Oletko aloittamassa podcastia tai pohditko, voisiko podcast sopia teidän hankkeeseenne tai organisaatioonne? Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa päätettiin toteuttaa idea hankepodcastista. Podcastin tekemiseen mahtui oppimista ja erehtymistä, mutta kaiken kaikkiaan niin tekijät, kuuntelijat kuin koko hankekin ovat olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Artikkelissa kerromme kokemuksistamme ja annamme vinkkejä podcastin tekoon.

Miten lähteä liikkeelle?

Aloittaminen saattaa tuntua vaikealta. Podcastin tekemisestä kuitenkin löytyy runsaasti ohjeita internetistä, eikä pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa alkuinnostus yhdistettynä organisoituun aloitustapaamiseen polkaisi projektin käyntiin.

Ensimmäisenä podcastille tarvitaan toimiva konsepti, ja täytyy valita, millaisen tunnelman ja hengen podcastille haluaa. Alun ideoinnissa voi auttaa benchmarking ja tutustuminen jo olemassa oleviin ja samaa aihepiiriä koskeviin podcasteihin. Halusimme käsitellä podcastissa painavia aiheita, mutta samalla varoa tekemästä podcastista liian kuivaa tai jäykkää. Hankepodcastin konsepti syntyi yhteiskehittämisen kautta – aluksi tuotimme työryhmässä paljon ideoita, joista yksi päätyi jatkokehitettäväksi. Päädyimme lopulta myytinmurtajat-konseptiin ja valitsimme podcastin nimeksi Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat. Myytinmurtajat-konsepti mahdollistaa hankkeen aihepiirien monipuolisen ja syvällisen käsittelyn, ja sen koettiin siten tuovan lisäarvoa hankkeelle. Lisäksi myyttien kautta saadaan podcastiin toivottua rentoutta ja pilkettä silmäkulmaan.

Päätimme toteuttaa podcastin haastatteluina ja kutsua ulkopuolisia vieraita jaksoihin keskustelemaan. Haastattelu valittiin podcastin toteutustavaksi osittain sen vuoksi, että tunnelmasta saataisiin mahdollisimman rento, välitön ja hersyvä. Aloittelevalle podcastin tekijälle voi olla hankalaa saada heti rento ote yksinpuhuttuun podcastiin, ja keskusteleminen toisen ihmisen kanssa voi tuntua luontevammalta. Lisäksi eri alojen asiantuntijoiden kutsuminen vieraiksi tuo podcastiin lisää asiantuntemusta ja uskottavuutta. Tunnetut nimet tai merkittävät organisaatiot voivat myös lisätä podcastin kiinnostavuutta. Ulkopuolisista haastateltavista on myös se ilo, että heidän verkostojaan voi hyödyntää podcastin markkinoinnissa.

Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin vieraat löytyivät tekijöiden omista verkostoista. Omista tuttavista ja verkostoista on helppo lähteä liikkeelle, mutta podcastiin voi tietenkin kutsua myös muita ajankohtaisia ja kiinnostavia asiantuntijoita. Ulkopuolisten haastateltavien mukaan ottamisen haasteena ovat aikataulut, jotka pitää onnistua sovittamaan yhteen vieraiden kanssa. Lisäksi tulee miettiä, onko hankkeessa mahdollisuutta maksaa vieraille palkkiota.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Konseptin valinnan jälkeen ideoitiin jaksojen aiheita eli myyttejä. Alustavaa idealistaa jaksojen aiheista testattiin myös työryhmän ulkopuolisilla hanketyöntekijöillä, mikä auttoi jalostamaan ideoita eteenpäin. Varsinaiset jaksojen käsikirjoitukset kirjoitettiin yksin tai pareittain, mutta niitä kommentoitiin yhteisesti työryhmässä. Toisten kirjoittamien tekstien lukeminen ja kommentointi sekä saadut kommentit olivat ehdottoman arvokas lisä. Käsikirjoitusten tekeminen yhdessä työparin kanssa koettiin tehokkaaksi ja mukavaksi työskentelytavaksi. Jaksojen käsikirjoitukset käytiin etukäteen läpi myös podcast-vieraiden kanssa, mikä auttoi tuomaan podcastiin uusia ideoita. Koska puhujat ja käsikirjoittajat vaihtelivat podcastin eri jaksoissa, teimme yhteisen käsikirjoituspohjan yhtenäisyyden säilyttämiseksi jaksojen välillä.

Jaksojen nauhoittaminen ja editoiminen onnistuu aloittelijaltakin. Useat ohjelmat ohjaavat käyttäjäänsä ja kokeilemalla pääsee pitkälle. Lisäksi internet on pullollaan erilaisia ohjeita ja ohjevideoita. Internetistä löytyy myös erilaisia palveluja, jotka tarjoavat ilmaisia jinglejä eli tunnussävelmiä podcasteille. Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin editoinnissa käytettiin Audacity-ohjelmaa. Valmiit podcast-jaksot kannattaa julkaista tunnetuilla ja käytetyillä kuuntelualustoilla, jotta kuulijoiden on mahdollisimman helppo löytää podcastin pariin. Esimerkiksi Anchor-palvelun käyttäminen on helppo tapa saada podcast julkaistua monilla alustoilla yhtä aikaa.

Podcastin tekemiseen liittyy myös jonkin verran taustatyötä. Laadimme esimerkiksi julkaisusopimuksen, jossa podcastin puhujat antavat luvan podcastin julkaisuun ja käyttöön hankkeen eri kanavissa. Lisäksi podcasteista tulee digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten mukaisesti tehdä puhtaaksikirjoitetut tekstiversiot, jotka julkaistaan äänitallenteiden yhteydessä. Lisäksi podcastin teossa mukana olleet laurealaiset hyödynsivät Laurea Journalin toimituskuntaa käsikirjoitusprosessissa, jolloin podcast-jaksoista sai myös julkaisupisteitä. Podcastia täytyy tietenkin myös markkinoida. Markkinoinnissa kannattaa hyödyntää hankkeen omat ja podcast-vieraiden organisaatioiden verkostot, somet, uutiskirjeet ja intrat. Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa päätimme myös kirjoittaa jaksojen aiheista erikseen blogikirjoitukset. Lisäksi suunnitteilla on diginäyttömainoksia Vantaan alueella.

Yhteistyössä on voimaa ja se on mukavaa

Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa tehtiin podcastia työryhmässä. Podcastissa ei siis ollut vakioääniä vaan jaksojen puhujat ja siten myös käsikirjoittajat vaihtelivat. Tällä tavalla työmäärä saatiin jaettua niin, että podcastia pääsi tekemään, vaikka muilta työtehtäviltä saisi irrotettua aikaa podcastille vähän vähemmän. Vaihtuvin puhujin toteutettu podcast antoi myös mahdollisuuden tuoda esiin hankkeen monipuolista osaajajoukkoa, koska jokainen toi valittuun teemaan omaa näkemystään ja kokemustaan. Työryhmätyöskentely koettiin kaiken kaikkiaan hyväksi tavaksi tehdä podcastia – ryhmässä syntyy aina parempia ideoita kuin yksin. Lisäksi työryhmässä tehtävän podcastin koettiin palvelevan hanketta paremmin ja keskittyvän sisällöllisiin aiheisiin yksilöbrändien sijaan.

Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin työryhmällä oli viikoittainen toistuva palaveri. Tällainen käytäntö koettiin toimivaksi, koska silloin eteneminen on selkeää, jäsenneltyä ja tasaista – podcast edistyy kuin huomaamatta. Viikoittaiset palaverit ja käsikirjoitusten läpikäynti yhdessä auttoivat myös säilyttämään podcastin punaisen langan ja välttämään jaksojen päällekkäisen sisällön. Työryhmätyöskentelyssä koettiin toimivaksi myös se, että ryhmässä oli yksi henkilö, joka koordinoi ja vastasi tarvittavista taustatöistä. Lisäksi toiset kokivat hyödylliseksi sen, että nauhoitustilanteessa oli mukana teknisestä puolesta vastaava henkilö, jolloin puhujat saattoivat keskittyä vain keskustelemiseen ja podcastin sisältöön.

Oppimista kokeilemisen, yrittämisen ja erehtymisen kautta

Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin toteuttamisen suurimmat haasteet ja opit liittyvät akustiikkaan. Podcastin nauhoittamiseen ei välttämättä tarvita ammattimaista studiota, mutta äänitystilan akustiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Opimme muun muassa, että pelkkä tyhjä ja hiljainen huone ei välttämättä ole riittävä laadukkaaseen äänenlaatuun, vaan voi johtaa kaikuvaan ja kolkkoon ääneen. Studion puuttuessa nauhoitus kannattaakin tehdä tilassa, jossa on kaikumista estäviä pehmeitä materiaaleja. Esimerkiksi kirjahyllyt, sohvat ja muut erilaiset tekstiilit vähentävät tilan kaikua.

Lisäksi taustaäänet on hyvä pyrkiä pitämään mahdollisimman vähäisinä. Kaikki papereiden rahinat, vaatteiden kahinat ja pöydän kolaukset tallentuvat herkkiin mikrofoneihin etenkin silloin, kun käytössä ei ole studiota, jossa akustiikka ja mikrofonien säädöt on ammattilaisten toimesta mietitty. Kaikki äänenlaatuun liittyvät ongelmat on helpompi korjata etukäteen kuin jälkieditoinnissa – varsinkin jos olet aloitteleva editoija! Huonon mikrofonin huonolle äänenlaadulle tai huoneen huonolle akustiikalle ei ole enää paljoa tehtävissä jälkikäteen.

Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin tekoa haastoi myös koronapandemia. Rajoitusten tiukentuessa suurin osa nauhoituksista tehtiin lopulta etänä Teamsin välityksellä. Etänauhoituksen toimivuus kuitenkin yllätti positiivisesti. Videoyhteys ja headset-kuulokkeet tarjosivat hyvän äänenlaadun ja luonnollisen vuorovaikutuksen keskustelukumppanin kanssa. Headset vaimentaa taustamelua tehokkaasti, eikä nauhoitustilan akustiikkaan tarvitse kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin pöytämikrofonein nauhoittaessa. Kokemustemme mukaan siis etänä headsetilla nauhoitettujen jaksojen äänenlaadusta tulee todennäköisesti parempia kuin pöytämikrofonein tavallisessa huoneessa nauhoitetuista, jos äänitystilan akustiikkaa ei ole huomioitu.

Turha stressi ja pingotus pois

Nauhoitustilanne voi jännittää yllättävän paljon, vaikka olisi kokenutkin esiintyjä. Varsinkin aloittelevalla podcastin tekijällä uusi tilanne ja tieto siitä, että nauhoitus on lopulta julkinen ja kaikkien kuunneltavana saa sydämen tykyttämään.  Ennen nauhoitusta kannattaakin pyrkiä vapauttamaan tunnelma esimerkiksi yhdessä haastateltavan kanssa vitsaillen. Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastin nauhoituksia ennen muun muassa jammailtiin lempimusiikkien tahtiin ja tehtiin kehoa ja ääntä avaavia harjoituksia. Lopulta kannattaa pitää mielessä se, että podcast ei ole suora lähetys ja mahdolliset virheet voi editoida pois.

Huolellinen suunnittelu mahdollistaa rentouden itse nauhoitustilanteessa. Toisaalta liian orjallinen käsikirjoituksen seuraaminen ei kannata – vapaa keskustelu voi viedä uusille kiinnostaville urille, joita ei ollut osattu miettiä etukäteen. Vaikka nauhoitustilanne jännittäisi, käsikirjoitukseen ei kannata ripustautua liikaa. Rento keskustelu takelteluineen on luontevampaa ja miellyttävämpää kuunnella kuin suoraan paperista luettu puhe. On kuitenkin tärkeää pysyä jokseenkin aiheessa tai muuten tulee enemmän työtä editoijalle. Kokonaisen käsikirjoituksen sijaan nauhoitukseen voikin ottaa mukaan esimerkiksi miellekartan (mind map) tai muistiinpanokortteja. Näin vältetään papereiden rapina ja jäykkä paperista lukeminen.

Sitten kokeilemaan!

Hankepodcast madaltaa kynnystä lähteä mukaan uusiin asioihin – yhdessä on mukavampi ja stressittömämpi opetella kuin yksin oman podcastin parissa. Kollegojen kesken työtä voidaan jakaa kunkin aikataulun mukaan. Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcastissa jotkut työryhmäläiset tekivät yhden jakson ja toiset useampia. Kokonaisuudessaan podcast-prosessi ensimmäisestä ideointikokouksesta viimeisen jakson julkaisuun ja markkinointiin kesti Urbaania kasvua Vantaa ‑hankkeessa noin puoli vuotta.

Osaa podcastin tekijöistä houkutti mahdollisuus oppia uutta sekä itsensä haastaminen. Podcastin tekemisen ajateltiin olevan tilaisuus harjoitella esiintymis- ja puhetaitoja myös muita tarkoituksia, kuten ammatillisia Instagram-livejä varten. Toisille podcastin tekeminen tarjosi tilaisuuden tutustua moniorganisatorisen hankkeen työkavereihin paremmin.

Kaiken kaikkiaan lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Hankkeen aiheisiin päästiin syventymään kiinnostavien vieraiden kanssa, kollegoiden jaksoista inspiroiduttiin ja kaikki pääsivät haastamaan ja ylittämään itsensä jollakin tapaa. Niin hanke kuin työntekijätkin hyötyivät podcast-kokemuksesta. Nyt voimme sanoa, että osaamme tehdä myös podcastia!

Urbaania kasvua Vantaa -hanke luo uusia ratkaisuehdotuksia vantaalaisten pk-yritysten henkilöstön osaamistason nostamiseen, osaavan työvoiman hankintaan sekä teknologiseen muutokseen. Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat on hankkeen podcast, jossa murretaan osaamisen kehittämiseen liittyviä myyttejä työssäkäyvän aikuisoppijan ja työnantajan näkökulmista. Keskustelemassa hankkeen asiantuntijoita sekä heidän kutsumiaan vieraita – jatkuvia oppijoita, yritysedustajia, valmentajia, tutkijoita ja koulutusorganisaatioiden edustajia. Kuuntele podcast Spotifysta tai Laurean SoundCloudista!