Laurean yhtenä keskeisenä strategisena valintana on ollut vaikuttavuuden rakentaminen opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiolla. Laureassa tuotetaan vaikuttavuutta yhteiskuntaan integroimalla opetus – ja TKI- toimintaa. Uutena toimintatapana on pitkittäisdatan kerääminen systemaattisesti tutkintoon johtavissa koulutuksissa korkeakoulun kaikilla osaamisalueilla. Pitkittäisdata tuottaa uniikkia ja avointa tutkimusaineistoa koko yhteiskunnan käyttöön. (Laurea-ammattikorkeakoulun strategia 2030.)

PISARA-pilotilla kohti pitkittäisdatan keruuta sairaanhoitajakoulutuksessa

Sairaanhoitajakoulutuksessa käynnistettiin keskustelu pitkittäisdatan keruusta kesällä 2021. Keskustelussa pohdittiin, miten onnistutaan keräämään sellaista dataa, joka palvelee erityisesti Laurean sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä, mutta kohdentuu samalla myös yhteiskunnallisesti merkittäviin ilmiöihin ja haasteisiin sosiaali- ja terveysalalla. Tämän perusteella päätettiin aloittaa datan keruu ammattitaitoa edistävissä harjoitteluissa, koska harjoitteluiden merkitys on keskeinen alan opiskelijoiden ammatillisessa kehittymisessä. Sairaanhoitajakoulutuksessa teoriaopinnoissa rakennetaan alan vahvaa tietoperustaa, kun taas harjoitteluiden aikana tietoa sovelletaan käytännön hoitotyössä. Harjoittelua on yli kolmannes eli 90 op opinnoista. Opiskelijat harjoittelevat seitsemässä moduulissa EU-direktiivien mukaisesti erilaisissa hoitotyön ympäristöissä (ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EY muokattu direktiivillä 2013/55/EU). Harjoitteluiden aikana opiskelijat luovat usein ensikosketuksia tulevaan alaansa ja ammatti-identiteetin rakentuminen alkaa. Harjoitteluilla on merkittävä rooli ammattialaan ja työuraan sitoutumisessa. Myös yhteiskunnallisesti tämä on hyvin ajankohtainen aihe alan veto – ja pitovoimahaasteiden vuoksi. (Annola, Pahkin, Ranta & Talasma 2022.)

Keväällä 2022 idea konkretisoitui ja käynnistettiin PISARA –pilottihanke. PISARA:ssa kehitettiin Harjoittelusta pitoa työuraan -kysely, jonka avulla kerättiin tietoa opiskelijoilta väittämillä harjoittelujen aikana kehittyvästä ammatillisesta osaamisesta sekä siitä, miten harjoitteluympäristöt ovat mahdollistaneet ammatillisen osaamisen kehittymisen. Kysely oli määrällinen, eikä osallistujilla ollut mahdollisuutta vastata avoimiin kysymyksiin. Tavoitteena oli tunnistaa harjoitteluun liittyviä kehittämistarpeita, jotta kehittämistoimia voidaan kohdentaa oikein ja vaikuttavasti. Kyselyn laadinnassa hyödynnettiin Arenen (2022) suosituksia ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista, sairaanhoitajan kansallisia osaamisvaatimuksia sekä tutkimustietoa alan osaamistarpeista sekä opiskelijoiden harjoitteluun liittyvistä kokemuksista (mm. Jokelainen ym. 2011, Kaihlanen 2020, Romppainen 2011; Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt 2020).

Harjoittelusta pitoa työuraan – kysely toteutettiin PISARA –pilotissa lukukausina vuosina 2022–2023. Kysely oli opiskelijoille vapaaehtoinen ja linkki kyselylomakkeeseen saatekirjeineen integroitiin kyseisten harjoitteluiden työtilaan Canvas – oppimisympäristössä. Pilottivaiheessa vastausprosentti jäi alhaiseksi, vaikka vastaamisen merkitystä korostettiin opiskelijoille tutoroinnin ja harjoittelun ohjauksen yhteydessä. Kyselyn tulokset antoivat kuitenkin kuvaa harjoitteluista ja niiden merkityksestä opiskelijan ammatilliselle kehittymiselle. Esimerkiksi ensimmäinen harjoittelu vahvistaa selvästi opiskelijoiden kokemusta oikeasta ammatinvalinnasta. Erityisesti opintojen alkuvaiheen harjoitteluissa ohjauksella ja tuella näyttäisi olevan selkeä yhteys osaamisen kehittymiseen. (Ranta & Pahkin 2023.)

HARKKA! Harjoittelusta osaamista sosiaali- ja terveysalan urapolulle käynnistyy

PISARA-pilotin rohkaisemana on päätetty käynnistää vuoden 2024 alusta alkaen HARKKA! Harjoittelusta osaamista sosiaali- ja terveysalan urapolulle – tutkimus, jolla kerätään anonyymiä pitkittäisdataa. Mukana ovat Laurean kaikki sosiaali- ja terveysalan tutkinnot: sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, nursing degree, sosionomi, rikosseuraamusala sosionomi, fysioterapia sekä kuntouksen ohjaaja. HARKKA! -tutkimuksen tavoitteena on kerätä dataa Laurean sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta ammattitaitoa edistävien harjoittelujen merkityksestä ammatillisen osaamisen ja kasvun kehittymiseen, ja tulevaan ammattiin sitoutumiseen.

HARKKA! tutkimus hyödyntää PISARAssa luotua kyselyä, josta on kehitetty ”Harjoittelusta osaamista urapolulle” -kysely. Yleisosio on yhtenäinen kaikille tutkinnoille. Osion kysymykset pohjautuvat tutkimuksiin opiskelijoiden kokemuksista oppimisen mahdollistavista tekijöistä (mm. Janson & Ene 2013, Jokelainen ym. 2011, Lee ym. 2018, Sweet & Broadbent 2017) sekä ARENEn suosituksiin ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista. Moduulikohtaiset kysymykset muokataan tutkinnoittain harjoittelujakson osaamistavoitteiden mukaisesti. Moduulikohtaisten kysymysten tavoitteena on saada tietoa harjoittelun osaamistavoitteiden toteutumisesta ja tietoa voidaan käyttää harjoittelukäytänteiden kehittämiseksi.

Harjoittelukäytänteiden kehittämisen tueksi on Sairaanhoitaja- terveydenhoitaja ja nursing degree -tutkinnoissa on aloittanut toimintansa Harjoittelun kehittäjät -työryhmä, jota johtaa harjoittelun kehityspäällikkö. Tämä työryhmä vastaa yhdessä sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisryhmän toimijoiden kanssa siitä, että HARKKA! -tutkimuksen tuottamaa dataa hyödynnetään harjoittelujaksojen sisällön ja erilaisten käytäntöjen kehittämiseksi. Tutkimustulosten avulla pyritään löytämään keinoja, joilla voidaan tukea opiskelijoiden sitoutumista tulevaan ammattiinsa entistä paremmin. Lisäksi kerätyn tiedon avulla voidaan vahvistaa myös harjoittelupaikkoja tarjoavien organisaatioiden kanssa avointa vuoropuhelua ja harjoitteluyhteistyötä.

HARKKA! -tutkimusaineisto avataan myöhemmin Laurean tekemän linjauksen mukaisesti Fairdata- IDA palveluun, joka on Suomen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille tarkoitettu tutkimusdatan säilytyspalvelu. Pitkällä tähtäimellä HARKKA! -data mahdollistaa mm. työharjoittelun merkityksellisyyden seuraamisen Laureassa vuositasolla; onko tutkintojen välillä eroja tai miten ammatillinen sitoutuminen kehittyy opintojen edessä. Parhaimmillaan voidaan tuottaa tietoa laajemminkin koko yhteiskunnan käyttöön.

Lähteet:

• Annola, E., Pahkin, K., Ranta, L. ja Talasma, H. 2022. Pisarasta tiedonlähteeksi – Ammattitaitoa edistävän harjoittelun kehittäminen sairaanhoitajakoulutuksessa. Laurea Journal.
• Arene 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.
• Kaihlanen, A. 2020. From a nursing student to a registered nurse: Final clinical practicum facilitating the transition. Turun yliopiston julkaisuja D 1466.Turku.
• Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A., & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018.
• Janson, I. & Ene, K. W. 2016. Nursing students’ evaluation of quality indicators during learning in clinical practice. Nurse Education in Practice 20, 17-22.
• Jokelainen, M., Turunen, H., Tossavainen, K., Jamookeeah & Coco, K. 2011. A systematic review of mentoring nursing students in clinical placements. Journal of Clinical Nursing 20,2854-2867. doi: 10.1111/j.1365-2702.2010.03571.
• Laurea OPS 2021. Sairaanhoitajakoulutus. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.11.2023
• Laurea. Laurea ammattikorkeakoulun strategia. Viitattu 10.11. 2023
• Lee, J.J., Clarke, C.L. & Carson, M. N. 2018. Nursing students’ learning dynamics and influencing factors in clinical contexts. Nurse Education in Practice 29, 103–109.
• Ranta, L. & Pahkin, K. 2023. Tiedon pisaroita ammattilaiseksi kasvusta – hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia harjoitteluista. Laurea Journal.
• Romppanen, M. 2011. Hoitotyön opiskelijoiden merkitykselliset hoitamisen kokemukset ja niistä oppiminen kliinisessä oppimisympäristössä. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio.
• Sairaanhoitajaliitto 2019. Euroopan sairaanhoitajakoulutus kehittyy edelleen. Viitattu 17.11.2023.
• Sweet, L. & Broadbent, J. 2017. Nursing students’ perceptions of the qualities of a clinical facilitator that enhance learning. Nurse education in practice 22: 30-36.
• Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt 2020. Viitattu 7.11.2023.