Monilla sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla joudutaan työskentelemään kiireen ja jatkuvien muutospaineiden keskellä. Lisäksi työ saattaa olla kuormittavaa ja johtaminen on haasteellista. Työpaikoille tarvitaan panostusta työyhteisöjen hyvinvointiin ja psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen, millä voidaan lisätä alan veto- ja pitovoimaa, pidentää työuria, kehittää työtä, lisätä oppimista ja parantaa potilasturvallisuutta. Turvallinen ilmapiiri vaikuttaa myönteisesti hoidon laatuun, työn tehokkuuteen ja innovatiivisuuteen. Tämä artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jonka tarkoitus oli tuottaa opas esihenkilöille työyhteisön psykologisen turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Kuva: Nita Borisov, Canvan tekoäly
Psykologisen turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ilmeneminen
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa työntekijät luottavat toisiinsa, kunnioittavat toisiaan ja keskustelevat asioista (Edmondson 2019, 4–8). Työyhteisössä vallitsee avoin vuorovaikuttamisen tapa, ongelmiin uskalletaan tarttua ja uusiin ideoihin suhtaudutaan myönteisesti. Virheisiin ja epäonnistumisiin asennoidutaan syyttelyn sijaan tilaisuutena oppimiseen ja kehittämiseen. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä yhteistyö on rehtiä ja vilpitöntä, eikä avun pyytäminen tai epävarmuuden näyttäminen ole riski joutua naurunalaiseksi tai vähätellyksi. Työyhteisössä kunnioitetaan erilaisuutta, eri taustoja, erilaisia työtapoja ja osaamista. (Yli-Kaitala & Toivanen 2021.)
Työhyvinvointi koostuu työn mielekkyydestä, hyvinvoinnista sekä terveys- ja turvallisuusnäkökulmien huomioimisesta. Työhyvinvointia rakentavat työnantaja ja työntekijät yhdessä. Työnantaja huolehtii työympäristön turvallisuudesta, motivoivasta johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijän vastuulla on omasta työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus myönteisen työilmapiirin ylläpitämisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)
Työntekijät, esihenkilöt ja organisaation johto muodostavat työyhteisön. Monimuotoisessa työyhteisössä kaikkien jäsenten velvollisuutena on edistää erilaisuutta sallivaa ja avointa kulttuuria. Työyhteisön keskinäinen luottamus, yhteiset tavoitteet ja osaamisen jakaminen luonnehtivat toimivaa työyhteisöä. Työyhteisössä tarvitaan työntekijätaitoja, joka tarkoittaa vastuullista toimintaa, ammatillista käyttäytymistä sekä oman ja toisten roolien hyväksymistä. Myös viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä itsensä johtaminen kuuluvat työntekijätaitoihin. (Työturvallisuuskeskus 2024.)
Johtaminen ja esihenkilönä toimiminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä ja kouluttamista. Nykypäivän johtaminen on ihmiskeskeistä tiimipelaajana toimimista. Roolit esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä ovat lähentyneet, jolloin työelämän hyvinvointi ja voimavarojen hyödyntäminen on parantunut. (Laaksonen & Ollila 2017, 211–212.)
Psykologista turvallisuutta ja työhyvinvointia edistäviä tekijöitä
Psykologista turvallisuutta ja työhyvinvointia edistäviä keinoja kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella ajankohtaiseen tutkimustietoon. Laajasta tutkimusaineistosta poimittiin mukaan psykologista turvallisuutta edistäviä tekijöitä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksissa korostuivat erityisesti esihenkilön ja työyhteisön rooli psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentamisessa.
Psykologisen turvallisuuden muodostumista edistää läsnäoleva esimies, joka uskaltaa näyttää oman epävarmuutensa, käy aitoa dialogia tiimin jäsenten kanssa, osallistaa ja aktivoi tiimin jäseniä ja mahdollistaa keskustelun. Esimies kannustaa tiimin jäseniä oman persoonan, vahvuuksien ja roolin hyödyntämiseen tiimin yhteiseksi hyväksi. (Lehtisaari & Ruokonen 2019; Östergård, Kuha & Kanste 2023.) Psykologista turvallisuutta parantavat uusien tiiminjäsenten esittely, etunimellä kutsuminen sekä tiiminjäsenten panostuksen tasapuolinen huomiointi. Tiiminjäseniä rohkaistaan monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden tukemisessa. (Woods, Zajac, Middleton, Cavanaugh ym. 2024; Östergård ym. 2023.) Esimies voi tukea organisaation työhyvinvointia ottamalla työhyvinvointiin liittyvät teemat osaksi esihenkilötyötä, johtamalla osaamista ja suoritusta sekä tukemalla tiiminjäseniään (Sallinen 2024).
Kun tiimissä erilaisuus nähdään tiimin voimavarana, eri näkökulmien esittäminen tiimin toimintatapana ja konfliktit tiimiä eteenpäin vievänä voimana, edistetään tiimin psykologista turvallisuutta. Tiimissä vallitsee luottamus ja kunnioitus, ja oma mielipide uskalletaan ilmaista. Esimies kannustaa kokeiluihin ja virheistä opitaan. Tiimissä vallitsee tekemällä oppimisen kulttuuri, jossa epäonnistumiset sallitaan. Tiimin jäsenet huolehtivat toistensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista. (Lehtisaari & Ruokonen 2019; Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta 2023.)
Työhyvinvointi syntyy työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä. Organisaation vastuulla on huolehtia työturvallisuuden toteutumisesta, tukea yhdessä työterveyden kanssa fyysistä työhyvinvointia ja tarjota tukea työuupumuksen ehkäisyyn. Työntekijällä on vastuu omasta työhyvinvoinnista huolehtimisesta. Siihen kuuluvat muun muassa palautumisesta huolehtiminen ja työkykyä tukeva terveyskäyttäytyminen. Itsestä huolehtiminen on osa hyvää ammattitaitoa. Vaikutusmahdollisuus työhön ja työn muutoksiin, palautumisen onnistuminen, työkuorman hallinta, ergonominen työvuorosuunnittelu, kohtuullinen työaika, työn kehittäminen ja työn mielekkääksi kokeminen parantavat työhyvinvointia. (Sallinen 2024; Laitinen, Selander, Ervasti & Kivimäki 2024.)
Kehittämisen työkalujen kokoaminen tutkimuksista oppaaksi
Opinnäytetyön tuotoksena toteutettiin opas Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen esihenkilöille psykologisen turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on oppaan avulla tukea esihenkilöstön johtamisosaamista ja lisätä ymmärrystä siitä, miten psykologista turvallisuutta ja työhyvinvointia voidaan kehittää työyhteisössä. Kannustava työyhteisö -oppaassa tutustutaan aiheen käsitteisiin ja havainnollistetaan psykologisen turvallisuuden etuja yksilölle, tiimille ja organisaatiolle. Oppaassa esitellään myös konkreettisia keinoja, joilla näitä asioita voidaan edistää.
Oppaan sisältö valittiin teemoista, jotka esiintyivät toistuvasti tutkimusaineistossa. Työyhteisöjen psykologista turvallisuutta ja työhyvinvointia voidaan kehittää monin tavoin. Usein se vaatii aloitetta ja esimerkin näyttämistä tiimin esihenkilöltä sekä organisaation tukea, mutta jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa psykologisen turvallisuuden syntymiseen sekä työhyvinvointiin. Oppaassa valotetaan myös, että työhyvinvointi perustuu työnantajan ja työntekijöiden yhteistyölle. Esihenkilöstön lisäksi oppaaseen kannattaa tutustua kenen tahansa tiimeissä työskentelevän työntekijän. Psykologisen turvallisuuden kehittäminen ja hyvän työilmapiirin ylläpitäminen on jokaisen työyhteisön jäsenen tehtävä.
Opinnäytetyö kehittää työyhteisöä ja valmistaa opiskelijoita tulevaan ammattiin
Tämän opinnäytetyön tekijät kehittyivät opinnäytetyön tekemisen aikana kriittisesti hakemaan ja arvioimaan tutkimustietoa, saivat laaja-alaista ymmärrystä psykologisen turvallisuuden merkityksestä työyhteisössä sekä työntekijän ja esihenkilön vuorovaikutuksen tärkeydestä. Oivallista oli myös taito sanoittaa tutkimustietoa käytännönläheiseksi ja konkreettiseksi. Tuotettu opas otetaan aktiiviseen käyttöön esihenkilökoulutuksessa opinnäytetyön tilaajaorganisaatiossa.
Lähteet
- Edmondson, A. C. 2019. The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons.
- Laaksonen, H. & Ollila, S. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. 3. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
- Laitinen, J., Selander, K., Ervasti, J. & Kivimäki, M. 2024. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Työterveyslaitos. Viitattu 18.10.2024.
- Lehtisaari, M. & Ruokonen, M. 2019. Psykologinen turvallisuus tiimin voimavarana: Vertaileva tapaustutkimus kahdessa suomalaisessa työtiimissä. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, Henkilöstöjohtaminen. Vaasa. Viitattu 15.10.2024.
- Raatikainen, E. & Otonkorpi-Lehtoranta, K. 2023. Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri: Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla. Aikuiskasvatus, 43 (4), 257–272. Viitattu 18.10.2024.
- Sallinen, O. 2024. Työhyvinvointi: organisaation käytänteitä ja yksilön kokemuksia. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, Johtaminen. Vaasa. Viitattu 18.10.2024.
- Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Työhyvinvointi. Viitattu 13.1.2024.
- Työturvallisuuskeskus 2024. Työyhteisö. Viitattu 2.4.2024.
- Woods, A., Zajac, S., Middleton, E., Cavanaugh, K., Hayes, W., Johnson, S. & Holladay, C. 2024. Doing the work: The role of inclusive leadership in promoting psychological safety and openness to diversity through diversity, equity, and inclusion practices. Psychology of Leaders and Leadership 27 (1), 115-142. Viitattu 15.10.2024.
- Yli-Kaitala, K & Toivanen, M. 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. Viitattu 10.1.2024.
- Östergård, K., Kuha, S. & Kanste, O. 2023. Health-care leaders’ and professionals’ experiences and perceptions of compassionate leadership: A mixed-methods systematic review. Leadership in Health Services. 37 (5), 49-65. Viitattu 15.10.2024.
