Potilaan osallisuuden vahvistaminen omassa hoidossaan on tärkeää. Tämän taidon kehittymistä voidaan autenttisemmin edistää jo sairaanhoitajakoulutuksen aikana esimerkiksi kokemusasiantuntijoita ja simulaatiopedagogiikkaa hyödyntäen. Teknologian luova käyttö puolestaan mahdollistaa erilaisten ja uusienkin näkökulmien tarkemman tarkastelun potilaan osallisuuden toteutumisessa erilaisissa kohtaamisissa. Tässä artikkelissa kuvataan hoitotyön opiskelijoille toteutettuja simulaatioskenaarioita, joissa potilaan osallisuuden vahvistaminen oli keskiössä.

Potilaan osallisuus

Potilas- ja asiakaskeskeisyys on tärkeä terveydenhuollon periaate (Olson ym. 2021) ja sairaanhoitajan osaamisalue (Kajander-Unkuri ym. 2020). Siihen liittyy oleellisesti asiakkaan tai potilaan osallisuuden edistäminen omaan hoitoonsa liittyvässä päätöksenteossa. Potilaan osallisuuteen ja osallistamiseen (engl. patient involvement, patient engagement) on kansainvälisesti alettu kiinnittää enemmän huomiota terveydenhuollossa, koska terveyspalveluiden käyttäjät haluavat ottaa aktiivisemman roolin omassa hoidossaan ja toivovat läpinäkyvyyttä ja avoimuutta terveyspalveluihin. Resurssien käytön näkökulmastakin on järkevää, että terveyspalvelut ovat mahdollisimman hyvin linjassa niiden käyttäjien arvostusten kanssa. (WHO 2016.) Nykyään potilaiden osallisuuteen on kiinnitetty huomiota terveyspalveluiden kehittämisessä muun muassa kokemusasiantuntijoita ja asiakasraateja hyödyntäen (HUS 2022).

Potilaan osallisuutta terveydenhuollossa voidaan tarkastella muun muassa osallisuuden tasojen kautta. Alimmalla tasolla potilaan osallisuus ei toteudu ollenkaan ja ammattilainen sulkee hänet hoitoa koskevan päätöksenteon ulkopuolelle. Seuraavalla tasolla potilas hakee hoitoaan koskevaa tietoa ja ammattilainen antaa sitä potilaalle. Edettäessä kohti korkeampaa osallisuuden tasoa, potilas tuottaa itse tietoa omasta tilanteestaan ja päätöksenteko tapahtuu yhdessä dialogissa ammattilaisen kanssa. Parhaassa tapauksessa potilas tekee autonomisesti päätöksiä ammattilaisen vastatessa hänen tiedon tarpeisiinsa. (Thompson 2007.)  Potilaan osallisuuden toteutumiseen vaikuttaa luonnollisesti monet eri tekijät, kuten hänen tilanteensa ja kykynsä osallistua päätöksentekoon, mutta myös vallitseva hoitokulttuuri ja ammattilaisten asenteet. Onkin tärkeää, että terveysalan opiskelijat oppivat koulutuksensa aikana potilaan osallisuuden toteutumisesta ja aktivoituvat pohtimaan sitä estäviä ja edistäviä tekijöitä.

Simulaatioskenaarioiden toteutus

Potilaan osallisuuden edistäminen valittiin keskeiseksi teemaksi Laurea-ammattikorkeakoulussa Lohjan ja Tikkurilan kampuksilla syksyllä 2022 toteutettuihin tutkimuksellisiin simulaatioharjoituksiin. Simulaatiot toteutettiin osana VITALISE-hanketta (Virtual Health and Wellbeing Living Lab Infrastructure, Vitalise 2022). Hanke on Euroopan Unionin Horizon2020-ohjelman rahoittama tutkimushanke, jossa harmonisoidaan ja edistetään Living Labien välistä yhteistyötä Euroopassa. Hankkeessa on mukana 19 partneria 11 maasta, ja siinä muun muassa mahdollistetaan tutkijoiden kansainvälisiä vierailuja Living Labeihin sekä toteutetaan pilottitutkimuksia, joihin artikkelissa kuvattu simulaatiotutkimuskin kuuluu. Simulaatiotutkimus kuuluu hankkeen työpakettiin, jossa tarkastellaan potilaan siirtymävaiheen hoitoa eri menetelmin eri Living Labeissa (Petsani ym. 2022). Laureassa menetelmäksi valittiin simulaatio, johon sairaanhoitajaopiskelijat osallistuivat. Tämän hankkeen simulaatioharjoituksen erot tavanomaiseen simulaatioon verrattuna olivat potilaan osallisuuden edistämisen korostaminen siirtymävaiheen hoidossa, erilaisten teknisten tallennusvälineiden testaaminen ja käyttökelpoisuuden arviointi sekä kokemusasiantuntijan tuoma lisäarvo autenttisempaan potilaan kokemuksen ymmärtämiseen. Simulaatiotutkimuksessa kerättiin myös aineistoa muun muassa opiskelijoiden näkemyksistä potilaan siirtymävaiheen hoidon haasteista ja teknologian hyödyntämisestä. Tässä artikkelissa keskitytään kuvaamaan simulaatioharjoituksiin sisällytettyä potilaan osallisuuden edistämisen teemaa.

Simulaatiotutkimusta varten laadittiin kaksi potilaan siirtymävaiheen hoitoon liittyvää skenaariota. Siirtymävaiheen hoidolla tarkoitetaan potilaan hoitoa hänen kotiutuessaan tai siirtyessä esimerkiksi sairaalasta jatkohoitoyksikköön tai sairaalan sisällä yksiköstä toiseen. Siirtymävaiheen hoidossa korostuvat muun muassa hoidon jatkuvuuden turvaaminen (O’Connor, Rawson & Redley 2020) ja laadukas ohjaus, jotta potilas voi toteuttaa omahoitoa kotiuduttuaan (Kang, Tobiano, Chaboyer & Gillespie 2020). Näin ollen myös potilaan osallisuuden tukeminen on siirtymävaiheessa oleellista (Ludvigsen & Høy 2018). Simulaatioskenaariot kohdistuivat potilaan kotiutumiseen leikkauksen jälkeen ja potilaan siirtymiseen päivystyspoliklinikalta sairaalan vuodeosastolle. Simulaatioskenaarioiden suunnittelussa oli lehtoreiden lisäksi mukana kokemusasiantuntija, joka toi mukaan erityisesti potilaan näkökulmasta tärkeitä huomioitavia asioita. Skenaarioihin pyrittiin suunnittelemaan elementtejä, jotka tulee huomioida potilaan osallisuuden tukemisessa kuten huonokuuloisen potilaan ohjaaminen ja malttamattoman omaisen läsnäolo kotiutustilanteessa.

Simulaatiota varten laadittiin potilaan osallisuuden toteutumista arvioiva lomake, jota simulaatioharjoitusta seuraavat opiskelijat käyttivät tarkkaillessaan toimintaa. Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut arvioida yksittäisen opiskelijan osaamista potilaan osallisuuden tukemisessa, vaan ennemminkin herättää pohdintaa ja keskustelua simulaation debriefing-keskustelussa potilaan osallisuuden edistämisen mahdollisuuksista. Kokemusasiantuntija oli mukana simulaatioissa tarkkaillen toimintaa yhdessä opiskelijoiden kanssa ja tuoden potilaan näkökulmaa esiin debriefing-keskustelussa.

Simulaatiotutkimuksessa haluttiin testata myös erilaisten kamera- ja tallennustekniikoiden mahdollisuuksia potilaan näkökulman vahvistamisessa. Tavanomaisen simulaation tallennusjärjestelmän lisäksi testattiin GoPro-kameraa ja Logitech:n konferenssikameraa. Kamerat asetettiin siten, että ne tallensivat tilannetta potilaan näkökulmasta toisin kuin simulaatiossa muuten käytettävät kamerat. Tarkkailuhuoneessa olleet opiskelijat pystyivät seuraamaan konferenssikameran välittämää kuvaa ja ääntä reaaliaikaisesti Teamsin kautta, kun taas GoPro:n tallennetta katsottiin simulaation jälkeen debriefingin yhteydessä. Konferenssikameran etuna on se, että ohjaava opettaja voi simulaatioharjoituksen aikana tarvittaessa säätää kameraa esimerkiksi tallennuskulman tai etäisyyden osalta.

Opiskelijoiden kokemukset simulaatioista

Simulaatiotutkimukseen osallistui yhteensä 40 sairaanhoitajaopiskelijaa Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan ja Tikkurilan kampuksilla. Kaikki simulaatioon osallistuneet opiskelijat antoivat kirjallisen suostumuksensa osallistumisestaan tutkimukseen, johon oli saatu tutkimuslupa Laureasta. Sähköiseen palautekyselyyn vastasi 39 opiskelijaa. Heidän palautteensa simulaatioista potilaan osallisuuden edistämisen oppimisesta oli varsin myönteistä. Valtaosa opiskelijoista koki, että simulaatioskenaario tuki omaa oppimista potilaan osallisuuden huomioimisessa (n=36, 92 %) ja kokemusasiantuntijan osallistuminen syvensi ymmärrystä potilaan näkökulmasta (n=31, 79 %).

Simulaation tallentamiseen potilaan näkökulmasta suhtauduttiin niin ikään myönteisesti: Suurin osa opiskelijoista koki sen tukevan oppimista potilaan osallisuuden huomioimisessa (n=33, 85 %) ja piti tallennustavan käyttöä muissakin simulaatioissa hyvänä ajatuksena (n=32, 82 %). Avoimissa vastauksissa opiskelijat toivat esille muun muassa potilaan näkökulmasta tallennetun videon antavan tilanteesta todentuntuisemman vaikutelman tavanomaiseen simulaation tallennukseen verrattuna. Toisaalta joissakin kommenteissa tuli esiin, ettei itse haluaisi esiintyä videolla, jota simulaation jälkeen katsotaan.

Opettajien ajatuksia ja havaintoja

Opettajien näkökulmasta potilaan osallisuuden edistämisen näkökulma toimi simulaation osana hyvin. Erityisesti simulaation jälkeisessä debriefingissä sitä pohdittiin varsin monipuolisesti. Usein pidetään itsestään selvänä, että potilaan näkökulma huomioidaan hyvin ja toimitaan potilaskeskeisesti. Keskustelujen myötä kuitenkin syntyy tärkeitä havaintoja ja ideoita, kuinka ne voisi huomioida paremmin. Simulaatioharjoituksen kokonaisvaltainen tarkka suunnitelma niin harjoitukseen osallistuneiden kuin tarkkailijoidenkin osalta on tärkeää osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkkailijoiden huomion kiinnittäminen kattavasti monitasoiseen tilanteeseen edellyttää selkeää tarkkailun rakennetta. Toteutetuissa hankkeen simulaatioissa potilaan osallisuuden toteutumisen tarkkailu oli sisällytetty erillisiin tarkkailijoiden lomakkeisiin.

Kokemusasiantuntijan osallistuminen simulaatioskenaarioiden suunnitteluun oli ensiarvoisen tärkeää, koska näin saatiin esille autenttisesti potilaan näkökulmasta tärkeitä asioita eikä ainoastaan ammattilaisten oletuksia niistä. Tämän kokeilun perusteella voidaan suositella laajempaakin yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa simulaatioharjoituksissa.

Simulaatioiden tallentaminen potilaan näkökulmasta osoittautua mielenkiintoiseksi ratkaisuksi. Kameratekniikoiden opettelu toki vaati jonkin verran aikaa ja paneutumista, mutta käyttö oli lopulta varsin helppoa ja sujuvaa. Potilaan näkökulman tallentaminen antaa tärkeän lisän simulaatioon mahdollistaen havainnoinnin muun muassa kuinka potilaalle puhutaan, otetaanko katsekontakti ja miltä toiminta potilaan silmin näyttää. Tallennustapaa voisi varmasti hyödyntää erilaisissa simulaatioissa ja jopa toteuttaa simulaatioita pelkästään potilaan näkökulmaa kuvaamalla. Erityisesti tämä voisi sopia erilaisten ohjaus- ja vuorovaikutustilanteiden simulointiin. Lisäarvona käytetyissä kameratekniikoissa on myös se, että niiden käyttöön ei tarvita erillistä simulaatiotilaa, vaan ne ovat käytettävissä erilaisissa ympäristöissä niin opiskeluympäristöissä kuin työelämänkin tiloissa.

Kiitokset

Kirjoittajat haluavat kiittää kokemusasiantuntija Erno Rajahalmetta yhteistyöstä sekä IT-asiantuntijoita Jouni Kähkönen ja Matti Välke teknisestä tuesta.

Lähteet:

• HUS. 2022. Asiakasraadit, kokemusasiantuntijat ja OLKA-toiminta. Viitattu 8.12.2022 https://www.hus.fi/tietoa-meista/kehittaminen/asiakasraadit-kokemusasiantuntijat-ja-olka-toiminta
• Kang, E., Tobiano, G., Chaboyer, W. & Gillespie, B. 2020. Nurses’ role in delivering discharge education to general surgical patients: A qualitative study. Journal of Advanced Nursing 76, 1698–1707.
• Kajander- Unkuri, S., Melender, H., Kanerva, A., Korhonen, T., Suikkanen, A. & Silén-Lipponen, M. 2020. Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset – suomalainen koulutus 2020-luvulle. Teoksessa Silén-Lipponen, M. & Korhonen, T. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hanke. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020, 22–30.
• Ludvigsen, M. & Høy, B. 2018. Patient involvement interventions for older adults in transitional care between hospital and primary care: a scoping review protocol. JBI Database of Systematic Reviews and Implementation Reports 16, 871–884.
• O’Connor, D., Rawson, H. & Redley, B. 2020. Nurse-to-nurse communication about multidisciplinary care delivered in the emergency department: An observation study of nurse-to-nurse handover to transfer patient care to general medical wards. Australasian Emergency Care 23, 37–46.
• Olson, A., Stratton, T., Isetts, B., Vaidyanathan, R., Van Hooser, J. & Schommer, J. 2021. Seeing the Elephant: A Systematic Scoping Review and Comparison of Patient-Centeredness Conceptualizations from Three Seminal Perspectives. Journal of Multidisciplinary Healthcare 14, 973–986.
• Petsani, D., Ahmed, S., Petronikolou, V., Kehayia, E., Alastalo, M., Santonen, T., Merino-Barbancho, B., Cea, G., Segkouli, S., Stavropoulos, T., Billis, A., Doumas, M., Almeida, R., Nagy, E., Broeckx, L., Bamidis, P. & Konstantinidis, E. 2022. Digital Biomarkers for supporting transitional care decisions: Protocol for a transnational feasibility study. JMIR Research Protocols 11, e34573
• Thompson, A. 2007. The meaning of patient involvement and participation in health care consultations: A taxonomy. Social Science & Medicine 64, 1297–1310.
• VITALISE. 2022. Viitattu 8.12.2022 https://vitalise-project.eu/
• WHO 2016. Patient engagement. Technical Series on Safer Primary Care. Viitattu 8.12.2022 https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/252269/9789241511629-eng.pdf