Miten tehdä viestinnästä saavutettavampaa sosiaalisessa mediassa? Onko se edes mahdollista? Tässä artikkelissa pureudun saavutettavuuden edistämiseen sosiaalisen median julkaisuissa.

Kuva: Mourizal Zativa / Unsplash

Saavutettavuus on yhdenvertaisuutta

“Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkosivuja ja mobiilisovelluksia mahdollisimman helposti. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkosivujen ja mobiilisovelluksien suunnittelussa ja toteutuksessa.” (Traficom 2024a).

Saavutettavuudessa on ennen kaikkea kyse yhdenvertaisuudesta ja sen huomioimisesta. Kun sisällöt sosiaalisessa mediassa ovat saavutettavia, on kaikilla, taustasta ja rajoitteista huolimatta yhtäläinen mahdollisuus saavuttaa julkaistu sisältö. Traficomin (2024b) mukaan yli miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavampia palveluita erilaisista syistä. Näitä syitä ovat muun muassa näkövammat ja heikentynyt näkö, kuulovammat, fyysiset ja motoriset rajoitteet, kehitysvammat, luki- ja oppimisvaikeudet, keskittymisvaikeudet, mielenterveysongelmat, muistihäiriöt, muut kognitiiviset haasteet, heikko suomen kielen taito, tottumattomuus digitaalisten palveluiden käyttöön tai tilapäiset haasteet, kuten meluisa ympäristö.

Jotta sisältö on saavutettavaa, tulee sen olla ymmärrettävää, helppokäyttöistä, havaittavaa ja teknisesti toimivaa. Sisältöjen saavutettavuus on hyvien käytänteiden mukaista kaikille toimijoille. Julkisten toimijoiden digitaalisten sisältöjen saavutettavuutta säännellään lailla digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019). Lakiin on sisällytetty verkkosisällön saavutettavuusohjeen WCAG 2.1 (Web Content Accessibility Guidelines) (W3C 2018) A- ja AA-tason kriteerit. Nämä kriteerit käsittelevät sisällön ja palvelun havaittavuutta, hallittavuutta, ymmärrettävyyttä ja toimintavarmuutta. (Saavutettavuuskirjasto Celia 2025a).

Saavutettava sisältö on siis helposti ymmärrettävää ja havaittavaa kaikille. Saavutettavuuden huomiointi on välttämätöntä joillekin ihmisille, mutta se hyödyttää kaikkia (Traficom 2024b). Erityisesti saavutettavuuden huomiointi parantaa näkö- ja kuulovammaisten pääsyä sosiaalisen median sisältöihin, mutta eri tavoin saavutettavuustyö hyödyttää muitakin. Videomateriaalien hyödyntäminen parantaa sisällön saavutettavuutta esimerkiksi luki- ja oppimisvaikeuksista kärsiville henkilöille, kun taas selkeä kieli auttaa esimerkiksi kognitiivisista haasteista tai heikosta kielitaidosta kärsiviä henkilöitä ymmärtämään sisältöä (Saavutettavuuskirjasto Celia 2023a; Kervinen & Niemi 2025; Traficom 2024b).

Vaikka sosiaalisessa mediassa on haasteita saavutettavuudessa, vuosien varrella kanavat ovat kuitenkin kehittyneet ja huomioivat saavutettavuuden entistä paremmin. Kanavien toiminnassa on kuitenkin isoja eroja – toiset ovat saavutettavampia kuin toiset ja tarjoavat enemmän mahdollisuuksia myös käyttäjilleen tehdä sisällöistään saavutettavampaa. Kuitenkin esimerkiksi Raymondin, Smithin, Carlsonin ja Guptan (2024) tutkimuksessa haastatellut näkö- ja/tai kuulorajoitteiset henkilöt ovat todenneet, että pelkkä saavutettavuuselementtien käyttäminen ei tee sisällöstä saavutettavaa.

Käytännön keinoja sosiaalisen median saavutettavuuden edistämiseen

Useissa tutkimuksissa on selvitetty saavutettavuustyöstä hyötyvien käyttäjien kokemuksia sosiaalisessa mediassa (esim. Raymond ym. 2024; Quainoo, Serwornoo, & Hammond 2021; Brinkley & Tabrizi 2017) ja todettu, että kohderyhmä on sosiaalisessa mediassa, vaikka kanavilla on haasteita saavutettavuudessa ja käytettävyydessä. Tässä artikkelissa keskityn siihen, mitä sosiaalisen median tilien hallinnoija voi tällä hetkellä itse tehdä julkaisujensa saavutettavuuden parantamiseksi.

1. Tarkastele kokonaisuutta ja tutustu ajantasaisiin kanavien ohjeisiin

Sosiaalisen median saavutettavuuden tarkastelu kannattaa aloittaa kokonaisuuden tarkastelusta. Ovatko käytetyn tilin asetukset kunnossa ja profiili- ja taustakuvat toimivia? Ovatko käytetyt kuvaustekstit selkeitä? Julkaisutasolla, toimivatko kuva tai video ja julkaisun teksti yhdessä ja välittävätkö ne samoja asioita tarkastelijalleen?

Kannattaa myös tutustua kunkin kanavan tarjoamiin ajantasaisiin saavutettavuusohjeisiin. Kanavat kehittävät saavutettavuuttaan, joten ohjeiden päivittymistä on hyvä seurata.

2. Käytä julkaisun kuvissa vaihtoehtoisia tekstejä ja huomioi kontrastit sekä fonttikoot

Julkaisun kuvia valmistellessa kannattaa kiinnittää huomiota tekstin erottuvuuteen taustasta, näiden kontrastiin, sekä tekstin riittävään kokoon. Kontrastin riittävyyden pystyy tarkistamaan netistä löytyvillä minimikontrastin tarkistavilla sivustoilla, joihin voi syöttää käytettyjen värien koodit. Sivustot arvioivat erottuvuutta esimerkiksi eri fonttikoossa sekä graafisten elementtien osalta. Erottuvuuden ja kontrastin osalta on huomioitava myös mahdollisten logojen sijoittaminen kuvaan siten, että ne erottuvat taustasta. Värien osalta erottuvuuden voi tarkistaa kontrastintarkistussivustoilla. Lisäksi on huomioitava, että tausta on riittävän rauhallinen, jotta logo tai muu kuvaelementti erottuu. Organisaatiolla saattaa olla eri logoversioidensa käyttämisestä selkeä ohjeistus, joka huomioi myös minimikontrastit – vaikkei välttämättä sitä eksplisiittisesti sanoitakaan.

Lisätessä kuvaa sosiaalisen median julkaisuun on tärkeää antaa kuvalle vaihtoehtoinen eli alt-teksti, joka kertoo kuvan sisällön ruudunlukijalle ja tilanteissa, joissa kuva ei jostain syystä lataudukaan. Osa sosiaalisen median kanavista tarjoaa myös tekoälyn generoimia automaattisia alt-tekstejä. Tekoälyn luomat tuotokset tulisi kuitenkin tarkastaa ja editoida. Raymondin ym. (2024) tutkimuksessa todettiin esimerkiksi, että tutkituista 342:sta sosiaalisen median kanavissa julkaistusta kuvasta 115:ssä ei ollut vaihtoehtoista tekstiä ollenkaan ja 211:ssä vaihtoehtoinen teksti oli tekoälyllä luotu, eikä vastannut täysin sisältöä. Siis tutkituista yli 300 kuvasta vain 16:ssa vaihtoehtoinen teksti oli kunnollinen.

3. Tekstitä videot ja käytä tarvittaessa kuvailutulkkausta

Mikäli valittu sosiaalisen median kanava mahdollistaa tekstitysten lisäämisen syötteessä julkaistavaan videoon irrallisena tekstitiedostona, kuten srt-tiedostona (nk. closed captions -tekniikka), on tämä suositeltavaa. Videoon ohjelmassa valmiiksi kiinnitetty teksti (open tai burn-in captions) auttaa esimerkiksi kuulovammaista henkilöä sisällön saavuttamisessa, mutta poltetut tekstitykset tai tekstit eivät välity ruudunlukijoita käyttäville henkilöille. Closed captions -tekniikkaa hyödynnettäessä videosta pystyy valitsemaan, haluaako tekstitykset esille vai ei ja ruudunlukijat kykenevät hyödyntämään irrallista tekstitiedostoa.

Kelojen ja tarinoiden saavutettavuudessa on haasteita, joita sosiaalisen median alustat eivät vielä ole onnistuneet ratkomaan. Tekstittämällä sisältöä voidaan kelan tai tarinan ääni tuoda tiettäväksi kuulovammaisille, ja toisaalta puhutun selostuksen lisääminen kelaan tai tarinaan kertomaan mitä tapahtuu, auttaa näkövammaista saavuttamaan sisältöä. Videoiden tekstien tulee olla näkyvissä riittävän pitkään, jotta ne ehtii lukea.

Videoille voidaan toteuttaa myös kuvailutulkkaus, jolla tarkoitetaan videosta havaittavien asioiden välittämistä äänen avulla. Esimerkiksi videolla näkyvät tekstit voidaan lukea ääneen ja videolla tapahtuvat asiat kuvailla tarkasti ääneen. (Saavutettavuuskirjasto Celia 2023a).

Mikäli video on tekstin mediavastine, ja merkitty sellaiseksi, sitä ei ole välttämätöntä tekstittää (Saavutettavuuskirjasto Celia 2023a). Tällöin kaikki videon sisältämä tieto tulee olla saatavissa tekstissä.

4. Saavutettava teksti on selkeää ja ymmärrettävää

”Teknisesti saavutettavasta sisällöstä ei ole hyötyä, jos sisältöä on vaikea käsittää.” (Saavutettavuuskirjasto Celia 2025b).

Kuten muukin saavutettava sisältö, saavutettava teksti on helposti ymmärrettävää ja selkeää. Tekstissä on käytetty riittävän yksinkertaisia lauserakenteita selkeyden varmistamiseksi. Tekstiä kirjoitettaessa on mietitty, kenelle teksti on kohdennettu ja käytetty sen mukaista kieltä – esimerkiksi ammattilaisille kirjoittaessa voidaan käyttää enemmän ammattitermejä. Selkeällä kielellä tarkoitetaan selkeää yleiskieltä, joka ei sisällä erikoista sanastoa. Sen ohella puhutaan selkokielestä, jolla tarkoitetaan suomen kielen muotoa, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. (Saavutettavuuskirjasto Celia 2025b).  

Sosiaalisen median teksteissä on muihin teksteihin verrattuna omia ominaispiirteitä, kuten aihetunnisteita eli hastagejä. Monisanaisissa aihetunnisteissa eri sanat kannattaa kirjoittaa isolla alkukirjaimella, esimerkiksi #SosiaalinenMedia. Tällöin ruudunlukija tunnistaa sanat erillisiksi ja osaa tauottaa lukua oikeassa kohdassa, ja teksti on muutenkin helpompaa hahmottaa. (Saavutettavuuskirjasto Celia 2023b).

Runsas emojien käyttäminen tekstissä ja esimerkiksi luettelomerkkeinä voi aiheuttaa haasteita sisällön ymmärtämiseen ruudunlukijaa käytettäessä (Saavutettavuuskirjasto Celia 2023b). Lisäksi eri henkilöt saattavat tulkita emojeita eri tavalla (Saavutettavuuskirjasto Celia 2023b). Emojeita kannattaa siis hyödyntää harkiten.

Lopuksi

Saavutettavuus on tullut rytinällä osaksi viestijän arkea, myös sosiaalisen median työssä. Saavutettavuustyö ei ikinä ole valmista, mutta pienillä toimilla julkaisujen saavutettavuutta voi parantaa huomattavasti. Schmutzin, Sonderggerin ja Sauerin (2016) tutkimuksessa todettiin verkkosisältöjen saavutettavuuden parantavan myös ei-erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden kokemusta sisällöstä ja sen käytettävyydestä. Voisi olettaa, että tämä pätee myös kokemukseen sosiaalisen median sisällöistä.

Tekemällä sosiaalisen median julkaisuista saavutettavia mahdollistamme osaltamme yhdenvertaisuuden kaikille sosiaalisen median käyttäjille. Vaikka kanavien teknisessä toteutuksessa on saavutettavuuden osalta edelleen haasteita, on kuitenkin todettu, että sisällön saavutettavuutta vaativaan kohderyhmään kuuluvat henkilöt ovat jo sosiaalisessa mediassa (esim. Raymond ym. 2024; Quainoo ym. 2021; Brinkley & Tabrizi 2017).

Vaikka saavutettavuuselementtejä on tarjolla, ja niiden hyödyntämistä velvoitetaan laissa, niiden käyttäminen on vielä puutteellista. Mielenkiintoista olisikin saada tutkimusta myös suomalaisesta sosiaalisesta mediasta – kuinka paljon esimerkiksi vaihtoehtoisia tekstejä tai tekstityksiä hyödynnetään, ja ovatko ne laadukkaita.

Kuva 1. Huomioitavaa sosiaalisen median julkaisujen saavutettavuudessa. Kuva: Katja Silvasti, grafiikat VC via Canva.com.

Kirjoittaja

Katja Silvasti, projektityöntekijä. Katja työskentelee Laurean Liiketalous-, tietojenkäsittely- ja palvelualat yksikön TKI-tiimissä, erityisesti kansallisten ja kansainvälisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden viestintätehtävissä. Työssään hän julkaisee sosiaalisessa mediassa ja edistää saavutettavuutta.

Lähteet

• Brinkley J. & Tabrizi N. 2017. A desktop usability evaluation of the Facebook mobile interface using the JAWS screen reader with blind users. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 61 (1), 828–832.
• Kervinen M. & Niemi L. 2025. Kieli ja saavutettavuus. Viitattu 16.5.2025.
• Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Viitattu 29.4.2025.
• Quainoo, M. A., Serwornoo, M. Y. W., & Hammond, C. 2021. Facebook experiences of visually impaired students: A deconstruction of the challenges and benefits. British Journal of Visual Impairment, 41 (2), 400-413. Viitattu 15.5.2025.
• Raymond, M. A., Smith, H., Carlson, L. & Gupta, A. 2024. An examination of digital accessibility within social media platforms. Journal of Advertising Research, 64 (4), 430-450. Viitattu 15.5.2025.
• Saavutettavuuskirjasto Celia 2023a. Videot ja äänitteet. Viitattu 15.5.2025.
• Saavutettavuuskirjasto Celia 2023b. Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa. Viitattu 15.5.2025.
• Saavutettavuuskirjasto Celia 2025a. WCAG. Viitattu 29.4.2025.
• Saavutettavuuskirjasto Celia 2025b. Selkeä kieli. Viitattu 16.5.2025.
• Schmutz, S., Sonderegger, A., & Sauer, J. 2016. Implementing recommendations from web accessibility guidelines: would they also provide benefits to nondisabled users. Human Factors, 58 (4), 611-629. Viitattu 16.5.2025.
• Traficom 2024a. Tietoa saavutettavuudesta. Viitattu 29.4.2025.
• Traficom 2024b. Kenelle saavutettavuus on tärkeää? Viitattu 15.5.2025.
• W3C 2018. Verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG) 2.1. Viitattu 29.4.2025.