Porvoossa muotoillaan ja pilotoidaan yhteisöllistä ilmastokumppanuusmallia, jota Porvoon kaupunki ja yritykset kehittävät yhdessä. Yhteisenä tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä Porvoossa sekä kehittää pk-yritysten liiketoiminnan ilmastokestävyyttä ja Porvoon kaupungin edelläkävijyyttä ilmastokysymysten ratkaisijana.
Kuva Raija Kaljunen, tehty Adobe Fireflyn avulla
Yritykset ja Porvoon kaupunki oppivat, luovat ja omaksuvat pysyvän, konkreettisen ja kestävän tavan vähentää kasvihuonepäästöjä. Yhdeksi Porvoon kaupungin ja yritysten väliseksi yhteistyötavaksi muotoillaan ilmastokumppanuusmallia, jota kehitetään Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintran, Porvoon kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun keväällä 2023 käynnistyneessä 2,5-vuotisessa Co2Jump – Ilmastoloikka kumppanuuteen -hankkeessa. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata nykytila, josta ilmastokumppanuusmallia lähdetään rakentamaan.
Kumppanuusmalli perustuu yritysten ja kaupungin tarpeille
Porvoon kaupungille ja yrityksille ilmastokumppanuus on konkreettinen yhteistyömuoto, joka vauhdittaa yritysten liiketoimintaa ja elinkeinoelämän uudistumista. Ilmastokumppanuusmallin kehittäminen tarjoaa yrityksille yhteisen kokeilu- ja oppimisympäristön. Tuloksena syntyy yhteisöllinen ilmastokumppanuusverkosto ja toimintamalli, joka tukee Porvoon kaupungin hiilineutraaliustavoitteita ja yritysten energiasiirtymää. Verkoston ja toimintamallin on siis vastattava sekä yritysten että kaupungin tarpeisiin.
Ilmastokumppanuusmallin kehitystyö aloitettiin syksyllä 2023. Mukaan kutsuttiin eri toimialoilla toimivia porvoolaisia pk-yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan tai palveluitaan Porvoon kaupungille. Kumppanuusmallin kehitystyö aloitettiin tiedon keräämisellä ja yritysten ja Porvoon kaupungin ilmastokestävyyden nykytilan kartoituksella. Kartoitus tehtiin teemahaastatteluilla (Hirsjärvi & Hurme 2008), joihin osallistui kahdeksan yritystä ja Porvoon kaupungin hankinta-asiantuntijoita eri toimialoilta. Haastatteluissa selvitettiin nykyisiä, jo käytössä olevia ilmastokestävyyteen vaikuttavia toimia ja aloitteita. Samoin kartoitettiin yritysten yhteistyökumppaniverkostoja sekä kysyttiin yritysten alustavia ajatuksia ja suunnitelmia siitä, miten ne pystyvät lisäämään ilmastoystävällisiä tekoja ja ratkaisuja tulevaisuudessa. Kaupungin edustajilta puolestaan kysyttiin heidän ajatuksiaan tulevasta ilmastokumppanuusmallista.
Yritykset haluavat edistää ilmastokestävyyttä
Vaikka haastatteluihin osallistui eri toimialoja (mm. ravintola-ala, elintarviketeollisuus, maanrakennus ja matkailu) edustavia yrityksiä, vastauksissa nousi esiin kaikille yhteisiä ilmastokestävyyteen liittyviä aiheita:
- kuljetus ja ajojen suunnittelu
- erilaisten polttoaineiden käyttö
- vedenkulutuksen vähentäminen
- sähkösopimukset
Yritykset pohtivat myös sitä, kuinka ne voisivat yhdessä toimialojensa sisällä tehdä nykyisten jätevirtojen kuten biojätteen, maa-ainesten tai purkujätteen keräämisestä kannattavaa ja kehittää niistä myytäviä tuotteita.
Yrityshaastatteluissa ilmeni, että vaikka asiakkailta ja kuluttajilta ei vielä tule suurta painetta ilmastokestävyyden edistämiseen, yrityksillä on sekä ymmärrystä että halua ilmastokestävien ratkaisujen tekemiseen. Kaikki haastatteluihin osallistuneet yritykset olivat tietoisia ympäristöasioista ja pyrkivät jo nyt edistämään ilmastokestävyyttä esimerkiksi liiketoimintansa suunnittelussa. Yritykset ovat tunnistaneet monia ilmastokestävyyteen liittyviä asioita, joihin haluaisivat vaikuttaa. Moni yritys on jo tehnyt useita ympäristöystävällisiä ratkaisuja toiminnassaan, mutta niistä ei välttämättä osata tai ehditä viestiä.
Yritysten mukaan julkisissa hankinnoissa hinta ohittaa ympäristökriteerit
Yrityshaastatteluissa puhututtivat myös julkiset hankinnat ja niiden suhde ilmastokestävyyteen. Yritysten näkökulmasta julkiset hankinnat näyttäytyivät nykyisellään jopa esteenä ilmastokestävyyden edistämiselle. Monet yritykset kokivat, että julkisissa hankinnoissa ympäristöystävälliset kriteerit vaikuttavat kilpailutuksen lopputulokseen vain vähän ja että lopputuloksen ratkaisee ennemmin alhainen hinta kuin ympäristöystävällisyys. Tämän kokemuksen myötä tuli näkyväksi kaksi haastetta:
- julkisten hankintojen kriteerit ja niiden läpinäkyvyys sekä niistä viestiminen
- ilmastokestävyyden edistämisestä koituvat kustannukset ja niiden lankeaminen yksittäisille yrityksille.
Yrityksen pitää tehdä suuriakin investointeja, jos halutaan edistää ilmastokestävyyttä. Haastatellut yritykset kokivat, että kilpailutuksissa näitä tehtyjä investointeja ei kuitenkaan huomioida, vaan alhaisemman hinnan tarjoaja voittaa kilpailutuksen. Yritykset kokivat, että niiden tekemät ilmastokestävät investoinnit eivät ole merkittävä kilpailutekijä julkisissa hankinnoissa.
Haastatteluissa nousi myös esiin yritysten huoli tulevista investoinneista ja yritystoiminnan kannattavuudesta. Monia mietitytti, millaisia investointeja olisi järkevää tällä hetkellä tehdä, kun ei ole vielä tiedossa, mitkä tekniset ratkaisut tulevat olemaan valtavirtaa tulevaisuudessa. Yritykset pohtivat muun muassa, kannattaako raskaan kuljetuskaluston osalta satsata esimerkiksi vetyyn vai siirtyä sähköön. Samoin pohdittiin, kehittyvätkö olemassa olevat ratkaisut edelleen vai tuleeko tilalle jokin muu polttoaine.
Porvoossa ilmastokestävyyttä edistetään monin tavoin
Porvoon kaupungin edustajien haastatteluissa esiin nousi lukuisia ilmastokestävyyteen liittyviä aloitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla Porvoo kehittää ilmastokestävyyttä. Kaupungissa on esimerkiksi otettu käyttöön kaikille avoin alusta “Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö”, jossa porvoolaiset voivat oppia kestävästä arjesta ja laatia itselleen sopivan suunnitelman kestävään elämäntapaan.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2023 ilmasto- ja ympäristöohjelman vuosille 2024–2027. Ohjelma on linjassa Porvoon kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden kanssa. Sen toimenpiteillä mm. vähennetään päästöjä, tuetaan yritysten vihreän siirtymän toimintaedellytyksiä sekä lisätään asukkaiden ilmasto- ja ympäristöasioiden tietoisuutta ja osaamista. Ohjelmassa korostuu kaupungin vuonna 2023 perustama 10 miljoonan euron Vihreän siirtymän rahasto. Sen tarkoituksena on tukea alueen elinkeinoelämän kehitystä ja kilpailukykyä pitkäjänteisesti sekä varmistaa, että porvoolaiset pk-yritykset pystyvät hyödyntämään vihreän siirtymän mukanaan tuomia mahdollisuuksia.
Porvoon kaupunki toivoo ilmastokumppanuutta osaksi yritysyhteistyötä
Julkiset hankinnat nousivat esiin myös Porvoon kaupungin edustajien haastatteluissa. Erityisesti hankintojen ilmastoystävällisyyden vaikutukset kaupungin ilmastokestävyyteen pohdituttivat kaupungin edustajia. Ilmastokestävien hankintojen kohdalla mahdollisina haasteina esiin nostettiin muun muassa hankinta-asiantuntijoiden rajalliset resurssit, eri tahojen vaihtelevat käsitykset ilmastokestävyyden tärkeydestä ja paine käyttää painavimpana hankintakriteerinä hintaa.
Porvoon suunnitteleman ilmastokumppanuuden osalta haastateltavat pohtivat sitä, miten ilmastokumppanuus kytkeytyy muihin elinkeinoelämän projekteihin. Kumppanuusmalli ei saisi jäädä erilliseksi vaan sen tulisi nivoutua luonnollisesti osaksi kaupungin ja yritysten välistä toimintaa. Haastateltavat miettivät myös, mihin yritykset voisivat kumppanuuden myötä sitoutua ja kuinka niiden ilmastoystävällisyyttä mitattaisiin. Myös ilmastokumppanuuden ja julkisten hankintojen suhde mietitytti esimerkiksi hankintalain reunaehtojen näkökulmasta: voidaanko ilmastokumppanuus lisätä julkisten hankintojen yhdeksi kriteeriksi, ja jos näin tehdään, miten tarjoajien tasapuolinen kohtelu toteutetaan?
Johtopäätökset
Yritykset ja Porvoon kaupunki ovat jo tahoillaan edistäneet ilmastokestävyyttä monella tavalla, mutta nykytilan kartoitus nosti esiin myös haasteita ja kehittämistarpeita. Kehittämistarpeet koskivat erityisesti sitä, miten ilmastokestävyyskriteerit huomioidaan julkisissa hankinnoissa ja miten niistä viestitään. Yritysten osalta kehittämistarpeita löytyi myös ilmastokestävyydestä viestimisestä.
Erityiseksi haasteeksi ja kehittämiskohteeksi nousi kysymys ilmastokestävyyden edistämisestä aiheutuvista kustannuksista sekä siitä, ketkä vastaavat lisääntyvistä kuluista. Yritysten näkökulmasta ilmastokestävyyden edistämisen kustannukset jäävät nykyisellään pitkälti yksittäisten yritysten vastuulle, mutta kuuluvatko nämä lisäkulut yksittäisen yrityksen maksettavaksi siksi, että yritys voisi auttaa kaupunkia, kuntaa, Suomea tai maailmaa saavuttamaan paremman tulevaisuuden? Toisaalta onko myös epäoikeudenmukaista, jos vain jokin yksittäinen kunta osallistuu lisäkulujen kattamiseen julkisten hankintojen kautta? Mille tahoille ilmastokestävyyden edistämisen kustannukset kuuluvat vai toimitaanko niin, että se, joka asiasta välittää, maksaa – ja jos ei maksa, niin asiaa ei edistetä?
Porvoon ilmastokumppanuusmallia kehitettäessä huomioidaan lisäksi muissa kansallisissa ja kansainvälisissä ilmastokumppanimalleissa oleellisiksi tunnistettuina seikkoina yritysten kumppanuudesta saama hyöty, verkoston aktiivisuus sekä verkoston jatkuvuus ja asetettujen ilmastotavoitteiden seuranta. Kumppanuusmallin onnistumisen kannalta mallin on tärkeä linkittyä olemassa oleviin konsepteihin ja ilmastokestävyyttä edistäviin projekteihin.
Lämpimät kiitoksemme koko Co2Jump-hanketiimille ehdotuksista ja keskusteluista artikkelin valmistelu- ja kirjoittamisvaiheissa.
Tietoa Co2Jump-hankkeesta
Co2Jump-hankkeen myötä Porvoon kaupunki edistää sekä elinkeinoelämän että kaupungin vihreään siirtymään liittyviä tavoitteita. Hanketta ja sen puitteissa tehtävää laaja-alaista yrityskehittämistä johtaa kehitysyhtiö Posintra. Laurea-ammattikorkeakoulu tukee yhteiskehittämistä tuomalla kehitystyön tueksi palvelumuotoilu- ja arviointiosaamista sekä Circular Economy Laurea Living Labs (CELLL) -kehittämistyökalun, joka ohjaa monivaiheista työpajatyöskentelyä ja jaetun ymmärryksen syntymistä hankkeessa. Tavoitteena on, että hankkeen kohdeyritykset muodostavat kukin hiilitiekartan sekä tunnistavat ja tekevät päästövähennyksiä edistäviä ratkaisuja. Energiasiirtymän tukemiseksi on myös mahdollista hankkia erillistä rahoitusta kehitysyhtiö Posintran tuella. Hanke käynnistyi keväällä 2023 ja päättyy syksyllä 2025. Päärahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja hankkeen kokonaisbudjetti noin 483 000 euroa.
Itä-Uudenmaan kehitysyhtiö Posintrassa Co2Jump-hankkeen kehittämistyötä ovat tehneet yrityskehittäjät Peter Backman, Anna Pyyhtiä ja Christina Sani. Porvoon kaupungilta mukana hankkeessa on kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta. Laurea-ammattikorkeakoulusta hankkeessa mukana ovat Kaisla Saastamoinen, Raija Kaljunen ja Tarja Laakkonen.
Hankesivut: www.co2jump.fi
Ilmastotekojen Porvoo: Ilmastotekojen Porvoo – Porvoo
Lähteet
