Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksessa ryhmäkoot ovat kasvaneet. Myös verkkopainotteisen monimuotokoulutuksen myötä hoitotyön opintojaksoille haluttiin etsiä uusia pedagogisia ratkaisuja. Esimerkiksi isot ryhmäkoot kliinisissä harjoituksissa vaikeuttivat opiskelijoiden oppimista, koska opetusta ei ollut mahdollista seurata tekijän näkökulmasta riittävän läheltä. Isot ryhmäkoot estivät pääsyn autenttisiin oppimisympäristöihin. Lisäksi verkkopainotteisiin monimuotototeutuksiin tarvittiin uutta ja laadukasta verkko-opetusmateriaalia. Vastauksena näihin haasteisiin Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella otettiin käyttöön puheohjattava älykamera. Puheohjattavalla älykameralla kuvattiin tekijän näkökulmasta videoita, joita hyödynnettiin Bioanalytiikan sekä Työikäisen väestön ja ympäristön terveyden edistämisen -opintojaksoilla. Videot olivat hyödyllisiä (Huikko ym. 2020) ja ne päätettiin ottaa osaksi opetusta.

Artikkelissa kuvataan Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden käyttökokemuksia puheohjattavalla älykameralla tuotetuista videoista. Tavoitteena on saada lisää tietoa opetuksen kehittämisen tueksi.

Videoiden käyttö opetuksessa

Hoitotyön koulutuksessa opetusvideoista on tullut tärkeä osa opetusta. Videot tukevat psykomotoristen kliinisten taitojen oppimista (Holland ym. 2013). Niitä voidaan hyödyntää eri opetusmuodoissa kuten käänteisessä (flipped learning), yhdistetyssä (blended learning) opetuksessa tai verkko-opetuksessa. Videoiden vahvuus on se, että opiskelijat voivat katsoa niitä puhelimelta, tabletilta ja tietokoneelta, milloin ja missä tahansa. Tämä tehostaa oppimisprosessia, helpottaa asian mieleen palauttamista ja muistamista sekä parantaa motivaatiota. (Choi & Johnson 2010; Hibbert 2013.)

Opetusvideoiden käyttö on myös kustannustehokasta varsinkin isojen opiskelijamäärien kanssa. Kun opiskelijat tulevat koululla tapahtuviin kliinisten taitojen harjoituksiin valmistautuneena, heillä on enemmän tietoa harjoiteltavasta asiasta ja harjoituksiin varattu aika voidaan tällöin käyttää tehokkaammin. Lisäksi opiskelijat voivat halutessaan kerrata videomateriaalin avulla opiskeltavasta asiasta keskeisimpiä sisältöjä, keskeyttää opiskelunsa välillä ja palata valitsemiinsa kohtiin myöhemmin. (Coyne ym. 2018; Hibbert 2013.)

Videoiden käyttö vaikuttaa olevan lupaava, merkityksellinen ja enenevässä määrin käytetty opetusmenetelmä, joka voi lisätä kliinisten taitojen opetuksen laatua (Forbes ym. 2016). Kliinisistä taidoista kuvatut korkealaatuiset videot ovat arvokas lisä osana muuta opetusta (Hibbert 2013) ja tukevat erilaisia oppijoita. Ne havainnollistavat käytännönläheisesti opiskeltavaa asiaa, tehostavat oppimista ja parantavat opiskelijoiden kliinisiä taitoja verrattuna pelkkään kasvokkain tapahtuvaan opetukseen. (Boucheix 2018; Forbes ym. 2016; Hibbert 2013.)

Tekijän näkökulmasta kuvattujen videoiden hyödyt

Tekijän näkökulmasta kuvattujen videoiden vahvuus on se, että näkymä tehtävään toimenpiteeseen on koko ajan hyvä. Tekijän näkökulmasta kuvattujen videoiden avulla saadaan kokemus aidosta toimenpiteestä kajoamatta potilaaseen. Tekijän näkökulmasta tehdyt videot koetaan mielenkiintoisiksi ja vangitseviksi. Ne lisäävät opiskelijoiden tietoa ja ymmärrystä edistäen oppimista. Opiskelijat kokevat tekijän näkökulmasta kuvatut videot hyödyllisemmiksi kuin pelkän tekstin tai luennon. (Devine 2015.)

Tekijän näkökulmasta kuvatut videot tarjoavat pedagogisia etuja ja ovat kustannustehokkaita. Opettajat kokevat, että tekijän näkökulmasta kuvattujen videoiden katsominen etukäteen ennen kliinisiä harjoituksia lisää opiskelijoiden ymmärrystä aiheesta ja parantaa toimenpiteen suoritusta. Aika kliinisissä harjoituksissa on rajallista ja ennakkoon kuvattujen videoiden katsominen tekee opetuksesta tehokkaampaa, itsenäisempää ja taitoja vahvistavaa. (Devine 2015.)

Riskinä videoiden käytössä opetuksessa voi olla se, että opiskelijat jättävät opiskelematta opettajan osoittaman luettavan ennakkomateriaalin (Devine 2015). Käänteisessä opetuksessa on erityisen tärkeää, että opiskelijat ovat perehtyneet ennakkomateriaaleihin, jotta oppiminen on tehokasta. Opettaja voi varmistaa tämän esimerkiksi ennakkotehtävillä ja -testeillä. Lisäksi tekijän näkökulmasta kuvattu video yksin voi antaa suppean kuvan monimutkaisista lääketieteellisistä toimenpiteistä (Boucheix 2018). Opetuksessa onkin tärkeää varmistaa monipuolisten pedagogisten ratkaisujen käyttö.

Puheohjattavalla älykameralla tuotetun videomateriaalin käyttökokemukset hoitotyön opetuksessa

Hoitotyön koulutuksessa otettiin käyttöön vuonna 2019 Realware HMT- 1 otsakamera, josta tässä artikkelissa käytetään nimeä puheohjattava älykamera. Puheohjattava älykamera on päähän puettava ja puheohjattava Android älylaite HD-kameralla, joka mahdollistaa kädet vapaana työskentelyn. HMT-1 laitteella saadaan HD-tason stillkuvaa sekä videota tekijän näkökulmasta kuvattuna. Kameran kuvaa voidaan siirtää langattomasti lähellä sijaitsevaan monitoriin. Puheohjattavassa älykamerassa on wifi-yhteys, joka mahdollistaa kuvan ohjaamisen reaaliaikaisesti etänä pidemmälle. Laite on tarkoitettu esimerkiksi erilaisten terveydenhuoltoalan toimenpiteiden dokumentointiin, opetus- ja koulutustarkoituksiin sekä vaativissa tilanteissa videokonsultaation käyttöön.

Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden käyttökokemuksia puheohjattavalla älykameralla tuotetuista videoista kartoitettiin kyselytutkimuksella vuosien 2019 – 2021 aikana. Tuotetut videot oli kuvattu laskimoverinäytteenoton eri tekniikoista (3 videota) ja rakennustyömaiden terveyden riskitekijöistä (1 video). Videoiden pituudet olivat kestoltaan kolmesta kuuteen minuuttia.

Kyselyyn vastasi 277 opiskelijaa Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella. Kyselyyn vastasi verkkopainotteisen monimuotototeutuksen ja päivätoteutuksen sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoita. Kyselyyn osallistuneet olivat iältään 19 – 59 vuotiaita, keski-ikä oli 31 vuotta. Käyttökokemuksia kartoitettiin yhdeksällä Likert-asteikollisella väittämällä ja yhdellä avoimella kysymyksellä.

Tulokset

Puheohjattavalla älykameralla kuvatut videot koettiin hyödyllisiksi ja ne havainnollistivat teoriassa opittua. Videoiden katsominen edisti opiskelijoiden oppimista ja he kokivat itsensä paremmin valmistautuneiksi tuleviin kliinisiin harjoituksiin. Puheohjattavalla älykameralla tuotettujen videoiden katsominen mahdollisti opiskelijoille todentuntuisen oppimiskokemuksen. Videot lisäsivät kiinnostusta opiskeltavaan aiheeseen ja niiden katsominen koettiin miellyttävänä. Puheohjattavalla älykameralla tuotettuja videoita halutaan hyödyntää myös tulevilla opintojaksoilla. Hieman yli puolet opiskelijoista koki, että videoiden katsominen oli mukaansa tempaava kokemus. Taulukossa 1 on esitetty tulokset väittämittäin.

Myös avoimen palautteen perusteella puheohjattavalla älykameralla tuotetut videot koettiin oppimista edistäviksi, hyödyllisiksi ja ne havainnollistivat teoriassa opittua. Opiskelijat kokivat hyväksi, että videoita on mahdollista katsoa uudestaan. Vastaajien mielestä oli mielenkiintoista ja todentuntuista nähdä opittava asia tekijän silmin. Videoiden kuvauskulma arvioitiin toimenpidettä selventäväksi ja niiden katsominen vähensi kliinisiin harjoituksiin liittyvää jännitystä. Visuaalinen kokemus koettiin hyödyllisemmäksi kuin pelkkä teorian lukeminen. Opiskelijat kokivat videoiden pituudet sopiviksi.

”Videot ovat superhyvä lisä opetukseen.”

”Audiovisuaalisille oppijoille lottovoitto!”

Videoiden tekninen toteutus koettiin pääosin hyväksi. Yksittäisiä palautteita tuli kuvan ajoittaisesta tärinästä ja heilumisesta. Opiskelijat toivoivat videoita lisää.

Johtopäätökset

Tulosten pohjalta voidaan suositella puheohjattavan älykameran käyttöä opetusmenetelmänä muun opetuksen lisänä. Puheohjattavalla älykameralla tekijän näkökulmasta kuvatut videot:

• koettiin oppimista edistäviksi.
• havainnollistivat teoriassa opittua.
• paransivat opiskelijoiden valmistautumista kliinisiin harjoituksiin.

Tulevaisuudessa opetusta voidaan edelleen kehittää ottamalla käyttöön älylasit puheohjattavan älykameran tueksi. Älylaseilla katsotaan AR-teknologiaa (Augmented Reality, lisätty todellisuus) hyödyntäviä ohjeita. Tämä teknologia mahdollistaa autenttisen ja lisätyn todellisuuden yhdistämisen. Samalla kun tekee kliinistä toimenpidettä, voi hyödyntää älylaseilla katsottavia etenemisohjeita, kuten tekijän näkökulmasta kuvattuja videoita, kirjoitettua tekstiä tai kuvia.

Lähteet:

• Boucheix, J.M., Gauthier, P., Fontaine, J-B. & Jaffeux, S. 2018. Mixed camera viewpoints improve learning medical hand procedure from video in nurse training? Computers in Human Behavior 89, 418-429.
• Choi, H.J. & Johnson, S.D. 2010. The Effect of Context-Based Video Instruction on Learning and Motivation in Online Courses. American Journal of Distance Education 19(4), 215-227.
• Coyne, E., Frommolt, V., Rands, H., Kain, V. & Mitchell, M. 2018. Simulation videos presented in a blended learning platform to improve Australian nursing students’ knowledge of family assessment. Nurse Education Today 66, 96-102.
• Devine, T., Gormley, C., & Doyle, P. 2015. Lights, Camera, Action: Using Wearable Camera and Interactive Video Technologies for the Teaching & Assessment of Lab Experiments. Journal of Research on Leadership Education, 10(2), 81–103.
• Forbes, H., Oprescu, F.I., Downer, T., Phillips, N.M., McTier, L., Lord, B., Barrb, N., Alla, K., Bright, P., Dayton, J., Simbag, V. & Visser, I. 2016. Use of videos to support teaching and learning of clinical skills in nursing education: A review. Nurse Education Today 42, 53-56.
• Hibbert, E.J., Lambert, T., Carter, J.N., Learoyd, D.L., Twigg, S. & Clarke, S. 2013. A randomized controlled pilot trial comparing the impact of access to clinical endocrinology video demonstrations with access to usual revision resources on medical student performance of clinical endocrinology skills. BMC Med. Educ. 13(1), 135.
• Huikko, P., Lahtinen, P., Nikula, M., Ojala, A. & Hankaniemi, A-K. 2020. Uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja hoitotyön koulutuksessa. Teoksessa: Aholaakko T., Mäkelä T. (toim.). 2020. Oppimista, opettamista ja tutkivaa kehittämistä – sairaanhoitajan työn kaksi vuosisataa. Laurea Julkaisut 153, 41-49. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Holland, A., Smith, H., McCrossan, G., Adamson, E., Watt, S. & Penny, K. 2013. Online video in clinical
  skills education of oral medication administration for undergraduate student nurses: A mixed methods,
  prospective cohort study. Nurse Education Today 33 (6), 663-670.