Laurea-ammattikorkeakoulu ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskus kouluttavat Suomen ainoat rikosseuraamusalan sosionomit. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Opiskelijat valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka tukevat yksilöiden rikoksetonta ja päihteetöntä elämää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koulutuksessa korostuvat vuorovaikutuksellinen asiakastyö, rikollisuudesta irrottautumista tukeva työote sekä oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon kunnioittaminen. (Laurea.)

Kuva: Freepik

Suomessa sosionomien koulutus on perinteisesti rakentunut rauhanajan yhteiskunnan tarpeisiin. Koulutuksen painopisteet liittyvät vahvasti sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja asiakaslähtöiseen palveluohjaukseen. Viime vuosien globaalit kriisit, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä onko sosionomien koulutus riittävän kriisivalmis. Suomen geopoliittinen asema ja muuttuva turvallisuusympäristö edellyttävät myös sosiaalialan ammattilaisilta valmiuksia toimia poikkeusoloissa.

Boetton, Bellin ja Ivoryn (2021) mukaan katastrofivalmius tulisi sisällyttää sosiaalityön koulutukseen, ammatillisiin standardeihin ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulututkintojen kehittämisessä tulisi huomioida huoltovarmuuteen liittyvät laaja-alaiset osaamiset, kuten kriisitietoisuus, jatkuvuudenhallinta, tietoturvaosaaminen, resilienssi, yhteisöllinen vastuunotto ja kriittinen medialukutaito. Nämä osaamiset ovat keskeisiä kaikilla aloilla, mutta raportin mukaan niitä ei vielä riittävästi sisällytetä koulutussisältöihin (Sivista 2024).

Tulevaisuudessa rikosseuraamusalan sosionomien rooli ei välttämättä rajoitu vain rauhanajan palveluihin, vaan he voivat olla keskeisiä toimijoita esimerkiksi evakuointitilanteissa, vastaanottokeskuksissa, henkisessä ensiavussa ja yhteisöjen jälleenrakentamisessa. Ammatillinen pääoma ja kriisitilanteissa ilmenevä sopeutumiskyky mahdollistavat sosiaalityöntekijöiden reagoinnin moniulotteisiin haasteisiin, vaikka totutut työ- ja toimintatavat olisivat poikkeustilan vuoksi koetuksella (Romakkaniemi ym. 2022). Tässä artikkelissa tarkastellaan rikosseuraamusalan sosionomien koulutuksen tuottamia valmiuksia toimia kriiseissä ja sodassa, sekä esitetään kehittämistarpeita koulutukseen.

Sosiaalityö kriisien, katastrofien, poikkeusolojen ja sodan konteksteissa

Kriisi on monitieteinen ilmiö, jota tarkastellaan laajasti eri tieteenaloilla. Sen käsittely ulottuu politiikan tutkimuksesta ja kansainvälisistä suhteista hallintotieteisiin, taloustieteisiin, käyttäytymistieteisiin, ympäristö- ja terveystieteisiin sekä insinööritieteisiin. Tämä osoittaa, että kriisi ei rajoitu vain yksittäisiin elämänalueisiin, vaan se vaikuttaa yhteiskuntaan monitasoisesti ja edellyttää moniammatillista ymmärrystä ja yhteistyötä. (Pursiainen 2020.) Ilmoniemen (2023, 32) mukaan sosiaalityön rooli kriisiyhteiskunnassa korostuu erityisesti silloin, kun normaali toiminta häiriintyy ja tarvitaan eettistä harkintaa, joustavuutta ja yhteiskunnallista vastuunkantoa.

Kriisit ja katastrofit eivät ole enää vain kaukaisia uhkakuvia. Viime vuosien tapahtumat, kuten globaali pandemia ja Euroopan turvallisuustilanteen muutos, ovat vaikuttaneet konkreettisesti myös suomalaisten arkeen. Ne ovat horjuttaneet hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja muuttaneet arjen rakenteita tavalla, joka haastaa yhteiskunnan eri toimijat. (Mikkonen ym. 2023.)

Alstonin, Hazelegerin ja Hargreavesin (2019) mukaan katastrofivalmius edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa ovat mukana kaikki yhteisön sektorit (asukkaat ja ryhmät, yksityiset ja julkiset organisaatiot sekä paikallishallinto). Yhteistyö on keskeistä, jotta yksilöt ja yhteisöt voivat valmistautua tehokkaasti mahdollisiin katastrofitilanteisiin. Rapelin (2017) mukaan sosiaalityö ei ole ollut riittävän hyvin kytköksissä paikallisiin katastrofihallinnan rakenteisiin, joissa sosiaalityön asiantuntemuksesta olisi hyötyä sekä ennaltaehkäisyssä että valmistautumisessa ja reagoinnissa.

Tuore teos Social Work in War-Torn Contexts (2025) tarjoaa laajan katsauksen sosiaalityön rooliin konfliktien ja sodan keskellä. Kirjassa käsitellään muun muassa sosiaalityöntekijöiden kokemuksia eri maissa sekä heidän toimintaansa pakolaisten, traumatisoituneiden lasten ja väkivaltaa kokeneiden naisten parissa. Teos tuo esiin, että sosiaalityöntekijät eivät ole vain auttajia, vaan usein myös sodan kokeneita kansalaisia, jotka työskentelevät ”jaetun traumaattisen todellisuuden” keskellä. Sodan vaikutukset sosiaalityöhön ovat monitahoisia ja ulottuvat sekä asiakkaisiin että työntekijöihin itseensä. Boetton (2025) mukaan voimistuvien globaalien konfliktien kontekstissa sosiaalityöntekijät kohtaavat merkittäviä ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä haasteita. Näitä haasteita pahentavat rakenteelliset ongelmat, kuten rasismi ja poliittinen sorto, jotka muovaavat yksilöiden ja yhteisöjen kokemuksia monin tavoin.

Sosiaalityöntekijät ovat erilaisia sodan vaikutusten vastaanottajia ja niihin vastaajia. Tutkimustieto voi tukea heidän työtään äärimmäisen vaativissa olosuhteissa, joissa palvelurakenteet ovat usein kutistuneet tai tuhoutuneet. Jokainen sota tuottaa useita merkityksiä, muistoja ja historian tulkintoja, ja sosiaalityöntekijät toimivat niiden keskellä pyrkien parhaansa mukaan vastaamaan nykyhetken haasteisiin. (Ramon 2025.)

Rikosseuraamusalan sosionomien valmiudet kriisi- ja poikkeustilanteissa

Laurean rikosseuraamusalan sosionomikoulutus tuottaa osaajia, joilla on monipuolisia valmiuksia toimia erilaisissa kriisi-, poikkeus- ja katastrofitilanteissa. Koulutuksen painotukset, kuten vuorovaikutustaidot, turvallisuusosaaminen ja moniammatillinen yhteistyö, tukevat kykyä toimia nopeasti muuttuvissa ja kuormittavissa olosuhteissa.

Rikosseuraamusalalle suuntautuvat sosionomit ovat tottuneet työskentelemään tilanteissa, joissa asiakkaat ovat haavoittuvassa asemassa ja toimintaympäristö voi olla rajoittava tai riskialtis. Tämä kehittää ammatillista sopeutumiskykyä, joka on keskeistä haastavissa tilanteissa. Romakkaniemen ym. (2022) mukaan sosiaalityöntekijöiden ammatillinen pääoma ja kriisitilanteissa ilmenevä resilienssi mahdollistavat reagoinnin moniulotteisiin haasteisiin, vaikka totutut työ- ja toimintatavat olisivat poikkeustilan vuoksi koetuksella.

Rikosseuraamusalan konteksti tuo mukanaan sosionomeille erityistä turvallisuusosaamista, joka voi olla hyödyksi esimerkiksi väkivaltaisten tilanteiden hallinnassa, riskien arvioinnissa ja turvallisen toimintaympäristön luomisessa kriisin keskellä. Moniammatillinen yhteistyö palvelujärjestelmän eri viranomaisten kanssa on olennainen osa koulutusta, mikä tukee sosionomien kykyä toimia osana laajempaa kriisinhallinnan kokonaisuutta.

Johtopäätökset

Rikosseuraamusalan sosionomien koulutus tarjoaa opiskelijoille hyviä lähtökohtia toimia kriisi- ja poikkeusoloissa, mutta nykyinen koulutussisältö ei vielä riittävästi huomioi sodan ja katastrofien erityispiirteitä. Koulutuksen painotukset ovat osaamisen näkökulmasta tärkeitä myös poikkeustilanteissa, mutta niitä tulisi täydentää kriisivalmiuden ja katastrofityön erityisosaamisella.

Sosionomien rooli yhteiskunnan kriisinkestävyydessä korostuu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemisessa. Jotta he voivat vastata tulevaisuuden monimutkaisiin haasteisiin, koulutuksen tulee sisältää enemmän sisältöjä, jotka valmistavat heitä toimimaan evakuointien, henkisen ensiavun ja erilaisten yhteisöjen jälleenrakentamisen konteksteissa.

Koulutuksen kehittämiseksi voidaan tehdä konkreettisia toimenpiteitä, jotka vahvistavat entisestään rikosseuraamusalan sosionomien valmiuksia toimia kriisi- ja poikkeusoloissa. Simulaatiopohjainen oppiminen, kuten evakuointien, vastaanottokeskusten toiminnan tai henkisen ensiavun harjoittelu, kehittää opiskelijoiden reagointikykyä ja resilienssiä. Yhteistyön harjoittelu turvallisuusviranomaisten, kuten pelastuslaitoksen, poliisin ja puolustusvoimien kanssa, vahvistaa sosionomien kykyä toimia osana kriisinhallinnan verkostoa. Kansainvälisten kriisien tutkimukset sodan ja katastrofien vaikutuksista sosiaalityöhön eri maissa lisäävät opiskelijoiden ymmärrystä globaalista toimintaympäristöstä. Lisäksi harjoittelumahdollisuudet tukevat käytännön osaamista ja ammatillista kasvua, valmistaen sosionomeja toimimaan vaativissa olosuhteissa.

Kokonaisuudessaan rikosseuraamusalan sosionomien koulutusta tulisi kehittää siten, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Tämä edellyttää koulutussisältöjen uudelleentarkastelua, poikkeusolojen erityisosaamisen vahvistamista sekä sosiaalialan roolin tunnistamista osana kansallista ja kansainvälistä kriisinhallintaa.

Lähteet

• Alston, M., Hazeleger, T., & Hargreaves, D. (2019). Social Work and Disasters: A Handbook for Practice (1st ed.). Routledge.
• Boetto, H., Bell, K., & Ivory, N. 2021. Disaster preparedness in social work: A scoping review of evidence for further research, theory and practice. The British Journal of Social Work, 51(5), 1623–1643.
• Boetto, H. 2025. Social work and global conflict: An integrated framework for practice. International Social Work, 0(0).
• Ilmoniemi, M. (2023) Kodittomuus pitkittyneenä ontologisen turvallisuuden kriisinä. Teoksessa S. Raitakari, T. Harrikari, M. Hekkala & M. Kivipelto (toim.) Sosiaalityö kriiseissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. SoPhi, 32–60.
• Laurea-ammattikorkeakoulu. Sosionomi (AMK), rikosseuraamusala.
• Mikkonen, E., Harrikari, T., Hautala, S., Leppiaho, T., Pösö, T., & Salomäki, A. R. (2023). Sosiaalityö katastrofien parissa–käsitteet, sisältö ja käyttötarve suomalaisessa sosiaalityössä. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 31(4), 408–415.
• Pursiainen, C. 2020. Kriisinhallinta ja koronakriisi: Alustava arvio. Kosmopolis, 50(2), 51-71.
• Ramon, S. 2025. Lessons of, and Implications for, Social Workers and Service Users in War-Torn Contexts and Non-war Contexts. Teoksessa Ramon, S., Zaviršek, D. (toim.) Social Work in War-Torn Contexts. Springer, Cham.
• Rapeli M. (2017): The Role of Social Work in Disaster Management in Finland. Jyväskylä: Jyväskylä studies in education, psychology and social research.
• Romakkaniemi, M., Harrikari, T., Hautala, S., Saraniemi, S., Fiorentino, V., Leppiaho, T., & Tiitinen, L. 2022. Sosiaalityöntekijöiden asemoituminen ja ammatillinen pääoma pandemian alkuvaiheessa. Yhteiskuntapolitiikka 87. 539–548.
• Sivista. (2024). Huoltovarmuuteen liittyvät osaamiset 2035.