Työelämän muutos, koronapandemian vaikutus yhteiskuntaan, äänitystekniikan kehittyminen ja mielenkiinto podcasteja kohtaan on herättänyt laajaa kiinnostusta tähän ammatillisen julkaisemisen uuteen muotoon. Millaisia mahdollisuuksia puhemuotoinen julkaiseminen mahdollistaa ja mitä pitää huomioida podcastia suunnitellessa julkaisutiedonkeruun näkökulmasta?
Kuva: Candace McDaniel / NegativeSpace
Korona-aika on monessa mielessä ollut vedenjakaja: etätyön yleistyttyä ja arkielämän kohtaamisten vähennyttyä ravintoloiden, kulttuuritapahtumien ja harrastuspaikkojen rajoitusten vuoksi ihmisillä on ollut enemmän aikaa erilaisten mediasisältöjen kuluttamiseen.
Äänimedian uusien palvelujen eli äänikirjojen ja podcastien käyttöluvut nousivat koronapandemian puhjettua: Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 podcasteja kuunteli 30 prosenttia suomalaisista (26 % vuonna 2019) ja vastaavasti äänikirjoja kuunteli 23 prosenttia suomalaisista (13 % vuonna 2019). Toisena koronavuonna 2021 äänikirjojen kuuntelijamäärän kasvu pysähtyi. Podcastien suosio sen sijaan jatkoi yhä hienoisessa nousussa: niitä kuunteli 33 prosenttia suomalaisista, kasvua edellisvuodesta tuli siis kolme prosenttiyksikköä. (Kohvakka ja Saarenmaa 2021, 2022.)
Samaan aikaan kun uusien äänimedioiden käyttö on vakiinnuttanut asemansa, sisällöntuotannon tekniikka on kehittynyt sille tasolle, että tavallisen kuluttajan on mahdollista tuottaa jopa kotioloissa laadukasta mediasisältöä. Se mikä alkoi vapaa-ajan median kuluttamisena, siirtyy väistämättä myös työpaikoille.
Julkaisutoiminta osana korkeakoulujen perusrahoitusta
Perinteisesti korkeakoulun toiminnasta on tuotettu tekstimuotoisia julkaisuja: tieteellisiä, ammatillisia ja suuren yleisön artikkeleita ja teoksia. Julkaisut välittävät uutta, tutkittua ja käytännön työelämässä sovelluttua tietoa eri kohderyhmille. Julkaisuja syntyy hankkeiden toiminnasta, mutta myös osana lehtoreiden ja korkeakoulun muiden asiantuntijoiden työtä.
Näiden lisäksi korkeakoulut tuottavat koulutusta, toimintaa ja palveluita markkinoivia ja tiedottavia tekstejä sekä kannanottoja ja raportteja. Vaikka vain uutta tietoa välittävät ja henkilökunnan asiantuntijatyöhön perustuvat julkaisut raportoidaan julkaisutiedonkeruussa, on kaikilla näillä julkaisutyypeillä tärkeä rooli korkeakoulun yhteiskunnallisen toiminnan ja vaikuttamisen näkökulmasta.
Julkaisutiedonkeruu on osa laajempaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) tapahtuvaa tiedonkeruuta, jolla kerätään vuosittain numeerista tietoa korkeakoulujen toiminnan tuloksista. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot raportoivat OKM:lle henkilökuntansa julkaisut ja osa korkeakoulujen saamasta perusrahoituksesta pohjautuu julkaisutoimintaan. Ammattikorkeakoulujen osalta julkaisutoimintaan perustuva osuus rahoituskaudella 2021-2024 muodostaa kaksi prosenttia kokonaisrahoituksesta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019).
Nyt perinteisen tekstimuotoisen julkaisemisen rinnalle on astumassa äänimedian julkaisumuoto podcast.
Miten podcastista saadaan julkaisupiste?
Jos kirjoittaminen on entuudestaan tuttu julkaisemisen muoto korkeakouluympäristössä, olet jo kenties tuttu julkaisutiedonkriteerien kanssa. Samat kriteerit pätevät myös podcast-julkaisemiseen:
- Vähintään yksi tekijöistä kuuluu Laurean henkilökuntaan.
- Aihe käsittelee laurealaiseen asiantuntijuuteen, kehittämisaiheeseen tai toimintaan liittyvää teemaa ja siinä tulee esille henkilökunnan asiantuntijuus.
- Podcast tarjoaa jotain uutta tietoa, näkökulmaa.
- Sitä ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
- Podcast on avoimesti saatavilla esimerkiksi SoundCloudin kautta.
- Podcast on toimitettu.
Julkaisupistekelpoisen podcastin edellytys on, että se on julkaistu toimitetussa julkaisukanavassa. Tämä tarkoittaa, että julkaisemisesta päättää itsenäinen nimetty toimituskunta, joka etukäteen tutustuu podcastin käsikirjoitukseen, antaa siitä palautetta ja mahdollisia kehitysehdotuksia. Podcast-jakson kuvaustekstin yhteydessä mainitaan tekijätiedot, tieto toimituskuntatyöstä sekä mahdollisen hankkeen nimi ja rahoittajatiedot sekä hankekumppanit.
Laureassa toimituskuntatyöstä vastaa verkkolehti Laurea Journalin toimituskunta ja podcastit julkaistaan Laurean SoundCloud-kanavalla.
Edellä mainittujen kriteerien lisäksi podcast tulee saattaa saavutettavuusvaatimusten mukaiseen muotoon, joka tavallisimman tarkoittaa mahdollisimman täsmällistä puhtaaksi kirjoitettua tekstiversiota, joka sijaitsee podcastin välittömässä yhteydessä (Aluehallintovirasto 2022).
Tuumasta toimeen – aloita käsikirjoituksesta. Älä unohda markkinointia!
Kaikki eivät koe kirjoittamista itselleen luontaisena ilmaisumuotona vaan puhuminen tai esiintyminen saattavat olla toimivampi vaihtoehto. Puhe on myös tunnetusti voimallinen viestinnän väline. Itse työtä puhemuotoisen julkaisemisen valinta ei kuitenkaan vähennä, vaan hyvän podcastin taustalla on laadukas käsikirjoitus, huolella mietitty rakenne ja jaksotus, ajatuksella valittu äänimaisema sekä laadukas äänitys ja jälkikäsittely.
Käsikirjoitusta tehdessä ohjenuoraksi kannattaa ottaa se, että käsittelee yhdessä jaksossa yhtä asiaa. Jos suunnittelet toteuttavasi kokonaista podcast-sarjaa, käytä apunasi käsikirjoituspohjaa. Mieti kenelle teet podcastia – kohderyhmän valinta määrittää aiheen rajausta. Hahmottele käsikirjoitukseen jakson aloitus ja lopetus, listaa alateemat ja tukikysymykset. Podcast-jakson ohjeellinen pituus voi olla oikeastaan mitä tahansa muutamista minuuteista noin tunnin mittaiseen jaksoon. Hyvä käsikirjoitus ja etukäteissuunnittelu vaikuttavat kuuntelukokemukseen.
Podcastilla voi olla erilaisia formaatteja. Mikäli podcast-jakson rakenne perustuu haastatteluasetelmaan, kiinnitä huomiota dialogisuuteen. Jos esität ainoastaan kysymyksiä ulkopuoliselle asiantuntijalle, olet podcastissa haastattelijan roolissa – et laurealaisena asiantuntijana. Pelkkien kysymysten esittämisen sijaan ota osaa keskusteluun ja tuo esille omia ajatuksiasi, aiheen reflektointia, asiantuntijuuttasi.
Jos suunnittelet toteuttavasi podcastin osana jotakin hanketta, varaa hankkeen suunnitteluvaiheessa budjettiin julkaisutoimintaa varten rahaa ja ulkoista podcastin äänitys, editointi ja saavutettavaksi tekeminen ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Jos toteutat podcastin itsenäisesti, tutustu huolella etukäteen vaadittavaan tekniikkaan ja hyödynnä Laurean tarjoamaa studiotilaa ja verkon editointivälineitä. Lisätietoja näistä löydät Laurean intrasta.
Podcastin julkaisemisen jälkeen varmista podcastin löydettävyys jakamalla sitä eri podcast-alustoille ja jaa sitä soveltuvissa sosiaalisen median kanavissa. Käytännössä podcastia ei ole olemassa ellei sen jakelusta ja markkinoinnista oikeissa kanavissa ole huolehdittu.
Kun podcastisi on ilmestynyt, muista ilmoittaa siitä Laurean julkaisupalveluille, joka raportoi podcastisi OKM:lle julkaisutiedonkeruuseen.
Kuvio 1. Laurean podcast-julkaisemisen prosessi (Laakkonen 2021)
Podcasteilla on pitkä häntä – ja ne tavoittavat uutta yleisöä
Ammatillisen julkaisemisen uusien julkaisumuotojen, podcastien ja videoiden, myötä voidaan tavoittaa tehokkaasti aivan uusia yleisöjä, joita kirjoitetut julkaisut eivät syystä tai toisesta tavoita. Ammattikorkeakoulun hankkeiden ja asiantuntijatyön yksi pohjimmainen tarkoitus on työelämässä sovelletun tiedon myötä saatujen kokemusten jakaminen muulle ammattiyhteisölle, korkeakoulun toiminta-alueen asukkaille ja työelämän toimijoille. Oikealla julkaisukanavavalinnalla työn tulokset saadaan tehokkaasti jakoon oikealle kohdeyleisölle.
Podcastit eivät ole aika- tai paikkasidottu mediamuoto vaan niitä voi kuunnella arjen askareiden parissa, lenkkipolulla tai auton ratissa. Sarjamuotoinen podcast koukuttaa parhaimmillaan kuulijansa odottamaan seuraavaa jaksoa. Hyvä podcast kestää aikaa, puhuttelee kuulijaansa. Podcast on sallivampi ja ilmaisuvoimallisempi julkaisumuoto, jossa asiantuntijan persoona pääsee vapaammin ääneen kuin kirjoitetussa ammatillisessa tekstissä.
Podcasteilla on myös niin sanotusti pitkä häntä eli se on pitkäikäinen julkaisumuoto. Podcastit saatetaan löytää uudelleenkuunteluun myös myöhemmin. Tekstimuotoiset julkaisut sen sijaan vanhenevat nopeammin ja katoavat somevirrassa muun tekstimassan sekaan.
Hankkeessa toteutetun podcastin tekemisestä on Laurea Journalissa julkaistu aiemmin Annu-Riina Lambergin kirjoitus Podcastista hyötyä hankkeelle ja työntekijöille.
Lähteet:
