman kautta. Viikon aikana järjestimme opetusta, osallistuimme vierailuluennoille ja verkostoitumistapahtumiin. IMC Kremsin kansainvälisen viikon aikana opiskelijoille tarjottiin ainutlaatuinen mahdollisuus soveltaa palvelumuotoilua käytännönläheisesti matkailualan kehittämistyöhön. Työpaja keskittyi siihen, kuinka palvelumuotoilun menetelmiä voidaan käyttää uusien, nuorille suunnattujen matkailukokemusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraavaksi kerron, miten suunnittelimme ja toteutimme palvelumuotoilun työpajan.
Palvelumuotoilun soveltamista metsäkokemusten kehittämisessä
Ennen vaihtoa keskustelimme opettajien kanssa työpajan sisällöstä. Saimme etukäteen tietoon aiheen, jota opiskelijat olivat jo tunnilla työstäneet, ja jonka pohjalta pystyimme suunnittelemaan työpajan sisältöä. Opiskelijoilla oli palvelumuotoilun kursseilla teemana suunnitella uusia metsäkokemuksia nuorille Healing Forest Göttweig -alueelle. Opiskelijat olivat tutustuneet alueeseen ja tehneet palvelumuotoilun osalta jo alkukartoitusta Meidän tehtävänämme oli tuoda mukaan palvelumuotoilun osalta kehittämisen ja toimittamisen vaiheen työkaluja sekä menetelmiä opiskelijoille.
Työpajan aluksi kävimme läpi palvelumuotoilun kuusi perusperiaatetta: ihmiskeskeisyys, yhteistyö, iteratiivisuus, järjestelmällisyys, todellisuuslähtöisyys ja kokonaisvaltaisuus. Näiden periaatteiden avulla pyritään varmistamaan, että kehitettävä palvelu vastaa todellisiin käyttäjien tarpeisiin ja että se huomioi kaikki keskeiset sidosryhmät. Palvelumuotoilun keskeinen ajatus on, että palvelut luodaan yhdessä niiden käyttäjien ja tuottajien kanssa – jatkuvasti testaten ja kehittäen (Stickdorn & Schneider, 2011). Käytimme omassa workshopissa yhtä palvelumuotoilun suunnitteluprosessia eli tuplatimanttimallia runkona työpajallemme. Malli koostuu neljästä eri vaiheesta: tutkiminen (discover), määrittely (define), kehittäminen (develop) ja toimittaminen (deliver) (British Design Council, 2023).
Osallistujat jaettiin työpajan aikana tiimeihin jatkamaan jo aiemmin aloitettuja projektejaan. Tiimit pääsivät konkreettisesti soveltamaan palvelumuotoilun työkaluja. Ensimmäinen tehtävä oli täydentää Business Model Canvas, jolla hahmotettiin, keille palvelu oli tarkoitettu, mitä palvelua tarjottiin, miten arvo tuotettiin ja millä resursseilla ja kumppanuuksilla palvelu toteutettaisiin (Stickdorn & Schneider, 2011). Tämän menetelmän avulla opiskelijat saivat jäsennettyä palvelukonseptinsa liiketoimintamallin ja huomasivat mahdollisia kehityskohteita omassa haasteessaan. Kiersimme ryhmien välillä sparraamassa ja auttamassa ryhmiä canvasin täydentämisessä.
Kuva 1: Opiskelijat työstämässä ratkaisuja haasteeseen. (Kuva: Terhi Kärpänen)
Seuraavaksi opiskelijat loivat storyboardit, eli visuaaliset kuvakäsikirjoitukset, joissa kuvattiin asiakkaan palvelukokemus vaihe vaiheelta (Stickdorn & Schneider, 2011). Tämä tehtävä auttoi opiskelijoita konkretisoimaan palvelunsa käyttäjäkokemusta ja käyttäjäpolkua käyttäjäpersoonalle. Storyboardeissa esiteltiin käyttäjäpersoonat, palvelun konteksti sekä keskeiset kontaktipisteet palvelun aikana. Storyboardin luominen oli erityisen tärkeää, koska opiskelijoilla oli seuraavalla viikolla oman tuotoksensa esittämiset eli pitchaukset toimeksiantajalle. Opiskelijat saivat storyboardin visuaalisesta materiaalista laadukasta pohjaa esityksiinsä. Kannustimme heitä hyödyntämään myös tekoälyä, esimerkiksi Canvan työkaluja, visuaalisen sisällön luomisessa.
Kuva 2: Storyboard tuotettu tekoälyn avulla. (Kuva Terhi Kärpänen)
Työpajan päätteeksi tiimit esittelivät tuotoksensa muille osallistujille ja samalla harjoittelivat esiintymistä. Esitykset mahdollistivat vertaisoppimisen ja toivat esiin erilaisia näkökulmia siihen, miten nuorille suunnattuja palveluja voisi kehittää.
Työpajan palaute
Työpajan päätteeksi opiskelijoilta kerättiin palautetta Slido-alustan kautta, mikä mahdollisti palautteenannon ketterästi ja anonyymisti. Kukaan vastaajista ei tuntenut sovellusta entuudestaan. Slido on helppokäyttöinen Q&A- ja kyselyalusta tapahtumia varten, jota on mahdollista käyttää myös paikan päällä tapahtuvissa työpajoissa yhtenä osallistavana menetelmänä (Kärpänen, 2024).
Opiskelijoiden palaute oli positiivista ja he pitivät siitä, että opettajat olivat mukana auttamassa heidän toimeksiannon kanssa ja toivat myös uusia työkaluja, joita he pystyivät soveltamaan omaan haasteeseen.
Ohessa Slidon palauteseinältä kerättyjä kommentteja:
- “Good advice from lectures.”
- “I really liked the group works and the feedback, we could think about further ideas, which we can think about 😊”
- “It was very interesting and enlighting. I had a lot of fun and it helped me to make my experience event presentation more professional.”
- “Very interesting topics from experts in the fields!”
- “Good inputs and perspectives for our group work – thank you!”
- “Very good input for our group work, what we didn’t think of & really helped us to think how to present the most important with the story board.”
- “Good new perspectives. Thank you for your time and Coaching!”
Meille opettajina oli haastavaa hypätä toisen aloittamaan projektiin ja tuoda kehittämisen ja toimittamisen vaiheen työkaluja sekä menetelmiä mukaan. Emme tienneet etukäteen muuta kuin aiheen, jota opiskelijat työstivät. Työpajan aikana myös me opettajat jouduimme uuden eteen ratkomaan opiskelijoiden kanssa haastetta ja tuomaan omia ajatuksia ja sovellettavia menetelmiä opiskelijoiden avuksi. Kahden tahon opetuksen yhdistäminen sujui lopuksi loistavasti, ja saimme myös ryhmän opettajalta positiivista palautetta. Hänen mukaansa oli hyvä tuoda uutta ymmärrystä uusista menetelmätyökaluista ja siitä, miten asioita kannattaa esimerkiksi visualisoida. Samalla opiskelijat saivat harjoitusta loppuesitykseen. Esittelemämme palvelumuotoilun työkalut hyödynsivät opiskelijoita metsäkokemusten kehittämisessä, koska he saivat ”työkalupakkinsa” uusia menetelmiä, joilla he pystyivät visualisoimaan ja esittämään lopputuotosta toimeksiantajille.
Myös osa vaihdossa olleista opettajista osallistui kuunteluoppilaana työpajaamme, saamaan ideoita ja ajatuksia omaan opetukseen. Kokonaisuudessaan kansainvälinen viikko vahvisti palvelumuotoilun käytännön soveltamista opetuksessa ja tarjosi arvokasta kansainvälistä yhteistyökokemusta sekä opiskelijoille että opettajille.
Lähteet
