Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeessa pilotoitiin kokemusasiantuntijalähtöiset verkko-ohjauksen mallit yhteistyössä Käyrän ja Hämeenlinnan vankiloiden kanssa. Tässä artikkelissa kuvaamme kokemusasiantuntijoiden ja vankiloiden henkilökunnan kanssa yhteistyössä kehitettyjä verkko-ohjauksen malleja. Lisäksi tuomme esiin hyviä käytäntöjä ja huomioita kokemusasiantuntijoiden ohjauksesta luodaksemme pohjaa kokemustyön valtakunnalliseen käyttöön vankiloissa.

Vuonna 2022 Suomessa oli keskimäärin 3056 tuomiota suorittavaa vankia päivittäin. Viiden vuoden seuranta-aikana 50 % vankeusrangaistuksen suorittaneista palasi vankilaan uusista rikoksista (Rikosseuraamuslaitos 2023.) Yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta on merkityksellistä etsiä vaikuttavia tapoja rikos- ja päihdetaustaisten kuntoutumisen edistämiseksi.

Vankilaan tehtävä kokemusasiantuntijatyö ei ole uusi avaus. Tämänhetkiset kansalliset linjaukset ohjaavat kehittämään kokemusasiantuntijatoimintaa vankiloissa. (STM 2022, 25–26, 42–43; Rikosseuraamuslaitos 2012, 34; Rikosseuraamuslaitos 2022, 65–69.) Kokemustieto näyttäytyy kuitenkin vankiloissa tällä hetkellä pääsääntöisesti järjestöjen ja hankkeiden toteuttamana, eikä kokemusasiantuntijatoiminnalle ole olemassa valtakunnallisia rakenteita ja käytäntöjä. Lisäksi maantieteellisesti kokemusasiantuntijoiden saatavuus on vaihtelevaa, eikä tapaamisten järjestäminen suljettuihin vankiloihin ole mutkatonta.

Verkkovälitteisyys parantaisi kokemustiedon saavutettavuutta valtakunnallisesti ja edistäisi samalla tuomioita suorittavien yhdenvertaisuutta. Älyvankilatoiminnan laajentaminen kaikkiin Suomen suljettuihin vankiloihin (Keino 2019) luo todellisen mahdollisuuden laajentaa verkkopohjainen kokemusasiantuntijatoiminta valtakunnalliseksi toiminnaksi. Lisäksi on todettu, että vankilassa digitaalisen syrjäytymisen riski on suuri (Järveläinen & Rantanen 2021, 254). Verkkotapaamisten avulla voidaan digitalisaatiota tuoda käytännönläheisesti tutuksi.

Verkkovälitteiset vankilapilotit Käyrän ja Hämeenlinnan vankiloissa

Hankkeessa pilotoitiin kaksi verkkovälitteistä ja kokemusasiantuntijalähtöistä ohjauskokonaisuutta. Ohjauskokonaisuudet toteutettiin Hämeenlinnan vankilan tulo-osastolle pienryhmämuotoisesti ja Käyrän vankilan vankeusvangeille yksilötapaamisina. Tavoitteena oli motivoida osallistujia rakentamaan työ- ja koulutuspolkuja vankeusaikana, sekä tarjota tukea heidän desistanssiprosessiinsa. Tapaamisten teemat keskittyivät positiivisen psykologian viitekehyksessä yksilön hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin sekä näiden edistämiseen.

Hämeenlinnan vankilan tulo-osastolla toteutetun naisten ryhmämuotoisen ohjauksen tapaamiset kestivät 1–1,5 tuntia ja niihin osallistui 3–5 naista. Ryhmämuotoisella toiminnalla pyrittiin mahdollistamaan muiden muutokseen motivoituneiden tavoittaminen, jotta osallistujat voivat saada tukea toisiltaan myös ohjatun ryhmän ulkopuolella. Ryhmä toteutettiin työparityöskentelynä työvalmentajan ja kokemusasiantuntijan ohjaamana. Tapaamisiin osallistui myös vankilan ohjaaja, jolla oli kyky vastata vankilan käytäntöihin liittyviin kysymyksiin. Tämä mahdollisti dialogisuuden edistämisen tulo-osaston naisten ja vankilan henkilökunnan välillä.

Käyrän vankilaan pilotoitiin kokemusasiantuntijan yksilöohjaukset kolmelle tuomiota suorittavalle miehelle. Vankilan ohjaaja käynnisti etätapaamisen ja varmisti yhteyksien toimimisen, jonka jälkeen noin tunnin kestoinen yksilötapaaminen aloitettiin. Yksilötapaamisissa aiheet olivat henkilökohtaisempia ja siten oli tarkoituksenmukaista, että tapaamiset olivat kahdenkeskeisiä. Luottamuksen rakentumisen kannalta oli merkityksellistä, että kokemusasiantuntijan ja osallistujan välisen keskustelun luottamuksellisuus käytiin selkeästi läpi. Tapaamisia suunniteltiin ryhmämuotoiseen ohjaukseen kolme ja yksilöohjaukseen viisi. Molemmista kokemuksena oli, että tapaamisia olisi hyvä olla enemmän. Kaiken kaikkiaan vastaavaa toimintaa toivottiin vankilan toimintaan.

“Toivottavasti tällaista toimintaa olisi jatkossa enemmänkin. Tarvetta olisi.”
Pilotointiin osallistunut vankilan ohjaaja

Pilottien toteuttaminen verkkovälitteisesti koettiin osallistujien puolelta lähes poikkeuksetta toimivaksi ratkaisuksi. Osa yksilötapaamisiin osallistuneista koki, että lähi- tai hybriditapaamiset olisivat toimivin ratkaisu. Toisaalta osa osallistujista koki jopa helpommaksi keskustella vaikeista asioista verkon välityksellä. Myös kokemusasiantuntija totesi, että fyysinen etäisyyden ansiosta oli helpompi lohduttaa ja kannustaa, kun ohjattavan tunteisiin ei mennyt niin vahvasti mukaan. Vuorovaikutuksen vahvistamiseksi ryhmätapaamisissa olisi hyvä huomioida kaikkien osallistujien näkyminen joko laajemman kamerakuvan tai omien näyttöjen avulla.

Pilotoinnit vahvistavat aiempaa ymmärrystä rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden koulutuksen sekä riittävän pitkälle edenneen toipumisen merkityksestä (Schellhammer-Tuominen & Salmi 2020, 101–102). On merkityksellistä, että kokemusasiantuntija on omassa prosessissaan siinä vaiheessa, ettei hänellä ole viranomaisvastaisuutta ja hän kykenee luomaan siltaa tuomiota suorittavien ja viranomaisten välille. Toimiva ja tiivis yhteistyö vankiloiden henkilökunnan kanssa oli avainasemassa pilotoinnin onnistumiseksi.

Kokemusasiantuntijatoiminta vankilassa kriminaalipoliittisena ja eettisenä valintana

Koska vankeustuomiot itsessään eivät merkittävästi vähennä rikollisuutta, suomalainen kriminaalipolitiikka painottaa rangaistusajan pituuden sijaan rangaistusajan sisältöä. Kriminaalipolitiikka korostaa rikoksentekijän kuntouttamista ja rikoksettoman elämän edistämistä. (Rikoksentorjuntaneuvosto 2023.) Vertaistuen positiivisista vaikutuksista kuntoutumisessa on paljon tutkimustietoa, jonka perusteella voidaan olettaa myös vankiloiden rikosseuraamusasiakkaiden hyötyvän kokemusasiantuntijalähtöisistä toiminnoista (Kippola-Pääkkönen 2018, 179–180; Baillergeau & Duyvendak, 2016, 421–422; Barak ym. 2008, 1875–1880; Tracey & Wallace 143–154; Ziegler ym. 2022, 686–704; Kostiainen ym. 2014, 11–12).

Kokemusasiantuntijat, joiden työnkuva on paljon muutakin kuin vertaistyötä, voivat edistää asiakkaan osallisuutta rakentamalla luottamusta, vuorovaikutusta, avoimuutta ja kuulluksi tulemisen kokemusta (Hietala & Rissanen 2015, 29–32; Palukka, Tiilikka & Auvinen 2019, 25). Pilottien osallistujapalautteen mukaan kokemusasiantuntijan omien kokemuksien jakaminen ja läsnäolo rohkaisi myös osallistujia avautumaan ajatuksistaan ja kokemuksistaan. Kokemuksien kuuleminen koettiin arvokkaaksi ja osallistujat kertoivat saaneensa ideoita ja oivalluksia omaan elämäänsä ja vankeusajan suunnitelmaansa.

Olisi tärkeä tarjota tuomion eri vaiheissa mahdollisuuksia keskustella muutoksen kokeneen henkilön kanssa, jotta muutoksen halun syntymistä ja ylläpitämistä voidaan tukea koko vankeusrangaistuksen ajan. Kokemusasiantuntijan kanssa käsiteltäviä tärkeitä teemoja ovat muun muassa valmistautuminen retkahduksiin, siviilissä eteenpäin vievät mahdollisuudet sekä vankeusajan käyttäminen mahdollisimman hyödyllisesti. Osallistujat kaipasivat konkreettisista tietoa työ- ja opiskelumahdollisuuksista vankeusaikana. Parhaimmillaan kokemusasiantuntija voi tukea vankeusajan, koevapauden ja tulevaisuuden suunnittelussa ja rakentamisessa sekä verkostojen luomisessa. Kuten tässäkin pilotissa saimme havaita. Tämä kaikki voi edistää vankilassa olevien rikosseuraamusalan asiakkaiden desistanssia, eli rikollisesta elämäntavasta irrottautumista.

Kokemusasiantuntijatoiminta vankilassa voidaan nähdä kriminaalipoliittisena ja eettisenä valintana vahvistaa myös rikostaustaisen kokemusasiantuntijan omaa desistanssia. Kokemusasiantuntijana toimiminen on merkittävä osa kuntoutumista; siirtymistä avun vastaanottajasta sen antajaksi (Hietala & Rissanen, 2015, 14). Piloteista kertynyt kokemus osoitti, että työparina työskentely toi varmuutta kokemusasiantuntijana työskentelyyn. Kokemusasiantuntijana toimiminen vahvisti kokemusasiantuntijan itsetuntoa ja ammatillista roolia, mikä on tärkeää työelämässä pysymisen kannalta.

“Pilotointiin osallistuminen on tuonut merkityksellisyyden tunnetta. Vaikuttamismahdollisuus ja se, että tuomiota suorittavat ja henkilökunta ovat kuunnelleet ja että he ovat jakaneet herkkiä asioita, on vahvistanut itseluottamusta ja tuntunut mahtavalta.”
Pilotointiin osallistunut kokemusasiantuntija

Kaiken kaikkiaan kokemusasiantuntijat ja heidän omat muutostarinansa tuovat toivoa, uskoa ja muutoksen lähemmäksi – todellisemmaksi, sekä vankilassa oleville rikosseuraamusalan asiakkaille että henkilökunnalle. Toivon sytyttämistä voidaan pitää merkityksellisenä, sillä ”jos meillä ei ole toivoa, meillä ei ole enää mitään” (Heikkinen 2022).

Artikkeli on kirjoitettu hankkeessa toimivien eri asiantuntijoiden yhteistyönä. Tommi Tamminen ja Tuula Tick ovat pilotoineet kokemusasiantuntijoiden ohjaukset vankiloissa. Tommi Tamminen tuo lisäksi kokemusasiantuntijan näkökulmaa artikkeliin. Yhteistoimijuudella pilotointien toteuttamisessa ja artikkelin kirjoittamisessa vahvistetaan konkreettisesti hankkeen tavoitteita ja abstraktimmin kokemusasiantuntijuuden hyvää.

Mikä hanke?

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Valo-valmennusyhdistys, ja sitä rahoittaa ESR osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. (Kokemusasiantuntijat verkossa -hanke).

Lähteet ja lisälukemisto:

• Baillergeau, E. & Duyvendak, J. W. 2016. Experiential knowledge as a resource for coping with uncertainty: evidence and examples from the Netherlands. Julkaisussa Health, Risk & Society, vol. 18 (7–8). Viitattu 8.8.2023. (tandfonline.com)
• Barak, A., Boniel-Nissim, M. & Suler, J. 2008. Fostering empowerment in online support groups. Julkaisussa Computers in Human Behavior 24. Viitattu 30.6.2023. (researchgate.net)
• Hietala, O. & Rissanen, P. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta: kokemusasiantuntija – hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi. Helsinki: Unigrafia. Viitattu 28.6.2023.
• Järveläinen, E. & Rantanen, T. 2021. Incarcerated people’s challenges for digital inclusion in Finnish prisons. Teoksessa Nordic Journal of Criminology 2021, Vol. 22, No. 2, 240–259. Viitattu 8.8.2023. (idunn.no)
• Keino 2019. Älyvankila-ratkaisu Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan – Case Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.5.2023 | Hankintakeino.fi
• Kippola-Pääkkönen, A. 2018. Vertaistuen hyödyt ja haasteet kuntoutuksessa. Teoksessa Sosiaalinen kuntoutuksessa. Lindh, J., Härkäpää, K. & Kostamo-Pääkkö, K. (Toim.). Turenki: Hansaprint Oy. Viitattu 30.3.2023. (ulapland.fi)
• Kostiainen, E., Ahonen, S., Verho, T., Rissanen, P. & Rotko, T. 2014. Kokemukset käyttöön – kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen. Tampere: THL. Viitattu 8.8.2023. (julkari.fi)
• Palukka, H., Tiilikka, T., & Auvinen, P. 2019. Kokemusasiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä – osallisuuden mahdollistaja vai osallistamispolitiikan edustaja. Janus Sosiaalipolitiikan ja Sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 27(1), 21–37.
• Rantanen, T. 2019. Näkökulmia kokemusasiantuntijoiden desistanssiprosessiin. Teoksessa Lindström, J., & Kuparinen, K. (Toim.) Desistanssia, toipumista ja kokonaisvaltaista sosiaalista kuntoutumista. Kokemusasiantuntijoiden tarinoita. Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Rikoksentorjuntaneuvosto 2023. Rangaistusten vaikutus rikollisuuteen. Viitattu 30.5.2023
• Rikosseuraamuslaitos. 2012. Päihdetyön linjaukset vuosille 2012-2016. Viitattu 30.5.2023
• Rikosseuraamuslaitos 2022. Sidosryhmäyhteistyön linjaukset. Viitattu 8.8.2023.
• Rikosseuraamuslaitos. 2023. Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2022. Viitattu 9.6.2023 Rikosseuraamuslaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2022
• Schellhammer-Tuominen, M. & Salmi, E. 2020. Keijo-hanke työllistymistä edistämässä. Teoksessa Salmi, E., Lindström, J. & Schellhammer-Tuominen, M. (toim.) Maailma tarvitsee Keijoja – Näkökulmia rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuudesta. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu.
• Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Viitattu 30.6.2023. (valtioneuvosto.fi)
• Tracy, K. & Wallace, S. 2016. Benefits of peer support groups in the treatment of addiction. Julkaisu Substance Abuse and Rehabilitation. Viitattu 30.3.2023. Benefits of peer support groups in the treatment of addiction (tandfonline.com)
• Ziegler, E., Hill, J., Lieske, B., Klein, J., von dem Knesebeck, O. & Kofahl, C. 2022. Empowerment in cancer patients: Does peer support make a difference? A systematic review. Psycho-Oncology vol. 31. Viitattu 29.6.2023. (wiley.com)