Valtaosa Suomen yrityksistä on pieniä tai keskisuuria (pk) yrityksiä. Suomessa yritysten liikevaihdosta yli puolet (54,1 % vuonna 2023) syntyy pk-yrityksissä, ja pk-sektorin osuus bruttokansantuotteestamme on noin 40 % (Suomen Yrittäjät 2023). Kuitenkin esimerkiksi suurin osa Suomessa myönnetyistä patenteista kuuluu vain muutamille kymmenille suurimmille yrityksille. Isoilla yrityksillä on vankkaa omaa immateriaalioikeuksien (Intellectual Property Rights, IPR) osaamista, eli selkeät suojausstrategiat ja laajat patenttisalkut. Vuonna 2024 kaikista Suomessa tehdyistä patenttihakemuksista kymmenen suurinta hakijaa vastasi 46 % kaikista sinä vuonna tehdyistä patenttihakemuksista (PRH 2025). Tämä artikkeli käsittelee sitä, mistä ero suurten ja pk-yritysten välillä johtuu, pohtii onko se ongelma, ja esittelee mitä asialle voisi tehdä.
Kuva: mojo_cp / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Mistä pk-yritysten matala patentointiaktiivisuus johtuu?
Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan noin kymmenellä prosentilla pk-yrityksistä oli rekisteröityä IPR-omaisuutta (EUIPO 2022). Näistä valtaosa raportoi saaneensa IPR:n ansiosta aikaan liiketoiminnalle positiivia vaikutuksia, sillä IPR-suojaus auttaa yrityksen kilpailukyvyn vahvistamisen lisäksi kasvattamaan yrityksen liiketoimintaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. IPR-asioiden osaaminen auttaa myös varmistamaan yrityksen toiminnanvapautta ja oikeudellisten riskien hallintaa.
Immateriaalioikeuksiin kuuluvat sekä teollisoikeudet (patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallioikeus) että tekijänoikeus. Teknisiä keksintöjä voi suojata mm. patenteilla, jotka ovat alueellisia, enintään 20 vuotta voimassa olevia yksinoikeuksia. Suomessa voimassa olevaa suojaa voi hakea keksinnölleen Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) myöntämällä kansallisella patentilla (FI). Lisäksi Suomessa voi saattaa voimaan Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämän eurooppapatentin (EP) ja yhtenäispatentin (UP).
Suurin haaste pk-yrityksissä näyttää olevan se, että niillä ei ole riittävästi IPR-alaa tuntevaa henkilöstöä. Tällöin haasteeksi voi muodostua se, miten omasta tutkimus- ja kehittämistyöstä pystytään edes tunnistamaan suojaamisen arvoiset keksinnöt ennen kuin ne on ehditty julkistaa. Aktiivinen keksintöilmoitusten tekeminen yrityksen sisällä auttaa yrityksen johtoa löytämään kilpailuetua tuovat, suojaamisen arvoiset innovaatiot. Innovaatioiden suojaamisen tarve ja kustannukset pitäisi pystyä arvioimaan sekä omassa että asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintamaissa. Monimutkaisten patenttijärjestelmien haasteiden kanssa yrittäjiä auttavat auktorisoidut teollisoikeuksiin perehtyneet asiamiehet, joiden asiantuntemusta myös PRH suosittelee hyödyntämään.
Pk-yritysten tietoisuutta immateriaalioikeuksista tulee nostaa edelleen
Omien innovaatioiden suojaus ja patentoinnin kustannukset on nähtävä investointina oman toiminnan tulevaisuuteen. Jos teknisten keksintöjen patentoimisesta ei ole odotettavissa yrityksen liiketoiminnalle hyötyjä, ei patentointi ole kannattavaa. Omaa yritystoimintaa voi silti suojata esimerkiksi pitämällä keksintönsä niin hyvin salaisuutena, että kilpailijat eivät saa sitä vahingossakaan selville. Oman keksintönsä voi myös julkaista, mikä vie paitsi itseltä, myös kilpailijoilta mahdollisuuden patentoida kyseinen keksintö. Tärkeintä on, että oli oma IPR-strategia mikä tahansa, sen tulisi olla tietoinen ja tarkkaan harkittu valinta.
Suurin este pk-yrityksille aineettoman omaisuuden oikeuksien rekisteröinnissä on tiedon puute siitä, mitä immateriaalioikeudet ovat ja miten ne voivat hyödyttää liiketoimintaa (EUIPO 2022). Kaikilla tutkimus- ja kehitystyötä tekevillä ihmisillä tulisi kuitenkin olla myös käsitys siitä, mitä muualla on jo keksitty. Jos tätä ymmärrystä ei ole, niin pyörää keksitään kilpailijoista tietämättöminä yhä uudelleen. Tällöin tehdyt tutkimusinvestoinnit valuvat lopulta hukkaan, sillä patentin antamaa yksinoikeutta ei voi saada keksintöön, joka on jo ennestään tunnettu.
Oman toimintakentän ja teknologian nykytilan ymmärtämisessä auttavat ilmaiset ja vapaasti käytettävissä olevat patenttitietokannat, kuten EPO:n Espacenet ja PRH:n Patenttitietopalvelu. Niiden avulla voi löytää oman alansa keksintöjä. Ilmaiset patenttitietokannat ovat myös arvokas tietolähde pk-yrityksille, jotka voivat tietokantojen avulla löytää samalla alalla toimivat kilpailijat ja näiden kehittämän teknologian yksityiskohdat patenttijulkaisuista. Patenttitietokantojen avulla yritysten on mahdollista myös löytää uusia potentiaalisia asiakkaita, alihankkijoita ja muita yhteistyökumppaneita.
Vaikka pk-yritys ei itse suojaisikaan innovaatioitaan patentoimalla, on kaikkien kaupallisten toimijoiden silti pidettävä huolta omasta toiminnanvapaudestaan. Jos oma tuotanto tai asiakkaat toimivat alueella, jossa kilpailijalla on jo patenttisuojaa, voivat omat tehdyt investoinnit mennä hukkaan kilpailijan kieltäessä tuotteiden valmistuksen ja myynnin. Suomessa voimassa olevien patenttien määrä on jo kasvanut nopeasti yhtenäispatenttijärjestelmän myötä, ja niiden määrä tulee vuosien kuluessa vielä kasvamaan. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan kaikkien Suomessa toimivien yritysten toiminnanvapauteen jo lähitulevaisuudessa.
Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee jo nyt yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Ammattikorkeakoulujen kannalta pk-yritykset ovat merkittävä sidosryhmä. Kuitenkin syksyn 2024 pk-yritysbarometrin mukaan vain kaksi prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti yhteistyön korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa johtaneen patenttiin tai muuhun immateriaalioikeuteen. Pk-yritysten pääsy kansainvälisille markkinoille tai sen edistyminen korkeakoulu- tai tutkimuslaitosyhteistyön tuloksena on huolestuttavasti laskenut (Suomen Yrittäjät 2024).
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on jo ammattikorkeakoululain mukaan edistää oman alueensa elinvoimaisuutta ja elinkeinorakenteen uudistumista. Siksi pk-yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen on olennaista ammattikorkeakouluille paikallisten yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi. Ammattikorkeakouluilla voisikin olla entistä merkittävämpi rooli IPR-osaamisen nostossa pk-sektorilla.
Lähdeviitteet ja hyödyllistä tausta-aineistoa
