Sairaanhoitajien työn veto- ja pitovoima on jo pidempään ollut haasteena. Alalle hakeutuvien määrä on laskussa. Covid-19-pandemia on synnyttänyt terveydenhuoltoon uudenlaisia työtehtäviä, joiden hoitamiseen tarvitaan aiempaa enemmän sairaanhoitajia.

Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä Sairaanhoitajaliiton ja AtCare- yrityksen kanssa käynnisti keväällä 2021 Hyvinvoiva terveydenhuolto-hankkeen. Hanke saa rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa terveydenhuollon ammattilaisten hyvinvointia sekä tukea terveydenhuollon houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Hankkeen tavoitteena on luoda ja kokeilla erilaisia toimintamalleja, jotka tukevat alan houkuttelevuutta ja pitovoimaa. Tämä koosteartikkeli on toinen kahden artikkelin sarjassa, joka on tuotettu taustamateriaaliksi Hyvinvoiva terveydenhuolto -hankkeen kehitystyölle. Tässä artikkelissa tarkastellaan sairaanhoitajien työhyvinvointia koronapandemian aikana. Edellisessä artikkelissa käsiteltiin sairaanhoitajien työhyvinvointia viime vuosien ajalta.

Sairaanhoitajan työ vaikeutui pandemian aikana

Sairaanhoitajaliitto on toteuttanut useita kyselyjä jäsenistölleen koronapandemian aikana. Vastaajista suurin osa on ollut sairaanhoitajia, mutta vastaajina ovat olleet myös kätilöt, terveydenhoitajat, ensihoitajat, esihenkilöt ja alan opiskelijat ja sijaiset. Tässä artikkelissa käytetään vastaajista yhteisnimitystä sairaanhoitaja. Tässä esitellään yhteenveto sairaanhoitajaliiton valituista julkaisuista aikavälillä 31.3.2020 – 30.4.2021.

Maaliskuussa 2020 Sairaanhoitajaliitto ilmaisi Sosiaali- ja terveysministeriölle sairaanhoitajien huolestuneisuuden hengityssuojaimien saatavuudesta sekä puutteellisista ohjeistuksista koronan hoidossa. Ohjeistukset olivat olleet sairaanhoitopiirikohtaisia, ne olivat virheellisiä ja ristiriitaisia, eikä niissä ollut johdonmukaisesti noudatettu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksia. Viestissä toivottiin valtakunnallista, selkeää, yksinkertaista ja yhdenmukaista ohjeistusta, myös henkilökunnan testaamisesta ja flunssaoireisena työpaikalle tulosta. Sairaanhoitajaliitto toi esiin huolensa alan veto- ja pitovoimasta. Johdon katsottiin etääntyneen ja pakoilevan vastuuta. (Sairaanhoitajaliitto 2020a.)

Sairaanhoitajaliitto raportoi tulokset sairaanhoitajien laadullisesta koronakyselystä pandemian ensimmäisen aallon keskellä (3.11.2020). Kysely oli avoinna kolme kuukautta keväällä ja alkukesästä 2020. (n=1493). Vastauksissa sairaanhoitajat kuvasivat moninaisia pelkojaan

• omasta, läheisten ja potilaiden turvallisuudesta
• resurssien riittävyydestä
• työn hallinnan menettämisestä
• oman osaamisen riittävyydestä sekä
• mahdollisista hoitovirheistä kiireen ja kaaoksen keskellä.

Sairaanhoitajat toivat esiin esihenkilöiden tuen puutteen ja ristiriitaiset ja tulkinnanvaraiset ohjeet. Tilanne oli saanut sairaanhoitajat pohtimaan omaa ammatinvalintaansa. Sairaanhoitajat toivat aineistossa esiin myös, että he tekevät aidosti arvokasta työtä, ovat ylpeitä omasta ammatistaan ja kollegoistaan. Vastauksissa edelleen ihmeteltiin, miksei sairaanhoitajille makseta vaarallisen työn lisää. (Sairaanhoitajaliitto 2020d.)

Sairaanhoitajaliiton määrällinen kysely toteutettiin elo-syyskuussa vuonna 2020 (n=2344). Koronapandemian alkuvaiheessa sairaanhoitajia huolettivat suojavarusteiden vähäisyys, niiden käytön rajoittaminen, heikko laatu sekä epäselvät ohjeet suojainten käytöstä. Suojaimia jopa puhdistettiin ja pestiin uusiokäyttöön. Suojainten vähyys rajoitti käyntejä potilashuoneissa, mikä vaikeutti hoidon toteuttamista. Koronapandemia toi tarpeen henkilöstöresurssien siirtämiseen yksiköstä toiseen. Sairaanhoitajat eivät mielestään saaneet riittävää perehdytystä tai koulutusta muuttuneisiin työtehtäviin. Sairaanhoitajilta edellytettiin pidempien työpäivien ja ylitöiden tekemistä. Myös vuorojen vaihtoja edellytettiin ja lakisääteisiä lomia siirrettiin tulevaisuuteen. Samanaikaisesti sairaanhoitajat raportoivat, että sijaisten työsuhteita ei jatkettu ja että henkilökuntaa oli irtisanottu. Työnantaja ei testannut kaikkia oireisia hoitajia ja koronaan sairastuneita syyllistettiin. Viestintää pidettiin ristiriitaisena, liian yleisluontoisena ja kaiken kaikkiaan epäselvänä.

Lisäksi heitä painoi huoli läheisten ja potilaiden turvallisuudesta. Sairaanhoitajat kuvasivat saaneensa tukea potilailta, omaisilta, kollegoilta, muilta työtovereilta ja esihenkilöiltä. Esihenkilöiden ja johdon tuki koettiin myös osin aika heikoksi.  (Sairaanhoitajaliitto 2021a.)

Sairaanhoitajaliitto on julkaissut väliraportin syksyn 2020 ajan laadullisesta koronakyselystä (2.2.2021).  Aineisto on kerätty välillä syyskuun 2020 –tammikuun 2021 välisenä aikana (n=530). Tulosten perustella sairaanhoitajat ovat väsyneitä ja uupuneita tilanteeseen ja tuovat esiin huolensa henkilöstön riittävyydestä. Rokotusten tuleminen aiheuttaa sekä toiveikkuutta että huolta rokotteiden turvallisuudesta. Sairaanhoitajat kertoivat, että aseptiikka ja hygieniaohjeet ovat selkeytyneet ja huolta suojaimien riittävyydestä ei juurikaan enää ole, mutta niiden käyttö on raskasta ja osa henkilökunnasta on saanut allergisia oireita. Pelko omasta, potilaiden tai läheisten sairastumisesta on edelleen läsnä. Sairaanhoitajat kuvasit myös, että työ on muuttunut entistä raskaammaksi ja riittämättömyyden tunne vaivaa. Edelleen tehdään paljon ylitöitä, lomien pitämisestä ei ole varmuutta ja työkuormaa pidetään jopa ylitsepääsemättömänä. Edelleen raportoidaan autoritaarisesta johtamisesta sekä kuuntelun ja tuen puutteesta. Työn arvostamisen puute, kohtuullinen korvaus vaarallisesta työstä ja muun hoidon väistyminen koronan tieltä pohdituttaa. Huoli oman osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja hoidon laadun säilymisestä näkyi vastauksissa. Sairaanhoitajat toivat esiin, että taistelussa koronaa vastaan on saatu voittoja ja korostivat, että tilannetta voidaan hallita kovalla työllä. Kollegiaalinen tuki, oma asenne ja toisen huomioiminen auttavat jaksamaan. (Sairaanhoitajaliitto 2021b.)

Digitaaliset ratkaisut pandemian jälkihoidossa

Sairaanhoitajaliiton lausuntokommentissa Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa – työryhmän väliraportti (22.6.2020) tarkastellaan digitaalisuutta hoitotyössä. Digitaalisuus nähdään hyvänä asiana, kunhan sairaanhoitajat saavat riittävän koulutuksen digitaalisten välineiden ja sovellusten käyttöön sekä käyttäjätuen. Digitaalisten vastaanottojen saatavuus ja nopeus nähdään perinteisiä kasvokkaisia vastaanottoja parempana, mutta huomioitavaa on, etteivät nämä sovi kaikkiin potilastilanteisiin. Valitettavan usein digitaalisten välineiden käyttö toteutetaan pilotteina, jotka eivät jää elämään hoitotyössä tai käyttöön otetaan keskeneräisiä sovelluksia. Ongelmia muodostuu myös, kun eri järjestelmät eivät ole yhteensopivia toistensa kanssa. (Sairaanhoitajaliitto 2020b.)

Edelleen kehittämistä tuetaan sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudella strategialla (2021), joka koostuu kuudesta eri osa-alueesta. Osa-alueet ovat

• digitalisaatio asiakkaan osallisuutta tukemassa
• digitaaliset palvelut ovat osa sairaanhoitajan työtä
• turvallisuus ja eettisyys digitaalisessa toimintaympäristössä
• digitaaliset terveyspalvelut ja osaaminen
• digitaaliset sotepalvelut ja johtaminen sekä
• terveyspalvelujen digitalisaation tutkiminen ja kehittäminen.

Covid-19 pandemia on selvästi osoittanut, että digitaalisille palveluille ja kansalaisten osallisuuden vahvistamiselle näiden palveluiden avulla on suuri tarve. Nyt uusittu strategia tukee sairaanhoitajan osaamista digitaalisten palveluiden tuottajana, käyttäjänä ja kehittäjänä. (Sairaanhoitajaliitto 2021c.)

Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset pandemiasta

Sairaanhoitajaliitto toteutti sairaanhoitajaopiskelijoille koronakyselyn keväällä 2020 (n=437). Osalla opiskelijoista opinnot olivat hidastuneet pandemian aikana, osalla edenneet suunnitellusti ja pienellä osalla opinnot olivat edenneet suunniteltua nopeammin. Opiskelijoille oli tarjottu korvaavia opintoja, mutta käytännön taitojen harjoittelua etänä pidettiin vaikeana. Opiskelijat kuvasivat, että harjoittelujaksoja oli siirretty tai ne olivat peruuntuneet. Osalla harjoittelu oli muuttunut palkalliseksi työksi. (Sairaanhoitajaliitto 2020c.)

Opiskelijat olivat sitä mieltä, että olivat saaneet tietoa koronapandemiasta harjoittelussa ja suurella osalla oli kokemus siitä, että harjoittelussa oli asianmukaiset suojavarustukset. Opiskelijat olisivat kaivanneet enemmän henkistä tukea omien pelkojen ja epävarmuuden tueksi. Pandemian myötä sairaanhoitajan työn tärkeys ja merkitys on opiskelijoiden mielestä kasvanut, mutta työ voi olla riski myös omalle terveydelle ja turvallisuudelle. Oma ammatinvalinta mietitytti monia. Opiskelijat kaipasivat myös taloudellista tukea, sillä monilla valmistuminen viivästyy pandemian seurauksena. Ne opiskelijat, jotka olivat olleet harjoittelussa pandemian aikana, kertoivat, että he saivat uutta osaamista erityisesti aseptiikasta, käsihygieniasta ja suojautumisesta, mutta ohjeet olivat epäselviä. Opiskelijat, samoin kuin sairaanhoitajat sanoivat, että johtamisen taso on heikkoa ja työssä vaaditaan joustamista ilman vastavuoroisuutta työnantajan puolelta. (Sairaanhoitajaliitto 2020c.)

Laurea-ammattikorkeakoulussa tehtiin yhdelle opiskelijaryhmälle kysely keväällä 2021 koronapandemian vaikutuksista opiskelijoiden ajatuksiin tulevasta sairaanhoitajan työstään ja opiskelumotivaatiosta (n=17). Päällimmäisenä huolena tulevasta työstään opiskelijat nostivat esiin sen, että sairaanhoitajia ei arvosteta riittävästi. Työn vaatimukset eivät vastaa opiskelijoiden mielestä siitä saatavaa palkkaa. Suojainten käyttäminen ja jatkuva vaihtaminen tuntui raskaalta. Motivaatio tulevaa työtä kohtaan oli kuitenkin yleisesti ottaen edelleen korkealla.  Opiskelijoita motivoi tulevassa sairaanhoitajan työssä vahvasti toisten auttaminen, työn ihmisläheisyys, tiimityö, monipuoliset työtehtävät sekä tunne siitä, että tekee merkityksellistä työtä. Opiskelumotivaatioon koronapandemia sen sijaan oli vaikuttanut kielteisesti.  Etäopiskelu oli tuntunut vaikealta ja yksinäisyyden tunne oli lisääntynyt. Luentoja oli ollut vähemmän ja opettajat olivat tuntuneet etäisemmiltä. (Laurea 2021.)

Laurea-ammattikorkeakoulun kyselyssä kysyttiin myös asioita, jotka ovat heidän mielestään muuttuneet paremmiksi koronapandemia vaikutuksesta. Vaikka etäopetusta valtaosin pidettiin haastavana, monet etätyöskentelyn käytänteet toivottiin jäävän käyttöön myös pandemian jälkeen. Opiskelijat olivat koulutuksen aikana oppineet hyödyntämään verkkotapaamisia, mistä he arvioivat olevan hyötyä myös hoitotyössä digitaalisuuden lisääntyessä. Hyvänä asiana pidettiin aseptiikkaan ja tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseen liittyvän osaamisen kehittymistä. Myös omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen nähtiin tarpeelliseksi taidoksi tulevassa hoitotyössä. (Laurea 2021.)

Lopuksi

Näiden edellä käsiteltyjen aineistojen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että sairaanhoitajat ovat kokonaistilanteeseen todella uupuneita. Johtaminen ja esihenkilöiden toiminta pidetään huonona ja epäjohdonmukaisena, mutta myös esihenkilöt näkevät asemansa ristiriitaisena ja haastavana. Ohjeistusten ja viestinnän epäselvyys koronapandemian aikana tulee esiin lähes kaikissa aineistoissa. Hoitotyössä tarvittavien suojainten riittämättömyys on kuitenkin väistynyt pandemian jatkuessa. Sairaanhoitajien mukaan heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan työhönsä olivat kaventuneet. Kokemukset huonosta työvuorosuunnittelusta ja työvuorojen muutosten ennakoimattomuudesta, lomien peruuttamiset sekä yllättävät siirrot toisiin työyksiköihin tulivat esiin kuormitusta lisäävänä asiana.

Sairaanhoitajat eivät mielestään saa riittävää arvostusta vaarallisesta työstä, jossa he joutuvat päivittäin pelkäämään oman, läheisten ja potilaiden terveyden puolesta. Sairaanhoitajien työolot ovat nousseet kansalliseen keskusteluun kokonaisuudessaan ja alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi tarvitaan konkreettisia muutoksia.

Lähteet:

• Sairaanhoitajaliitto 2020a. Sairaanhoitajaliiton viesti 31.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriölle sairaanhoitajien huolesta ja pelosta liittyen koronavirusinfektiosuojainten ja ohjeistuksen puutteisiin. Julkaistu 31.3.2020. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Sairaanhoitajaliiton-kirje-STM-31.3.2020-Koronavirusinfektiosuojaimet-ja-ohjeistus.pdf (sairaanhoitajat.fi), luettu 31.5.2021.
• Sairaanhoitajaliitto 2020b.Sairaanhoitajaliiton lausuntokommentti lausuntopalveluun aiheesta Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa – työryhmän väliraportti. Julkaistu 22.6.2020. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. 21.6.2020-Digitaaliset-keinot-koronakriisin-jälkihoidossa.pdf (sairaanhoitajat.fi) luettu 1.6.2021
• Sairaanhoitajaliitto 2020c. Sairaanhoitajaliiton raportti koronakyselystä sairaanhoitajaopiskelijoille kesäkuussa 2020. Julkaistu 29.6.2020. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Sairaanhoitajaliiton-raportti-29.6.2020-sairaanhoitajaopiskelijoiden-lyhyt-koronakysely.pdf (sairaanhoitajat.fi), luettu 31.5.2021.
• Sairaanhoitajaliitto 2020d. Tulosraportti. Sairaanhoitajaliiton laadullisesta koronakyselystä 2020. Sairaanhoitajien tunnelmat koronapandemian ensimmäisen aallon keskellä. “Tuntuu, että ainoa, mikä on varmaa, on epävarmuus”. Julkaistu 3.11.2020. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Koko-raportti-laadullisesta-koronakyselystä-3.11.2020.pdf (sairaanhoitajat.fi), luettu 1.6.2021
• Sairaanhoitajaliitto 2021a. Tulosraportti 2020. Sairaanhoitajaliiton määrällisestä koronakyselystä 2020, Sairaanhoitaja koronaviruspandemian keskellä. Julkaistu 21.1.2021. Suomen sairaanhoitajaliitto ry.  Loppuraportti-Sairaanhoitajaliiton-määrällisestä-koronakyselystä-sairaanhoitajille-ja-esihenkilöille_2020.pdf (sairaanhoitajat.fi), luettu 31.5.2021
• Sairaanhoitajaliitto 2021b. Sairaanhoitajaliiton väliraportti syksyn ajan laadullisesta koronakyselystä. Julkaistu 2.2.2021. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Väliraportti-syksyn-laadullisesta-koronakyselystä-2.2.2021.pdf (sairaanhoitajat.fi), luettu 1.6.2021.
• Sairaanhoitajaliitto 2021c. Sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia (2021). Työryhmä Ahonen O., Kouri P., Salanterä S., Liljamo P., Kinnunen U-M., Saranto K., Numminen J., Aho- Konttinen A., Herukka A ja Zewi-Kalliomaa C. Julkaistu 4/2021. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. E-health (sairaanhoitajat.fi), luettu 14.9.2021

Muut lähteet:

• Laurea 2021. Laurea ammattikorkeakoulun tekemä kysely loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijoille 5/2021 osana opintojaksoa Johtajuus, yrittäjyys ja uudistuva hoitotyö.  Hyvinvoiva terveydenhuolto -hanke.