“Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius.” Tämä selkeä tiivistys on AA:n (englanniksi Alcoholics Anonymous, suomeksi Nimettömät Alkoholistit) tavoite. (Suomen AA-toimisto 2022a.)
Kuva: Reza Heydar / Unsplash
Tässä artikkelisarjassa tuodaan esiin kokemuksia ja näkökulmia rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden työllistymisestä sekä työssäjaksamisesta. Artikkelisarjassa kuullaan rikos- ja päihdetaustaisia kokemusasiantuntijoita ja vertaistoimijoita sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.
Tämä on artikkelisarjan 2. osa ja tässä artikkelissa näkökulmia vertaisena toimimesta ja työssäjaksamisesta avaa AA:ssa toimiva vertainen. Artikkelia varten on haastateltu AA-ryhmässä vertaisena toimivaa vapaaehtoista henkilöä, joka haluaa itseään kutsuttavan nimimerkillä Petteri (2022).
Kokemusasiantuntijuuden käsitteistö on moninainen ja tarkasti määrittelemätön. Puhumme mm. kokemusasiantuntijoista, kokemustoimijoista, vertaistoimijoista ja vertaisista. THL:n (2022) määritelmän mukaan kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan ”ihmistä, jolla on omakohtaista kokemusta joko sairastavana, kokeneena, toipuneena, kuntoutuvana, palveluita käyttäneenä tai läheisenä/omaisena. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen tai läheisensä toipumiseen tai elämän muutokseen sekä siihen sopeutumiseen.” Kokemusasiantuntijatoiminta pohjautuu Suomen mielenterveys- ja päihdekentällä pitkään toimineisiin kansalaistoiminnan ja kolmannen sektorin ryhmiin ja yhteisöihin, kuten AA-ryhmiin. Kokemusasiantuntijatoiminnan parissa tehty kehittämistyö on avannut ammattilaisille mm. uudenlaista ymmärrystä tarjottavista palveluista sekä käsitystä kuntoutumisen ehdoista. (Hietala & Rissanen 2015, 7.)
Vapaaehtoisena vertaistukena
Vertaistuella tarkoitetaan vapaaehtoista omien kokemusten jakamista samaa kokeneiden henkilöiden kanssa, esimerkiksi erilaisissa ryhmissä. Vertaistuen avulla vaikean elämäntilanteen kanssa kamppaileva voi saada helpotusta muun muassa ahdistukseen, stressiin ja yksinäisyyteen jakaessaan omaa kokemustaan ja tullessaan kohdatuksi vertaisena, sekä ymmärtäessään muiden kamppailevan samanlaisten haasteiden kanssa. (THL 2022.) Artikkelia varten haastateltu Petteri toimii vapaaehtoisena vertaisena AA: n vertaistukiryhmissä.
Kokemusasiantuntijoiden tehtävät ovat muodostuneet pääosin hankkeissa ja siten muun muassa heidän saama koulutus vaihtelee (Hietala & Rissanen 2015, 7). Pitkään vertaistukena toiminut Petteri kertoo pohtineensa joskus kokemusasiantuntijaksi kouluttautumista, mutta ei ole varma, toisiko koulutus lisäarvoa hänen työlleen vertaisryhmässä. Petteri vastaa nykyään oman ”kotiryhmänsä” viikoittaisista vertaistuellisista tapaamisista. Ryhmä on toiminut jo 1970-luvun loppupuolelta alkaen. Osa AA:n kokouksista on suljettuja ja osa avoimia. Suljettuihin ryhmiin osallistuvat kokemusta omaavat. Avoimet kokoukset ovat kaikille päihderiippuvuudesta ja elämänmuutoksen mahdollisuudesta kiinnostuneille, kuten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tai opiskelijoille. (Suomen AA-toimisto 2022b.)
Vertaisryhmän merkitys omalle toipumiselle
Ihmiselle on tärkeää kuulua johonkin. Petteri kertoo omasta kokemuksestaan ryhmässä aloittaessaan, miten ryhmä antoi valtavasti voimaa. Ryhmän tuki osoittautui tärkeäksi ja siellä tulikin käytyä aktiivisimmillaan useita kertoja viikossa. Alkuhuuma oli Petterin mukaan verrattavissa humalaan, sillä oli mahtavaa kuulua johonkin porukkaan ja saada ymmärrystä osakseen. Petteri puhui haastattelussa korkeammasta voimasta ja hänen korkeammaksi voimakseen osoittautui kyseinen AA-ryhmä.
“Itseä korkeampi voima – korkeammalla voimalla ei välttämättä tarkoiteta uskonnollista voimaa, vaan korkeampi voima voi olla mitä tahansa, minkä ryhmässä kävijä itse kokee hyväksi”, Petteri kertoo.
Petterin mukaan pelkällä tahdonvoimalla harva pääsee irti päihderiippuvuudesta, mutta ryhmätapaamisissa annetulla tuella ja itseä korkeammalla voimalla on suuri merkitys ainakin hänen omaan hyvinvointiinsa. Ryhmissä voi löytää ystäviä ja viettää vapaa-aikaa. Petteri kertoo pitäneensä taukoa ryhmistä, mutta olevansa onnekas, kun ymmärsi palata takaisin vertaistuen pariin ajoissa. Vertaisryhmä tuki siinä, ettei retkahdusta vanhoihin tapoihin tullut elämän haasteista huolimatta. Petterin mukaan vertaisryhmästä saa vertaistukea, jos muut ihmissuhteet ovat menneet poikki raittiusyrityksistä huolimatta.
”Kun omassa elämässä ei löydy tilannetta tukevaa ja ymmärtävää verkostoa, luottamuksellinen yhteisö voi auttaa”, Petteri pohtii.
Vertaistuen ryhmissä keskitytään keskustelemaan uutta elämäntapaa tukevista arjen asioista. Petteri kertoo tapaamisten olevan “tavallista juttelua” ja uskookin monelle kävijälle olevan tärkeää saada jakaa arjen asioita jonkun vertaisen kanssa. Se, miten kävijän perheen arkeen liittyvät asiat ovat mukana keskusteluissa vaikuttaa paljon se, missä vaiheessa toipumistaan kävijä on ja miten päihdekuntoutujan lähipiiri on mukana prosessissa.
Päihderiippuvaisuuden kohdalla tuen haku vertaistukiryhmistä voi johtua joskus häpeän ja pelon tunteesta. Läheiset voivat kokea tilanteen aivan eri tavalla ja jopa syyllistää riippuvuuden kanssa kamppailevaa läheistään. Häpeäntunne voi olla selviytymiskeino läheisille, sillä päihde- ja alkoholiriippuvuus on vaikeaa myös riippuvaisen perheelle. (Vainikainen 2014, 23–24.) Tällöin tilanteen vähättely ja poissulku voivat helpottaa heitä. Siksi on tärkeää tukea läheisiä, jotta sosiaaliset suhteet eivät menisi poikki ja molemmat osapuolet voisivat tukea toisiaan.
Vertaistuesta tukea vertaistukityössä toimivan omaan jaksamiseen
Petteri toi esiin samaa näkökulmaa kuin Lindström ja Salo (2022) siitä, että kokemusasiantuntijan ja muiden vertaistuen antajien tulee huolehtia omasta hyvinvoinnista, jotta voi tukea muita. Hänen ensimmäisinä toipumisensa vuosina toipumisjaksoja on tarvittu useita. Hän kuvasi avoimesti, kuinka oma toipuminen ei voi alkaa, ellei itse ole valmis muutoksen polulle. Petteri ei itse koe kuormittuvansa ryhmissä käydyistä keskusteluista, päinvastoin:
”Vierellä kulkija kannattelee, ja tulee kannatelluksi. Kotiryhmästä saan voimaa ja “draivia” myös omaan hyvinvointiin”
Petteri kertoo vierailevansa välillä lisäksi muissa ryhmissä tukeakseen omaa raittiuttaan. Hän kertoi löytäneensä oman hyvinvointinsa tueksi ulkoilun, uimisen ja ammattikirjallisuuden lukemisen. Mieli ry:n (2022) mukaan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaidot. Petterikin mainitsi ryhmädynamiikan tärkeyden ryhmissä. Riskitekijöiden tunnistaminen ja niihin mahdollisuuksien mukaan vaikuttaminen esimerkiksi arjen valinnoilla tukee jaksamista vaikeassa elämäntilanteessa.
Petteri kertoi olevansa tyytyväinen, että hänen ryhmässään on henkilöitä, joiden kanssa voi tarvittaessa kierrättää palvelutehtäviä, niin että toinen esimerkiksi keittää kahvia ja toinen pitää huolta päivän toiminnasta. Joskus työtehtävät voivat kuormittaa, jos kävijä esimerkiksi alkuinnostuksessa ottaa tehtäviä itselleen liian aikaisin tai ei tunnista omia voimavarojaan.
Keskustelimme Kokemusasiantuntijat verkossa –hankkeen sisällöstä Petterin kanssa. Hänen mielestään hanke vaikuttaa kiinnostavalta ja koulutukset työllistymistä tukevilta, vaikka hän itse kokeekin omaavansa jo hyvät verkossa toimimistaidot. Esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu kiinnostaa häntä, eikä hän poissulje mahdollisuutta lähteä koulutukseen myöhemmin.
Hankkeen yhteenveto
Hanke tekee kokemusasiantuntijatyötä näkyväksi mahdollisimman laajasti eri näkökulmista. Tässä tekstissä kokemuspohjaista työtä käsitellään vertaistyössä vapaaehtoisena toimivan henkilön näkökulmasta. Kokemuspohjaista työtä onkin tärkeä tarkastella laajemmin kuin palkkatyön näkökulmasta. Osallisuus on kokemusasiantuntijuuden ydintä. On merkityksellistä, että kokemusta omaavat voivat olla osallisia kokemuspohjaisessa toiminnassa – tavalla, joka on itselle siinä hetkessä sopivin. Eettisesti tarkasteltuna oleellista on, että vapaaehtoistyö on ihmisen aitoon vapaaehtoisuuteen perustuvaa.
Vertaistuelliset AA-ryhmät ovat monelle päihdeongelmasta toipuvalle arvokas tuki arjessa – myös työelämässä oleville kokemusta omaaville. On merkityksellistä, että omaa päihdekokemusta työssään hyödyntävä pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja toipumisestaan. Kuten haastateltava kuvaa, retkahduksen mahdollisuus on päihdeongelmasta toipuvan elämässä läsnä. Tämä on asia, joka työelämässä on tärkeä tiedostaa. Ei, jotta vahvistetaan ennakkoluuloja päihdetaustaisia ihmisiä kohtaan, vaan jotta luodaan osallisuutta ja toipumista tukeva ilmapiiri. Ilmapiiri, joka aidosti kannattelee päihdetaustaista ihmistä työssään ja osana koko työyhteisöä. On tiedostettava yhteisesti retkahduksen mahdollisuus, jotta epäonnistumisen pelko ei kasvata kynnystä työllistymisen polulla. Lisäksi omaa kokemustaan työssään käyttävää on tuettava tiedostamaan omat oikeutensa sekä mahdollisuudet hyvinvointia tukeviin palveluihin retkahduksen varalle.
Tämä artikkeli on syntynyt osana Laurean sosionomiopiskelijoiden vaikuttamistyön opintoja yhteistyönä Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kanssa. Artikkeli pohjaa opiskelijoiden haastatteleman vertaistoimijan kokemuksiin ja näkemyksiin. Hankkeen tavoitteena on työllistymisen edistäminen. Pyrimme edistämään sitä, että rikos- ja päihdetaustaisten työllistyminen olisi eettisellä ja aidosti osallisuutta edistävällä pohjalla.
Mikä hanke? Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen (2021–2023) tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lähteet:
Julkaisemattomat lähteet:
- Petteri 2022. AA-ryhmän vertaistukena toimivan julkaisematon Teams-haastattelu 5.10.2022.
