Miten ammattikorkeakoulut voisivat tarjota organisaatioille nopeammin juuri sellaista osaamista, jota ne tarvitsevat? Keväällä 2021 aloitettu lyhytkestoinen koulutus vastaa tähän haasteeseen yhdistämällä liiketoiminnan, kehittämistyön, teknologian, robotiikan ja palvelumuotoilun osaamista.
Tulevaisuuden osaamisvaatimukset
Osaamisen johtaminen on tärkeä osa tulevaisuuden organisaatioiden kyvykkyyttä pärjätä alati kiihtyvässä muutoksessa: on tärkeää osata ennakoida ja varmistaa osaaminen myös tulevaisuudessa. Jokaisen organisaation on tärkeää peilata tulevaisuuden tarpeet strategisten tavoitteiden kautta. Osaavalla henkilöstöllä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. (Opetushallitus 2019.)
Tulevaisuuden osaamisvaatimuksien keskiössä ovat digitalisaatio ja teknologinen kehitys. Digitalisaation myötä toimintatavat muuttuvat niin yrityksissä kuin asiakkaiden käyttäytymisessäkin. Työelämän murroksen myötä muutokset tapahtuvat niin nopeasti, ettei pelkästään tutkintokoulutusten tarjoama osaaminen riitä. Kauppakamarin julkaisussa todetaan, että juuri työikäiselle väestölle on entistä tärkeämpää tarjota jatkuvan oppimisen työkaluina nopeita ja lyhytkestoisia tutkintoon johtamattomia jatko- ja täydennyskoulutuksia. Jatkuvan oppimisen tarpeen tunnistamista varten ei ole vielä olemassa yhtenäistä ennakointimallia (Keskuskauppakamari 2021).
Tarve osaamisen kehittämiselle ja lisäämiselle on tunnistettu valtakunnallisesti, ja Suomen hallitusohjelmaan on sisällytetty jatkuvan oppimisen uudistus, jolla halutaan uudistaa oppimisen järjestelmää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Osaamisen kehittämistä pyritään saamaan mahdollisimman monelle itsestään selväksi osaksi työtä tai yrittäjyyttä. Yhtenä keinona saavuttaa jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteet on lisätä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia työelämässä oleville. Myös korkeakoulujärjestelmää pyritään kehittämään sellaiseen suuntaan, että se toimisi aiempaa avoimemmin ja jatkuvan oppimisen alustana. Uudistuksen tavoitteena on yhteiskunta, jossa jokainen kehittää osaamistaan läpi elämän, ja käyttää sitä itsensä ja muiden parhaaksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019a; Valtioneuvosto 2020.)
Tulevaisuuden korkeakoulu on jo täällä
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulujen tärkeimmät tehtävät tulevaisuudessa ovat suomalaisten koulutustason nostaminen, työelämässä olevien jatkuva kouluttaminen sekä alueiden elinvoiman edistäminen tutkintokoulutuksen järjestämisen lisäksi. Tutkimus oli kyselytutkimus suomalaisten yrityspäättäjien ja ammattikorkeakoulujen muiden keskeisten sidosryhmien parissa, ja sen tavoitteena oli selvittää työelämän ja sidosryhmien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen merkityksestä. (Arene 2021.) Nämä tutkimustulokset tukevat opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2019 alussa julkaisemaa korkeakoulu vuonna 2030 -vision tiekarttaa (kuva 1).
Kuva 1: Tiekartan viisi kehittämisohjelmaa, joilla vahva yhteys tosiinsa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019b)
PamuRobo, eli Palvelumuotoilu ja yhteiskehittäminen asiakaslähtöisessä liiketoiminnassa, on 30 opintopisteen laajuinen koulutuskokonaisuus. Sen tavoitteena on edistää yhteistyössä työelämän kanssa nyt ja lähitulevaisuudessa tarvittavan osaamisen lisäämistä jatkuvan oppimisen kautta ja mahdollistaa osaavan työvoiman kouluttaminen nopeasti. Laurea-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhdessä suunnittelemalla ja toteuttamalla koulutuksella tavoitellaan nopeita vaikutuksia koulutukseen osallistuvien osaamiseen, työllistymiseen ja työmarkkina-asemaan. Koulutuksessa kehitetään kaikille avointa oppimateriaalia, jaetaan osaamista ja edistetään digitaalisten oppimismuotojen kehittämistä.
Koulutusjärjestelmän pitää pystyä tuottamaan nykytilanteessa tarvittavia keskeisimpiä taitoja, jotta työ- ja elinkeinoelämä saa käyttöönsä tarvitsemansa osaamisen (Keskuskauppakamari 2021). PamuRobossa vastataan havaittuun osaamistarpeeseen yhdistämällä liiketoiminnan, kehittämisen, teknologian, robotiikan ja palvelumuotoilun osa-alueita. Yhä nopeammin muuttuvassa digitalisoidussa toimintaympäristössä korostuvat sekä teknologinen osaaminen että yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun osaaminen. Koulutuksessa näitä osaamisia käsitellään toisaalta sekä opetuksen sisällöissä, että hyödyntämällä tällä hetkellä työelämässä käytettäviä digitaalisia työvälineitä (mm. Miro, Teams, Zoom, Canvas-oppimisalusta, Padlet). Näin koulutukseen osallistujat oppivat myös tekemisen kautta hyödyntämään monipuolisesti erilaista teknologiaa.
PamuRobo-koulutus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella yhteensä kolme kertaa vuosina 2021–2022. Koulutusta on kehittämässä osaajaverkosto, joka koostuu kouluttajista, koulutukseen osallistuneista sekä työelämän edustajista koostuvasta ohjausryhmästä. Yhteistyö työelämän kanssa aloitettiin ensimmäisen koulutuksen käynnistyessä vuoden 2021 alussa, kun työelämän edustajista kutsuttiin koolle koulutuksen ohjausryhmä. Ohjausryhmän rooli nähdään sparraajana kouluttajille. Ryhmän jäseniltä toivotaan myös asiantuntija-alustuksia opintojaksoille ja palautetta opintojaksojen sisällöistä. Ohjausryhmällä on myös keskeinen rooli työelämäyhteistyön kehittämisessä. Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa saatiin aikaan aktiivista keskustelua ja näkemystä työelämän lähitulevaisuuden osaamistarpeisiin. Ohjausryhmästä nousi vahvasti esille robotiikan tuleminen työelämään, sekä tarve nopeavaikutteisen jatkuvan oppimisen yhteistyömallin kehittämiselle.
PamuRobo-koulutuskokonaisuudella edistämme yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen välillä, tuotamme avointa oppimateriaalia, syvennämme korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja kehitämme digitaalista opetusta. Visio 2030 on jo täällä.
Lähteet:
