Miten yhdistää työelämä ja opinnot joustavasti? Laurea-ammattikorkeakoulussa pilotoitu vaihtoehtoinen suoritustapa mahdollistaa varhaiskasvatuksessa työskenteleville varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelijoille mahdollisuuden osoittaa osaamistaan portfoliolla. Tässä artikkelissa kuvataan kehitettyä portfolioprosessia, sen ohjausta ja arviointia sekä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia pilotista.
Kuva: Freepik
Muuttuva toimintaympäristö niin ammattikorkeakoulussa kuin työelämässä tarvitsee joustavia pedagogisia ratkaisuja. Laurea-ammattikorkeakoulu kouluttaa sosionomeja ja varhaiskasvatuksen sosionomeja eri koulutusmuodoissa. Kaikista sosionomiopiskelijoista varhaiskasvatuksen suuntautumisen valitsee n. 10 % vuosittain, määrä vaikuttaisi olevan kasvussa. Lisäksi meillä toteutuu sekä suomen- että englanninkieliset varhaiskasvatuksen osaajakoulutukset. Osaajakoulutuksen osallistujat eivät ole Laurean tutkinto-opiskelijoita, mutta lisäävät osaltaan varhaiskasvatuksen opiskelijoiden määrää.
Monet tutkinto-opiskelijat ja kaikki osaajakoulutuksen opiskelijat työskentelevät opintojensa aikana varhaiskasvatuksessa. Heidän osaamistaan lisäävät niin opinnot kuin työelämäkin. Korkeakoulututkinnossa edellytettävää varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista hankitaan jo opiskelun aikana varhaiskasvatuksen työtä tekemällä. Samalla tutustutaan siihen viitekehykseen, johon työtehtävissä kertyvä osaaminen nojaa.
Varhaiskasvatuksen portfoliosuorituksessa ideana on opintojen ja työn tekemisen ketterä yhdistäminen. Tulevaisuuden osaaminen vaatii monipuolisia taitoja ja muun muassa itseohjautuvuutta. Portfoliosuorituksen prosessissa itseohjautuvuus, aktiivinen rooli oppimisessa ja osaamisen tunnistaminen korostuvat. Joustavasti työn opinnollistamisesta, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta rakentuva portfolio-oppiminen on yksi ratkaisu joustavien ja sujuvien koulutuspolkujen mahdollistamiseen.
Varhaiskasvatuksen portfoliosuoritusta on pilotoitu lukuvuoden 2024-2025 aikana Marika Kivistön ja Paula Väliahon toimiessa ohjaavina lehtoreina. Tässä artikkelissa käsittelemme kehittämäämme ja kokeilemaamme tapaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta niin koulutuksen kuin työelämänkin uudistamiseksi nimenomaan varhaiskasvatuksen kentällä.
Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden voi saada suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot osana sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa (Varhaiskasvatuslaki 540/2018). Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden tuottamia opintoja on toteutettu vuodesta 2020 alkaen. Niihin kuuluu Laurea-ammattikorkeakoulussa 30 op laajuiset teoriaopinnot, ammattitaitoa edistävä harjoittelu (15 op) sekä opinnäytetyö (15 op).
Portfolio oppimisalustana perustuu jatkuvan oppimisen ajatukseen. Koulutuksen ulkopuolella hankittua varhaiskasvatuksen osaamista voidaan siirtää osaksi koulutusjärjestelmän tunnustamaa osaamista hyödyntäen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä työn opinnollistamisen keinoja.
Portfolio toimii opiskelijalla henkilökohtaisena oppimisalustana eli työkaluna osaamisen työstämiseen ja osoittamiseen. Portfoliota tai sen osia opiskelija voi jakaa muille henkilöille oman päätöksensä mukaisesti. Varhaiskasvatuksen sosionomin portfoliosuoritukseensa opiskelija voi koota varhaiskasvatuksen alueita ja tehdä samalla näkyväksi oppimista ja osaamista.
Opinnollistaen varhaiskasvatuksen opintojaan suorittavan opiskelijan on sovittava asiasta etukäteen sekä työnantajan että korkeakoulun edustajan kanssa. Opiskelijan työskennellessä lastenhoitajan tai varhaiskasvatuksenopettajan tehtävissä on hänen neuvoteltava työpaikalla varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävien sisällyttämisestä työnkuvaansa.
Laurea-ammattikorkeakoulussa kehittämämme varhaiskasvatuksen portfoliosuoritus on jokaiselle opiskelijalle yksilöllinen kokonaisuus. Työskentely alkaa aina opiskelijan aloitteesta. Ensimmäisenä askeleena on opiskelijan tekemä oman osaamisen tunnistaminen. Varhaiskasvatuksen portfoliosuoritustavan tueksi on opiskelijalle laadittu ohjeet oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen sekä lomake, jota opiskelija voi hyödyntää. Opiskelija sanoittaa auki hänellä jo olevaa osaamista ja tunnistaa tutkinnon tavoitteiden mukaista puuttuvaa osaamista. Opiskelija saa ohjaavalta lehtorilta palautetta, miltä osin kokonaisuutta voi suorittaa näyttönä ja mihin osioihin hyödynnetään opinnollistamisen periaatteita. Opiskelija laatii itselleen aikataulutetun suunnitelman kokonaisuuden suorittamisesta, jonka ohjaava lehtori hyväksyy. Opiskelija vastaa itse prosessinsa etenemisestä. Portfoliotyöskentelyn yleisimpinä tavoitteina ovat pilottien aikana olleet teoreettisen ymmärryksen lisääminen ja yhdistäminen olemassa olevaan käytännön osaamiseen.
Portfoliosuoritus on mahdollistanut opiskelijalle omien opintojen suunnittelun ja aikatauluttamisen. Kehittämisjakson aikana opiskelijoilla on ollut erilaisia suunnitelmia. Osa opiskelijoista on jakanut kokonaisuuden opintojaksojen mukaisiksi osioiksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että opiskelija on työstänyt tietyllä aikavälillä opintojaksokohtaisten tavoitteiden saavuttamista ja valmistautunut näyttötapaamiseen kirjallisella tehtävällä ja sen suullisella esittämisellä. Prosessimaisesti etenevässä työskentelyssä opiskelija saa palautetta kokonaisuudesta (10 op) ennen seuraavan osion työstämiseen ryhtymistä. Osa opiskelijoista valitsi toteutustavaksi kaikkien teoriaopintojen (30 op kokonaisuus) mukaisen osaamisen osoittamisen yhdellä kerralla. Kokemustemme perusteella vaiheittainen työskentely edisti opiskelijan oppimista ja ammatillista itsetuntemuksen kasvua paremmin.
Vaiheittainen työskentely on kuvattu aikajanalla alla olevassa kuviossa. Kuviossa pinkillä kirjoitetut tekstit kuvastavat opiskelijan tehtäviä ja roolia prosessissa. Sinisellä tekstillä on puolestaan kirjoitettu opettajan tehtävät ja vastuut samassa prosessissa. Säännölliset kontaktipisteet, jotka on kuviossa merkitty mustilla ympyröillä, edistivät oppimisprosessia ja arviointiprosessia.
Kuvio 1. Prosessimaisesti etenevä portfoliotyöskentely. Kuva: Marika Kivistö 2025.
Portfoliosuoritusta kehitettäessä opiskelija on lisätty Laureassa suoritettavien teoriaopintojaksojen Canvas-tilaan tarkkailijan roolilla. Sen tehtävänä on tukea opiskelijan itsenäistä opiskelua muun muassa kritiikin läpäisemän lähdemateriaalin löytämiseksi sekä käsiteltävien ilmiöiden äärelle pääsemiseksi. Olemme todenneet tämän olleen hyvä ratkaisu. Oppimisen ja kehittämistyön tietoperustan nojatessa kouluttajiemme asiantuntemukseen ja heidän rakentamaansa sisältöön, voidaan varmistua itsenäisen opiskelun laadusta myös työn opinnollistamisen suoritustavassa.
Sosionomin työnkuva on vasta rakenteilla monissa kunnissa ja varhaiskasvatusyksiköissä, joten työpaikat oppimisympäristöinä ovat tällä hetkellä laadultaan hyvin eri tasoilla. Kokemustemme pohjalta portfoliosuorituksen tehneet opiskelijat ovat oppimisprosessinsa aikana kehittäneet omaa osaamistaan ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa ja tehtävää omalla työpaikalla ja omassa kunnassa.
Kehittämisvaiheessa arviointi on tapahtunut kahden lehtorin yhteisellä työskentelyllä. Tällä on varmistettu ajatusvinoumien ja käytäntöjen sujuvuuden kehittyminen pilotointivaiheessa. Työparityöskentelyn on ajateltu olevan etenkin kehittämisvaiheessa myös opiskelijan etu. Opiskelija on palauttanut arvioitavan osion viikkoa ennen sovittua näyttötapaamista ohjaaville lehtoreille ennakkoon tutustuttavaksi.
Näyttötapaamisissa opiskelija esittelee sekä oppimisprosessiaan että osaamistaan. Niissä lehtorit voivat esittää tarkentavia kysymyksiä: ne toimivat osaltaan sekä osaamisen vahvistajina että arvioinnin tukena. Parhaimmillaan kehittämisvaiheen näyttötapahtumisissa on syntynyt mahtavia ammatillisia dialogeja, joissa opiskelijan ammatillinen itsetuntemus on vahvistunut. Dialogit ovat antaneet meille lehtoreille hienoja näköalapaikkoja varhaiskasvatuksen arkeen ja arjessa rakentuviin varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävänkuvien ja niiden kehittymiseen.
Varhaiskasvatuksen portfoliosuorituksen arviointi on tapahtunut näyttötapaamisessa suullisesti, ja tämän jälkeen opettajien yhdessä asettamalla numeerisella arvosanalla. Lisäksi opiskelijalle on saatettu lähettää kirjallinen palaute sähköpostitse. Vaiheittain etenevässä varhaiskasvatuksen portfoliosuorituksessa lehtorin arviointityö ja palautteen antaminen voidaan kohdentaa tarkemmin kuin ison 30 opintopisteen kokonaisuuden arvioinnissa.
Pilotissa portfoliotyöskentely on sisältänyt teoriaopintojaksot Varhaiskasvatuksen osaamisen perusteet (10 op), Varhaiskasvatuksen lapsilähtöinen toiminta (10 op), Varhaiskasvatuksen osallisuutta tukeva toimintakulttuuri ja monialainen yhteistyö (10 op) sekä varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden tuovan harjoittelun (15 op). Tulevaisuudessa varhaiskasvatukseen suuntautuva opinnäytetyö (15 op) voisi sisältyä kokonaisuuteen.
Pilotista on ollut kiinnostunut useita opiskelijoita, viiden kanssa se on edennyt tätä kirjoitettaessa jo maaliinsa. Opiskelijoiden kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella opiskelijoiden kokemukset ovat olleet hyviä. Teimme heille kyselyn kokemusten tuomiseksi esiin. Siinä kysyimme muun muassa opiskelijoiden kokemuksista ja ohjauksen hyödyntämisestä. Kyselyyn vastasi kolme opiskelijaa.
Kolmesta kyselyyn vastanneesta kahdelle portfoliosuoritus sopi täysin, kolmannellekin jonkin verran. Opiskelijat ovat kokeneet tämän suoritustavan miellyttäväksi ja vapaaksi sekä antavan rauhaa tekemiselle. Avoimessa vastauksessa opiskelija on toisaalta tuonut esiin sen, kuinka “liika vapaus toteutuksessa tuo epävarmuutta”.
Työskentelyalustaksi valikoitui Laureassa käytössä oleva Bulp, joka on soveltuvin osin opiskelijoidemme käytössä myös heidän opintojensa päättymisen jälkeen. Portfoliosuorituksen tueksi opiskelijoilla on tukena portfoliosuoritusohjeet, osaamisen tunnistamisen taulukko ja vastaavien opintojaksojen Canvas-tilat. Ohjeita oli hyödyntänyt kaksi kyselyyn vastannutta opiskelijaa ja yksi opintojaksojen Canvas-tiloja.
Kukaan kyselyyn vastanneista ei maininnut käyttäneensä osaamisen tunnistamisen taulukkoa. Meidän opettajien kokemuksen mukaan sen käyttäminen on tuonut kuitenkin ryhtiä sekä rakentuvalle prosessille että portfoliosuorituskokonaisuudelle. Kun opiskelijalla on todella vapaat kädet suoritukselle ja sen etenemiselle, tukee taulukko etenemisessä. Vaikka kaikki kyselyyn vastanneet kokivat tarjotut dokumentit riittäviksi, suosittelemme jatkossa vahvemmin osaamisen tunnistamisen taulukon käyttämistä sekä opiskelijan että opettajan yhteisenä työkaluna.
Opettajilta saadun ohjauksen on kokenut riittäväksi kaksi kyselyyn vastannutta, kolmaskin lähes riittäväksi. Avoimissa vastauksissa on kerrottu siitä, kuinka kokonaisuuden hahmottaminen oli hankalaa ja vaikka opiskelija etenikin portfoliosuorituksessaan ohjeiden mukaisesti, ei hän ollut tyytyväinen lopputulokseen. Samalla kuitenkin toinen vastaaja kirjoittaa:
“Olen saanut tarvittaessa tukea ja erityisesti vahvistusta, että juuri tämä tapa toteuttaa ko. opintojaksot sopivat minulle.”
Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa on käynyt ilmi se, kuinka portfoliosuoritus on tukenut opiskelijan työtä varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatuksen sosionomin roolin kehittymistä työyhteisössä. Monet ovat tuoneet esiin sitä, kuinka he ovat osana portfoliosuoritusta saaneet omaa osaamistaan näkyväksi niin itselleen kuin muillekin. Seuraavan viestin saimme opiskelijalta, joka teki portfoliosuorituksena sekä kaikki kolme varhaiskasvatuksen opintojaksoa että varhaiskasvatuksen opintoihin kuuluvan harjoittelun:
Kiitokset siitä, että sain suorittaa Bulb portfoliolla opintojani eteenpäin nopeassa tahdissa. Kiitos, että mahdollistitte, kiitos ohjaavista ja rohkaisevista kommenteista. Nyt opintopisteistä puuttuu enää opinnäytetyön arviointi ja sitten olisi sosionomi opinnot valmiina.
Krista Kyötikki 2025
Vaikka varhaiskasvatuksen portfoliosuoritustavassa vielä kehitettävää onkin, on kehittämisen jatkaminen tarkoituksenmukaista niin kokemusten kuin saadun palautteenkin perusteella.
Seuraavana askeleena on kehittää ohjeita saamiemme kokemusten ja palautteen perusteella. Vastaamme mielellämme kysymyksiin ja kehitämme tätä oppimisen ja osaamisen tunnustamisen työmuotoa yhdessä kollegoiden kanssa.
Pilottikokemustemme pohjalta olemme valmiita jatkamaan kehittämistyötä, jotta voisimme tarjota tämän mahdollisuuden kaikille siitä hyötyville varhaiskasvatuksen suuntautumisen valinneille opiskelijoille. Uskomme, että portfoliotyöskentelystä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muissa laajempien kokonaisuuksien opinnoissa ja osaamisen arvioinnissa.
Varhaiskasvatuksen sosionomin roolin kirkastaminen varhaiskasvatuksessa ja sen tuomat mahdollisuudet vaativat jatkuvaa työtä niin varhaiskasvatuksen kentällä kuin koulutuksessakin. Tämä tapahtuu parhaiten yhteistyössä, jossa varhaiskasvatuksessa työskentelevä opiskelija tunnistaa ja kehittää omaa osaamistaan ja tietoperustaansa korkeakoulussa ja samalla rakentaa varhaiskasvatuksen sosionomin merkityksellistä tehtäväkuvaa varhaiskasvatuksen kentällä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.
Tekstin sujuvuuden muokkaamisessa on hyödynnetty tekoälyä.
Lähteet
