Tieteen termipankin mukaan, suppeassa merkityksessä, pedagogiikka viittaa opetus- tai kasvatustaitoon ja yleisessä merkityksessä pedagogiikka on käsitys siitä, miten kasvatus tai opetus tulisi järjestää. Se voi viitata myös johonkin kasvatukselliseen suuntaukseen, esim. Steiner-pedagogiikkaan tai tiettyyn kasvatuksen osa-alueeseen, esim. erityispedagogiikkaan. Pedagogiikka on oppimisen kannalta hyvin merkityksellinen asia. Siinä opettajan rooli on keskeisin, sillä hän tekee lopulliset ratkaisut opetustavasta ja opetuksen järjestelyistä, vaikka tyypillisesti oppilaitos järjestää tilat ja tuottaa erilaisia tukipalveluja opetukselle.
Toimittuani opettajana eri kouluasteilla ja eri oppilaitoksissa olen huomannut pedagogiikassa tai sen roolissa todella isoja eroja. En tuo tätä esiin sillä, että se olisi jossain koulussa suoranaisesti parempaa kuin toisessa koulussa, mutta juuri sen roolissa on ollut merkittäviä eroja. Vaikka opettaja vastaa omasta opetuksestaan, heijastuu siihen myös koulun pedagoginen ajattelu ja pedagogiset linjaukset, joita siellä on tehty. Toki pedagogisia ratkaisuja ja suuntauksia on kovin erilaisia ja niistä osa on sangen määrämuotoisia. Sellaisestakin olen opettajana saanut kokemusta, vaikkakaan en siitä lainkaan viehättynyt. Opettajana uskon enemmän mahdollistavaan pedagogiikkaan, jossa opettajalla on riittävästi mahdollisuuksia tehdä omia ratkaisuja opetuksensa suhteen.
Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa olen työskennellyt pian 15 vuoden ajan, on oma pedagoginen toimintamalli. Laurea on palvelemistani kouluista se, jossa pedagoginen ajattelu ja pedagogiset linjaukset ovat olleet selkeimmät koko korkeakouluyhteisön tasolla. Muissa palvelemissani kouluissa oli niin ikään pedagogisia linjauksia, mutta ne olivat tehty enimmäkseen esim. koulutusala- tai tutkintokohtaisesti. Korkeakoulumme pedagoginen toimintamalli on nimeltään Learning by Developing (LbD), suomeksi kehittämispohjaisen oppimisen malli. Olen siis päätynyt työskentelemään korkeakoulussa, jossa on selkeä pedagoginen valinta. Itse asiassa se oli yksi keskeinen syy sille, miksi hakeuduin juuri tähän korkeakouluun.
LbD on kestänyt hyvin ajassa ja voisi pikemminkin ajatella sen tulleen kaiken aikaa ajankohtaisemmaksi, kun työn ja opiskelun yhdistäminen on vahvassa kasvussa. Kun LbD-malliin perustuvan opetuksen lähtökohtana on aina todellinen työelämän kehittämistyöhön tai korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen (TKI) liittyvä kehittämistehtävä, on se lisännyt merkittävästi korkeakoulun työelämäyhteistyötä ja vahvistanut opiskelijoiden työantajaverkostoja. Kun kehittämispohjaisen oppimisen mallin tarkoituksena on tuottaa tehokkaasti työelämässä tarvittavaa osaamista, on tämäkin tavoite vain vahvistunut korkeakoulutuksessa entisestään.
Edelleen nykyisessä korkeakoulun vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa pedagoginen toimintamallimme on kirjattu yhdeksi korkeakoulun viidestä strategisesta valinnasta: Kehittämispohjaisen oppimisen (Learning by Developing – LbD) vahvistaminen pedagogisena toimintamallina ja sen laadukas soveltaminen myös digitaalisissa oppimisympäristöissä. Nykyajassa kaikki korkeakoulutus digitaalistuu ja perinteisen tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalle on kehittynyt myös kokonaan digitaalisia tutkintokoulutuksia. Tämä luo LbD-toimintamallille samaan aikaan kehittämisvaateita avaten myös valtavasti uusia mallin toteuttamismahdollisuuksia, kun vuorovaikutus nopeutuu ja moninaistuu työvälineiden kehittyessä.
Pedagogiikka ei ole yhdentekevä asia, sillä se mahdollistaa oppimisen. Kun pohdiskelee korkeakoulumme kehitystä ja kehitysvaiheita, oli pedagogiikan kehittymisellä ja oman pedagogisen toimintamallin syntymisellä merkittävä vaikutus koulutuksen ja koko korkeakoulun toiminnan kehittymiseen. Korkeakoulussamme on kuitenkin opittava soveltavamaan LbD-toimintamallia digitaalisissa oppimisympäristöissä, kun lisäämme korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen määrää ja saatavuutta, minkä olemme asettaneet yhdeksi viidestä korkeakoulun kriittisestä muutostarpeesta. Kun pedagoginen toimintamallimme on ollut pitkään käytössä, sitä on paljon myös tutkittu ja siitä on paljon myös kirjoitettu: https://libguides.laurea.fi/lbd.
