Persoonallisuus, motivaatio ja temperamentti oppimiseen vaikuttajina

Teksti | Sini Temisevä

Tässä artikkelissa tarkastellaan käytännönläheisestä ja omiin kokemuksiin peilaavasta näkökulmasta persoonallisuuden piirteiden, temperamentin, aikaisempien kokemusten ja uskomusten vaikutuksia oppimiseen. Lisäksi pohditaan oppimistavoitteiden ja -tarpeiden vaikutusta motivaatioon. Innoittajina tekstille ovat olleet Urbaania kasvua Vantaalla –hankkeen aikana tehdyt haastattelut partneriyrityksissä ja Meitä on moneksi – Persoonallisuuden psykologiset piirteet – kirja.

Olen ollut viime keväänä mukana Urbaania kasvua Vantaalla –hankkeessa, jonka tavoitteena on vantaalaisen työvoiman osaamisen kehittäminen ja yritysten kasvun tukeminen. Haastattelimme hankkeessa mukana olevien partneriyritysten työntekijöitä ja esimiehiä osaamisen kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista. Nämä haastattelut inspiroivat kirjoittamaan siitä, miten persoonallisuus, motivaatio ja temperamentti vaikuttavat oppimiseen. Haastatteluja reflektoin Riitta-Leena Metsäpellon ja Taru Feldtin ”Meitä on moneksi – Persoonallisuuden psykologiset piirteet” kirjaan pohjautuen.

Oppimiseen ja motivaatioon vaikuttavat niin persoonallisuuden piirteet, temperamentti, aikaisemmat kokemukset, elämänkokemukset kuin iskostuneet uskomuksetkin, unohtamatta oppimisen tavoitteita ja tarpeita. Oman osaamisen tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja sanoittaminen voivat lisätä oppimismotivaatiota varsinkin silloin, kun pohditaan osaamisen kehittämistä ja opiskelua. Itse olen opiskellut 26 vuotta työn ohessa koko ajan jotakin. Oppimisen maratoniin minut sysäsi liikkeelle tavoite ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Motivaattorina oli kokemus siitä, miten vuosien varrella olin peruskoululaisena opetellut oppimaan. En ollut koskaan mikään hyvä oppilas ja jouduin tekemään paljon töitä arvosanojeni eteen. Nälkä kasvoi opiskelun myötä suuremmaksi ja ylemmän korkeakoulututkinnon suoritin 45- vuotiaana. Elinikäinen oppiminen minun kohdallani kannatti, koska vuosien varrella opin oppimaan, sanoittamaan osaamistani ja tekemään sitä näkyväksi.

Kokemuksen merkitys

kuvituskuva.
Kuva: Pixabay

Metsäpelto ja Feldt ovat jakaneet koulutusmotivaation eri tasoihin. Koulutusmotivaation puuttumiseen voi olla syynä esimerkiksi opittu avuttomuus, joka syntyy tilanteissa, jotka eivät ole yksilön vaikutuspiirissä.

Tämä kokemus voi johtaa avuttomuuden tunteeseen ja myöhemmin passiivisuuteen kouluttautumisen ja opiskelumotivaation osalta. Koulumuistoissa voivat olla päällimmäisinä mielessä negatiiviset asiat kuten pänttääminen, isot luokkakoot ja heikoimpien oppilaiden jääminen viisaampien jalkoihin.

Epäonnistumisen ennakointi aiempien oppimiskokemuksien perusteella voi johtaa itseä vahingoittavaan toimintatapaan, jolloin keksitään ”hyväksyttävä tekosyy” haastavan oppimistilanteen edessä. Toisin sanoen, jos tentti menee penkin alle, syytetään siitä flunssaa, vaikka tosiasiassa syy on ollut jokin ihan muu, kuten ystävien kanssa vietetty railakas viikonloppu, joka on vaatinut muutaman ylimääräisen päivän toipumiseen.

Menestykseen liittyvä positiivinen minäkuva sekä vahva usko omiin kykyihin voi johtaa illusorisen hohteen toimintatapaan, jossa menestymättömyyttä selitetään tilanteeseen tai muihin ihmisiin liittyvillä tekijöillä.  Kiitettävä koulumenestys ei takaa menestymistä käytännön työssä, jossa hankittua tietoa joutuu soveltamaan. Aina teoria ja käytäntö eivät kohtaa ja, mikä voi johtaa minäkuvan murtumiseen. Uskotaan itsestä enemmän kuin käytäntö osoittaa. Toisaalta käänteisesti vahva usko itseensä voi olla avain menestymiseen. Esimerkkinä tästä voisi kertoa nuoresta juuri valmistuneesta taloustieteilijästä, joka palkataan yritykseen talousjohtajaksi. Teoriassa hän osaa asiat, mutta käytännössä palkanlaskija opettaa hänelle, miten palkkoja oikeasti lasketaan ja miten ne tiliöidään kirjanpitoon.

Arvosta osaamistasi

kuvituskuva.
Kuva: Pixabay

Aiemmat kokemukset samankaltaisissa tilanteissa vaikuttavat siihen, miten ihminen toimii uudessa tilanteessa. Tämä on opittu ajatusmalli esimerkiksi siitä, että ”ei meidän suvustamme ole koskaan tullut yhtään ylioppilasta”. Jos aikaisempi koulumenestys on ollut heikkoa jo peruskoulussa, on se luonut tietynlaisen minäkäsityksen.

Usko siihen, että ei ole kelvollinen oppimaan uutta ja oppia oppimaan, voi olla esteenä lisä- tai jatkokouluttautumiseen. Oman itsensä arvostaminen kelvollisena yksilönä on voinut leimata oman identiteetin jo varhain. Oppiminen nähdään pakkona, josta ei ole mitään hyötyä: ”Ei se kuitenkaan kannata, ei siitä ole mitään hyötyä ja en edes tiedä mitä eri vaihtoehtoja on tarjolla”.  Kiire työssä madaltaa jo itsessään opiskelumotivaatiota ja töiden kasaantuminen mahdollisten opiskelujen aikana estää omalta osalta kouluttautumiseen hakeutumisen. Ikääntyminen vaikuttaa motivoitumiseen ajatuksella ”Se juna meni jo”. Toisaalta työssä tapahtuva jatkuva oppiminen ja itsensä ajan tasalla pitäminen voivat aiheuttaa tietoähkyn, joka syö motivaatiota lisäkouluttautumiselta.

Ihmiset tunnistavat yllättävän vähän omaa osaamistaan. Meille kaikille kertyy vuosien varrella, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla, paljon erilaisia tietoja ja taitoja, joita emme itse osaa sanoittaa tai nähdä osaamisena. Miten nämä taidot sekä osaaminen tuodaan näkyväksi esimiehille ja miten niitä voidaan käyttää ammatissa kehittymisen ja etenemisen voimavarana? Miten nämä yhdistetään koulutukseen?  Hyvänä idea voisi olla se, että työntekijät kouluttaisivat toisiaan omien opittujen tietojensa ja taitojensa kautta varaamalla koulutukseen ajan kollegalta. Koulutus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi, että koulutettavia olisi aina viisi työntekijää kerralla ja koulutus kestäisi viisitoista minuuttia. Tässä toimintamallissa säästyisi aikaa ja rahaa niin työnantajalle kuin työntekijälle.

Temperamentti määrittelee

kuvituskuva.
Kuva: Pixabay

Temperamentti vaikuttaa koulumenestykseen ja aikuisiälläkin tapahtuvaan oppimiseen. Tämä vaikutus voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suora vaikutus kohdentuu suoraan oppilaan opiskelutyyliin ja sen on vaikutukseltaan tehokkain.

Epäsuora vaikutus tulee oppilaan kypsyyden, lahjakkuuden ja motivaation arvioinneista, joihin vaikuttavat opettajan asenne ja odotukset. Lahjakkaana, kypsänä ja motivoituneena pidetään intensiivistä, rauhallista ja hyväntuulista oppilasta. Vähemmän intensiivistä, huonotuulista ja matalan reaktiokynnyksen omaavaa oppilasta pidetään epäkypsänä, vähemmän lahjakkaana ja koulutyöhön motivoitumattomana. Omakohtaisena kokemuksena tästä ovat kaksostyttöni. Toinen on kypsä ja lahjakas koululainen, jolla on erittäin voimakas temperamentti. Toinen on vähemmän lahjakas, mutta erittäin sitkeä oppija, joka kannustaa muitakin oppimaan ja yrittämään. Opettajien näkemykset ja asenteet vaikuttivat paljon siihen, että temperamentiltaan voimakkaampi sijoitettiin yläkoulun alkaessa ns. haasteellisten oppilaiden luokalle ja toinen integroituna erityisluokalle.

Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena vaikuttaa vahvasti oppimisen ja kouluttautumisen motivaatioon. Motivaation lähteinä voivat olla arvosanojen tavoittelu, uusien asioiden oppiminen, oman osaamisen kehittyminen, toivo paremmasta palkasta tai työssä etenemisestä tai opiskelua huvin vuoksi. Varsinkin aikuisopiskelussa oppiminen on tavoitteellista ja nopeasti hyödynnettävissä suhteessa omaan työhön tai ammattiin. Kouluttautumisen tulisi mahdollistaa uusia työtehtäviä tai etenemisen mahdollisesti seuraavalle portaalle. Palkkauksen tarkistaminen, työn arvostus, nykyisen osaamisen laajentaminen tai kehittyminen ammattilaisena johonkin muuhun työtehtävään tulisi kuulua kouluttautumisen kautta ansaittuihin etuihin. Kannusta, kehota ja pakota –menetelmä tuskin on tätä päivää, motivaatio ja oppimisen ilo täytyy löytyä jostain muualta. Siinä on haastetta niin työnantajille kuin työntekijöille.

Sini Temisevä on ollut Urbaania kasvua Vantaalla –hankkeessa pienellä työpanoksella mukana vastaamassa erilaisesta viestinnästä, koulutusten kehittämisestä ja partneriyritysten henkilöstön haastatteluissa.

Lähde:

  • Metsäpelto, R-L. & Feldt, T. 2015. Meitä on moneksi – Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Jyväskylä: PS- kustannus.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020110288965

Jaa sivu