Kolmatta kertaa järjestetty Kulttuurinen vanhustyö -seminaari pidettiin toukokuun 2023 alussa. Seminaarin teemana oli sukupolvien välinen kohtaaminen, joka näkyi niin aamupäivän esityksissä kuin iltapäivän työpajoissakin. Hybridinä toteutettuun seminaariin osallistui kaikkinensa noin 200 kulttuurisesta vanhustyöstä kiinnostunutta sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa sekä vanhustyön ammattilaisia eri puolilta Suomea.

Muistelutyön voima ja merkitys

Aamupäivän aikana sukellettiin muistelutyön maailmaan. Lahden Lähimmäispalvelut ry:n Raunamaija Lukkari-Sutinen esitteli Kirjeitä minusta -muistelutuokioita. Muistelutuokiot perustuvat ajatukseen, että jokainen ihmiselämä on ainutlaatuinen ja tärkeä ja muistot kokoavat yksilön elämänkaaren yhteen ja ovat hänelle tärkeä osa identiteettiä. Koteihin vietävä toiminta rakentuu muistelijan eli ikäihmisen kanssa täytettävän julisteen ympärille, jossa huomioidaan ikäihmisen henkiset taidot, harrastukset ja voimavarat.

Muistelun ja tarinoiden maailmassa pysyteltiin toisessakin esityksessä Jenni Orasen kertoessa Eläketarinat-valokuvaprojektistaan, joka esittelee erilaisten eläkeikäisten yksilölliset tarinat valokuvin ja sanoin. Projektiin kuuluu haastattelujaksoja, joissa henkilöt pääsevät kertomaan omasta polustaan omin sanoin ja kuvin. Eläketarinoiden ajatuksena on sukupolvien kohtaaminen sekä tiedon, taitojen ja muistojen kulkeminen sukupolvelta toiselle.

Aktiivinen ikääntyminen

Ikääntyneiden aktiivisuus ja luova toiminta oli yhtenä teemana Creation Pop -hankkeen kyselyssä, jonka tuloksia esitteli projektipäällikkö Piia Tiilikallio. Ikääntyneille suunnattuun kyselyyn vastasi 57 yli 60-vuotiasta suomalaista. Vastaajista 63 % oli ilmoittanut, ettei kokenut olevansa vanha. Suunnilleen sama määrä raportoi ikääntymisen negatiivista puolista ja 70 % vastaajista kertoi tarpeidensa, kuten oman rauhan, tilan ja ajan tarpeen muuttuneen iän myötä. Kyselyyn osallistuneet totesivat, että ikääntyneiden tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin yhteiskunnassamme, jos heitä kuultaisiin nykyistä paremmin. 65 % vastaajista kertoi osallistuvansa jonkinlaiseen ryhmätoimintaan, kuten yhdistysten ja järjestöjen toimintaan. 59 % vastaajista haluaisi osallistua luovaan ryhmätoimintaan.

Yksi esimerkki ikääntyneiden järjestötoiminnasta saatiin, kun Kouluvaarit ry:n Tauno Huhtala kertoi yhteisön toiminnasta. Yli 55-vuotiaista miehistä koostuva Kouluvaarit ry tukee toiminnallaan koulujen kasvatustoimintaa olemalla oppilaiden tukena ja opettajien apuna koulutunneilla pääasiassa koulun alimmilla luokilla.

Seminaarissa oli puheenvuorojen lisäksi myös tarjolla runsaasti kulttuuria. Avausesityksestä vastasi Laurean Laulajat johtajanaan Hanna Heljaste. Lisäksi osallistujia ilahduttivat energiset räppäävät mummot – lahtelainen Räpätit-ryhmä esitti Vielä jaksaa -kappaleen sekä ihastuttavan burleskitanssin. Seminaarin päätteeksi nähtiin vielä Tanssiteatteri Raatikon Ryhdikkäät Rypyt -tanssikurssin jäsenten tanssiesitys.

Luovuutta kaikilla aisteilla

Eloisa-hankkeen Elämysnurkka-konseptista oli kertomassa Marika Kivistö. Aistien-menetelmään perustuva kohtaamisen tila hyödyntää dialogisuutta, moniaistisuutta, toiminnallisuutta ja tarinallisuutta. Elämysnurkan ajatuksena on toimia luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentamisen tilana, ja mahdollistaa mikrotauot ja rauhoittavat lepohetket työpäivän aikana.

Vanhustyön luovan toiminnan edistämisestä oli kertomassa Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä -hankkeen projektipäällikkö Sanna Soini. Elossa!-hankkeessa järjestettiin Helsingin Seniorisäätiön hoivakodeille erilaisia luovia työpajoja yhdessä luovan alan ammattilaisten kanssa. Työpajoissa käsiteltiin voimavaroja ja toimijuutta draaman keinoin, tunteiden kohtaamista kuvallisin keinoin, osallisuuden vahvistamista musiikin keinoin ja sosiokulttuurista innostamista digitaalisin keinoin. Hoivakotien asukkaille tehdyn kyselyn tulosten mukaan asukkaille luovuuden merkitys arjessa oli melko tärkeää ja luovuus näkyi monenlaisena tekemisenä ja kokemisena. Vastaajien mieluisin tapa osallistua luovaan toimintaan oli yhdessä tekemällä ja osallistumalla.

Digitaalisista sosiaalisista kulttuurielämyksistä kertoi Home Opera -hankkeen Aarni Tuomi. Hankkeen kantavana ajatuksena on ollut luoda konsepteja, joilla kulttuurielämykset, kuten oopperassa käynti, tuodaan ikääntyvälle uusien teknologioiden avulla säilyttäen kuitenkin elämyksen sosiaalisuuden ja vuorovaikutteisuuden. Yhtenä esimerkkinä hankkeessa on toteutettu yhteistyössä Foibekartanon kanssa Koko Karita -oopperailta, jonka moniaistinen sisältö suunniteltiin yhdessä asukkaiden ja elämysiltaan palveluja tuottaneiden yritysten kanssa. Tämän kokeilun pohjalta on kirjoitettu opas, jonka avulla vastaavanlaisen tapahtuman voi järjestää kuka tahansa.

Mitä seminaarista jäi käteen?

Vauhdikkaan ja tiedontäyteisen aamupäivän päätteeksi kysyimme osallistujilta palautetta seminaarista ja sen herättämistä ajatuksista. Saadun palautteen mukaan osallistujat kokivat aamupäivän ohjelman ja sisällön monipuolisena, innostavana ja uusia ajatuksia herättävänä. Esityksistä napattiin mukaan omaan työhön uusia ideoita ja toimintamuotoja sekä vahvistusta ajatukselle, että kulttuuri kuuluu myös vanhustyöhön (kuva 2).

Seuraavassa sanapilvessä on nostettu esiin niitä asioita, mitä kulttuurinen vanhustyö tarkoittaa tai merkitsee seminaariin osallistuneille (kuva 3). Osallistujille kulttuurinen vanhustyö merkitsee eri luovan alan ja taiteen muotoja ja tekemisen tapoja, ikääntyneiden tarpeiden kuulemista ja ymmärtämistä sekä kohtaamista, yhdessä tekemistä ja asioiden mahdollistamista. Se on iloa, valoa, virkistävää ja virikkeellistä arkea sekä hyvinvointia. Sekä ennen kaikkea tarpeellista ja arvokasta. Kuten eräs osallistuja sanoi, kulttuurinen vanhustyö on yhtä kuin reseptinä elämys.

Aamupäivän seminaari tallennettiin ja tallenteen voi katsoa vuoden ajan tästä linkistä.