Pedagogisen median tuottaminen ja hyödyntäminen on osa korkeakoulujen arkea. Rakenteita ja välineitä on jo runsaasti, sen sijaan kehittämistarpeita löytyy erityisesti resursoinnissa ja henkilöstön osaamisessa. Tämä selvisi keväällä 2025 suomalaisille korkeakouluille EduMedia-hankkeen toteuttamasta kartoituksesta.
Kuva: CoWomen / Unsplash
Pedagoginen media osana korkeakouluopetusta
Tukea on tarjolla, mutta resurssit riittävät vain murto-osalle tuotannoista. Opettajat eivät aina ehdi tai osaa hyödyntää kaikkia työkaluja ja ohjeita. (EduMedia 2025.)
Pedagogisella medialla tarkoitetaan mediatuotteita ja sisältöjä, kuten videoita, podcasteja ja infograafeja, jotka on pedagogisesti perustellusti suunniteltu tukemaan oppimista ja monimuotoisia opetusratkaisuja (Kojo 2025). Tässä artikkelissa kuvataan, miten korkeakouluissa tuotetaan ja hyödynnetään pedagogista mediaa ja millaista tukea siihen on tarjolla.
Kasvava tarve pedagogisen median tuottamisen osaamiselle asettaa vaatimuksia korkeakoulujen opettajille ja organisaatioiden tukirakenteille, sillä pedagogisen median tuottamisesta on tulossa yksi opettajan perustaidoista. Esimerkiksi Opetushallituksen selvitys (2019) tukee kehityskuvaa digitaalisten aineistojen käytön lisääntyvästä roolista osana opetusta. Selvityksen mukaan monimuotoiset ratkaisut opetuksessa vastaavat parhaiten erilaisiin oppimistarpeisiin.
Korkeakouluille suunnattu kartoituskysely
EduMedia-hanke toteutti huhtikuussa 2025 verkkokyselykartoituksen, joka lähetettiin 36 suomenkieliselle korkeakoululle. Vastauksia saatiin 15 korkeakoulusta ja mukana oli sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja eri puolelta Suomea. Vastaajat olivat pääosin digipedagogiikan ja opetuksen tukipalvelujen asiantuntijoita. Vastaajat edustivat pääasiassa muuta kuin opetushenkilöstöä, joten vastaukset kuvaavat organisaatiotason ratkaisuja ja palveluja ja opettajien kokemukset tulevat ilmi enemmän välillisesti.
Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia vastauksia. Teemat olivat:
- Pedagogisen median tuotantoprosessit ja vastuut
- Käytössä olevat välineistöt ja tukipalvelut
- Koulutustarjonta ja ohjeistukset
- Henkilöstön kokemukset ja kehittämistarpeet
Artikkelissa esittelemme kyselyn keskeiset havainnot: millaisia prosesseja ja välineitä korkeakouluissa on käytössä, miten henkilöstöä tuetaan pedagogisen median tuotannossa ja millaisia haasteita ja kehittämistarpeita tunnistetaan. Lisäksi tarkastelemme, miten vastaajat näkevät pedagogisen median roolin kehittyvän tulevaisuudessa.
Pedagogisen median tuottamista tuetaan
Kyselyn perusteella lähes kaikissa korkeakouluissa on jo rakenteita pedagogisen median tuotannon tueksi. Suurimmassa osassa on käytössä jonkinlainen tuotantoprosessi ja lähes kaikissa on nimetty taho tai tiimi, joka vastaa aiheesta. Esimerkiksi eräässä korkeakoulussa pedagogisen median tuotantoa tukee opetuksen kehittämisyksikkö, joka ylläpitää kahta studiota ja tarjoaa koulutuksia sekä digipedamentoritoimintaa.
Monissa korkeakouluissa tukipalvelut on keskitetty pieniin tiimeihin, jotka tarjoavat ohjeistuksia, koulutuksia ja teknistä apua. Tuki voi tarkoittaa konkreettisesti kuvaukseen tai äänitykseen liittyvää teknistä apua tai tukea prosessin suunnitteluun, oppimisympäristöjen käyttöön tai jopa käsikirjoitukseen tai tekstitykseen. Tämä kertoo, että pedagogisen median tuottaminen on organisoitua, vaikka käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat. Avoimista vastauksista käy ilmi, että nämä tiimit eivät kuitenkaan pysty vastaamaan kaikkeen kysyntään:
Meillä on erilliset tukitiimit jatkuvan oppimisen ja tutkinto-opetuksen tarpeisiin, mutta ne pystyvät auttamaan vain osaa tuotannoista. (EduMedia 2025.)
Koulutusta ja ohjeistuksia on tarjolla laajasti: kaikissa korkeakouluissa on ohjeistuksia, useimmissa online-materiaaleja ja koulutustilaisuuksia. Esimerkiksi Laureassa henkilöstölle on video- ja audiotuotantoon liittyviä kirjallisia ohjeita henkilöstön intranetissä sekä Videoinnin perusteet -verkkokurssi. Henkilöstöä kannustetaankin tekemään mediaa mahdollisimman pitkälle itse ja mediatuotannon ammattilaisten työpanosta on käytettävissä lähinnä hankkeissa.
Välineet ja tilat ovat monipuolisia: lähes kaikissa korkeakouluissa on käytössä studiotiloja, kameroita ja podcast-laitteistoja. Useissa on lisäksi esimerkiksi VR-laitteita. Joissakin korkeakouluissa on myös mahdollisuus lainata laitteita tai ostaa tuotantopalveluja organisaation ulkopuolelta. Erilaisia digipedagogisia työkaluja, kuten H5P, Miro, Flinga, ja Padlet, hyödynnetään laajasti. Kuviossa 1 on avattu miten pedagogisen median tuottamiseen liittyviä välineitä ja tiloja on vastanneissa korkeakouluissa.
Kuvio 1. Pedagogisen median tuottamiseen käytössä olevat välineet.
Resurssit koetaan riittämättömiksi
Kyselyn vastaajat arvioivat korkeakoulunsa ratkaisuja ja resursseja pedagogisen median tuottamiseen melko vaihtelevasti. Väittämään “Korkeakoulussani on toimivat ratkaisut pedagogisen median tuottamiseen” annettiin keskiarvoksi 3,7/5. Tämä viittaa siihen, että ratkaisut koetaan pääosin toimiviksi, mutta kehittämistarpeita on. Sen sijaan väittämän “Korkeakoulussani on riittävästi resursseja pedagogisen median tuottamiseen” keskiarvo jäi 2,7/5, mikä kertoo selvästä tyytymättömyydestä resursointiin. Väittämä ”Korkeakoulussani on hyvät käytänteet pedagogisen median hyödyntämiseen” sai keskiarvon 3,2/5. Henkilöstön kokemusten arviointi on nähtävissä kuviossa 2.
Kuvio 2. Henkilöstön kokemusten arviointia asteikolla 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä.
Avoimissa kommenteissa korostui erityisesti ajanpuute ja teknisen tuen rajallisuus. Useat vastaajat kuvasivat, että opettajat eivät ehdi osallistua koulutuksiin tai panostaa median tuottamiseen riittävästi. Kun työkuorma on korkea, pedagogisen median tuottaminen jää helposti muiden tehtävien varjoon. Teknisen tuen puute nousi esiin noin kolmasosassa vastauksista. Vaikka tukipalveluja on tarjolla, ne eivät aina riitä kattamaan kaikkia tarpeita. Eräs vastaaja tiivisti tilanteen näin:
Opettajat eivät osallistu tarjottuihin koulutuksiin eivätkä ehdi panostaa pedagogisen median tuottamiseen tarpeeksi. (EduMedia 2025.)
Suurimpana haasteena pedagogisen median tuottamisessa ja hyödyntämisessä nähtiin resurssien puute. Neljä vastaajaa mainitsi erikseen ajanpuutteen olevan suuri ongelma. Haasteena voi olla esimerkiksi, että opettajat eivät osallistu tarjottuihin koulutuksiin eivätkä ehdi panostaa pedagogisen median tuottamiseen tarpeeksi.
Selvityksessä esille tulleita mainintoja opetushenkilöstön ajanpuutteesta tukee esimerkiksi Opetusalan työolobarometri (Melkko & Ilves 2024, 23, 24), jonka mukaan ammattikorkeakouluissa 73 % kokee työmääränsä liialliseksi usein tai erittäin usein. Muista tutkimukseen vastaajista näin koki 57 %. Tutkimus koskee kaikkia Suomen koulutus-, kasvatus- ja tutkimusaloja sekä erikokoisia oppilaitoksia ja päiväkoteja.
Kolmasosa EduMedian kyselyn vastaajista kertoi, että teknisen tuen puute on korkeakoulussa haasteena. Noin kolmasosa kyselyn vastaajista osasi kertoa, että korkeakoulussa on suunnitteilla uusia hankkeita tai investointeja pedagogisen median tuottamiseen ja hyödyntämiseen.
Pedagogisen median koulutukselle on tarvetta
Lähes kaikki vastaajat näkivät pedagogisen median roolin kasvavan korkeakoulussaan joko merkittävästi tai jonkin verran. Tämä on ymmärrettävää, sillä moderni mediaympäristö ja monet viihteelliset media-alustat asettavat opetusmateriaaleille uusia haasteita, koska tapa oppia muuttuu mediaympäristön muutosten mukana. Viihteellinen media tuottaa helposti omaksuttavaa ja kiinnostavaa sisältöä, jota myös pedagogisessa mediassa kannattaa hyödyntää. Kojon (2025) mukaan varsinkin opettajan itse tuottama mediasisältö voi olla väline oppimisen uudistamisessa ja opiskelijoiden huomion kiinnittämisessä.
Opetushenkilöstön digitaalinen osaaminen on keskeinen tekijä pedagogisen median tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Joissakin korkeakouluissa on perustettu tukitiimejä, jotka tarjoavat teknistä ja pedagogista tukea. Tällainen voi olla esimerkiksi oma tuotannon tukitiimi jatkuvan oppimisen toteutuksille, mutta tutkinto-opetuksen puolella tuki on keskitetty pieneen tiimiin, joka tarjoaa koulutuksia, ohjeita ja sparrausta. Useat vastaajat mainitsivat myös, että vaikka studiotilat ja VR-laitteet ovat saatavilla, niiden käyttö on vähäistä.
Joissakin korkeakouluissa on käynnissä organisaatiouudistuksia ja käytänteiden yhtenäistämistä, mikä hidastaa toimenpiteitä. Yleisesti ottaen tukitarvetta pedagogisen median tuottamiseen on selvästi, ja opettajat eivät aina osaa hyödyntää kaikkia tarjolla olevia työkaluja ja ohjeita.
Organisaatioissa on selkeä tarve koulutukselle, joka kattaisi laajasti pedagogisen median eri osa-alueet. Erityisesti toivottiin koulutusta käsikirjoittamisesta, erilaisten teknisten vaihtoehtojen hyödyntämisestä sekä matalan kynnyksen ideoista pedagogisen median tuottamiseen. Lisäksi korostettiin tarvetta käytännönläheisille ja helposti lähestyttäville koulutuksille, jotka tukevat opetushenkilöstön valmiuksia tuottaa ja hyödyntää pedagogista mediaa tehokkaasti.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään hankkeessa
EduMedia-hanke selvitti, millaisia pedagogisen median tuotantoprosesseja, välineistöä, tukipalveluja ja koulutustarjontaa suomalaisissa korkeakouluissa on. Kyselyn mukaan suomalaisissa korkeakouluissa on jo toimivat perusrakenteet pedagogisen median tuottamiseen ja hyödyntämiseen: välineistöä, ohjeistuksia ja teknistä tukea löytyy laajasti. Resurssien puute ja henkilöstön ajanpuute ovat kuitenkin merkittäviä haasteita. Pedagogisen median rooli on selvässä kasvussa, mikä vahvistaa tarvetta ketterille, helposti omaksuttaville koulutusratkaisuille ja organisaatioiden sisäisille palvelumalleille. Korkeakouluissa näyttäisi olevan tarvetta koulutukselle, joka kattaa pedagogisen median eri osa-alueet ja tukee henkilöstön valmiuksia sen hyödyntämisessä.
Info: EduMedia-hanke
EduMedia-hanke vastaa korkeakoulujen henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeeseen tarjoamalla käytännönläheistä koulutusta ja osallistavan mallin pedagogisen median tuottamiseen. Hanke rohkaisee korkeakoulujen henkilöstöä kehittymään mediasisältöjen tekijöinä, hyödyntämään monipuolisia digitaalisia välineitä ja astumaan uteliaisuusalueelle kokeilemaan uusia tapoja tuottaa ja hyödyntää pedagogista mediaa osana opetusta.
EduMedia tarjoaa työkaluja ja tukea työelämälähtöisten, pedagogisesti vaikuttavien mediasisältöjen tuottamiseen ja edistää osaamista muun muassa käsikirjoittamisessa, teknisten ratkaisujen hyödyntämisessä sekä tekoälyn mahdollisuuksien tunnistamisessa. Näin hanke tukee korkeakoulujen kykyä vastata opetuksen digitalisoitumiseen ja erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
Toteutusaika: 1.2.2025 – 31.1.2027
Rahoittaja: ESR+ 2021-2027
Toteuttajat: Laurea-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto
Lähteet
