Ammattikorkeakoululain (15 §) mukaisesti toimitusjohtajana toimivan rehtorin (18 §) tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi: 1) johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi; 2) vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta; 3) vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta; 4) päättää henkilöstön ottamisesta ja irtisanomisesta.
Rehtori osakeyhtiölain mukaisesti (17 §) toimitusjohtajana hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Rehtorin tehtäviin kytkeytyy siten sekä ammattikorkeakoulu- että osakeyhtiölain merkittävä viestintävastuu.
Ammattikorkeakoulun johtosääntö tarkentaa edelleen rehtorin tehtävään liittyviä vastuita korkeakoulukohtaisesti. Tyypillisesti niissä kuvataan korkeakoulun organisoituminen ja johtosuhteet sekä korkeakoulun johdon osallistuminen erilaisiin korkeakoulun toimielimiin kuten esimerkiksi korkeakoulun neuvottelukuntiin (esim. International Advisory Board, alumnineuvottelukunta, alumnivaltuuskunta, alueneuvottelukunnat jne.). Tyypillisesti rehtori toimii korkeakoulun useiden sisäisten toimielinten puheenjohtajana (mm. johtoryhmä ja YT-neuvottelukunta). Ns. viralliset kokoukset ovat kuitenkin vain pieni osa rehtorin vuorovaikutusta ja viestintää. Sidosryhmäyhteistyössä edustaessaan korkeakouluaan rehtori kohtaa jatkuvasti paljon ihmisiä, joiden kanssa hän vaihtaa aktiivisesti tietoa.
Sen lisäksi, että rehtori osallistuu ja viestii sekä yhtiön että korkeakoulun useiden erilaisten toimielinten ja yhteistyöryhmien kokouksissa, hän viestii jatkuvasti myös muuten sekä korkeakoulun sisällä että sen ulkopuolella. Rehtorilla on siten velvollisuus aktiivisesti koota tietoa, jalostaa tietoa ja välittää sitä. Rehtori viestii korkeakouluyhteisössä sekä johtamisjärjestelmän kautta normaalin johtamisviestinnän keinoin, mutta usein myös suoraan koko henkilöstölle (rehtorin tiedotteet, korkeakoulun henkilöstötilaisuudet jne.). Sosiaalisen median aikakaudella rehtorin viestinnän määrä, kohdeyleisö ja frekvenssi ovat kasvaneet merkittävästi, kun rehtori säännöllisesti mm. twiittaa, julkaisee postauksia LinkedIn:ssä tai Facebook:ssa korkeakoulunsa uutisista ja muusta korkeakoulujen kehitykseen liittyvistä asioista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Edelleen rehtorin viestinnässä tärkeitä kanavia ovat korkeakoulun tiedotuslehdet, julkaisut, www-sivut sekä erilaiset mediat, jotka julkaisevat rehtorin mielipidekirjoituksia jne. Painopiste rehtorin viestinnässä on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän sähköisiin kanaviin, joissa viestin välitys on nopeampaa ja yleisön tavoittaminen helpompaa. Nämä tukevat toki myös toisiaan, kun esimerkiksi rehtorin blogikirjoituksia ja korkeakoulun tiedotteita voivat sekä rehtori että korkeakouluyhteisön jäsenet jakaa sosiaalisessa mediassa kätevästi.
Jotta rehtori voi muodostaa tehokkaasti korkeakoulun johtamisen tilannekuvaa, tarvitaan monipuolista vuorovaikutteista viestintää sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Näin rehtori kykenee osaltaan paremmin hahmottamaan erilaisia näkökulmia liittyen korkeakoulun johtamiseen ja kehittämiseen.
Lähteet:
