Digidesi-hankkeen blogisarjan toisessa blogissa tarkastelemme rikosseuraamusalan ammattilaisten näkökulmasta rikostaustaisille ja vangeille suunnattua digitaalista kuntoutusta.

Voiko rikollisuudesta irrottautumista tukea digitaalisesti ja mitkä ovat digitaalisen kuntoutuksen mahdollisuudet vankilassa? Näitä asioita pohdittiin Desistanssia digitaalisesti eli Digidesi-hankkeen (ESR, 2021 – 2023) Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöille järjestämässä työpajassa 3.3.2022. Halusimme tietää, mitä alan ammattilaiset ajattelevat digitaalisesta kuntoutuksesta ja kuinka sitä tulisi toteuttaa heidän näkökulmastaan. Mitkä ovat uhat ja mitkä mahdollisuudet? Tämä blogi nostaa näkökulmia esiin.

Mitä tarkoitetaan desistanssilla ja GLM:llä?

Desistanssilla tarkoitetaan rikollisuudesta irrottautumista prosessiluonteisesti. Good Lives Model (GLM) eli mielekkään elämän malli on hankkeen kuntoutuksessa käytettävä voimavarasuuntautunut viitekehys. Sekä desistanssi että GLM korostavat positiivista lähestymistapaa työskentelyssä. Tällöin keskiössä ovat sellaiset asiat, jotka edistävät rikollisuudesta irrottautumista. Työskentelyssä keskitytäänkin niihin asioihin, jotka tulevat rikollisen käyttäytymisen tilalle.

Esteenä saavutettavuus: mistä tilat ja oikeat termit?

Vaikka älykännykällä operointi onnistuisikin, niin digitaalisuuteen liittyy erittäin haastavaa sanastoa. Vieras termistö karkottaa ja tekee asioinnin opettelun epämiellyttäväksi. Ohjeet digitaaliseen ympäristöön tulee laatia selkokielellä. Kuva ja ääni ovat lähestyttävämpiä.

Ongelmia on myös monen muun sähköisen asiointipalvelun käyttämisessä. Näitä ovat muun muassa KELA, TE-palvelut, veroasiat. Näissä ympäristöissä olisi hyvä olla harjoitusmahdollisuus – harjoitustila, jossa saisi vapaasti kokeilla ja tutustua ympäristöön. Tämä auttaisi myös vankien ohjaamista näissä palveluissa.

Suljetuissa laitoksissa vangit voivat tarvita työntekijöiden tietokoneita digitaitojensa harjoitteluun tai yhteydenpitoon, mikä tietenkin rajoittaa huomattavasti mahdollisuuksia. Tämä on tietenkin resurssien käytön kannalta kaikille epäedullista. Olisikin tärkeää, että vangeilla olisi käytössään erillisiä tietokonetiloja ja niihin olisi mahdollista saada valvottuja käyttömahdollisuuksia.

Digitaalisuuteen liittyvää koulutusta pidetiin myös tärkeänä ja tietoteknisiin taitoihin liittyvää ajokorttisuoritusta ehdotettiin yhtenä tapana motivoida vankeja digitaalisten taitojensa kehittämiseen.

Digitaalisuus mahdollistaa matalan kynnyksen tuen ja itsenäisen työskentelyn

Työpajassa kävi ilmi, että eri laitoksissa vangeilla on vielä toisiinsa nähden erilaiset mahdollisuudet saada käyttää digitaalisia palveluita. Etenkin avolaitoksissa digitaaliset mahdollisuudet ovat kuitenkin edistyneet viime aikoina ja laitoksissa on kokemusta hyvistä käytänteistä. Eräässä avolaitoksessa oli kokemusta onnistuneesta etäkuntoutuksesta, joka toteutui Skype-tapaamisina.  Samassa laitoksessa vangit saavat myös vapaasti hakea lupaa internetin käyttämiseen esimerkiksi terveyspalveluiden itsearviointeihin tai vaikkapa erilaisiin digitaitoharjoitteisiin.

Digitaalisuus luokin erittäin hyviä mahdollisuuksia hyödyntää jo olemassa olevaa materiaalia itsearvioinnin tukena ja tätä voidaan ottaa myös mukaan kuntouttavaan työhön, joka tapahtuu kasvokkain ammattilaisten kanssa. Digidesissä kehitettävä kuntoutusympäristö nähtiin juuri tällaisena mahdollisuutena. Kynnys osallistua tällaiseen kuntoutukseen voisi olla pienempi.

Työpajassa nousi myös esiin se, että kuntoutukseen osallistumiselle tai tuen hakemiselle voi olla todella iso kynnys, kun perususkomus on se, että itsenäisesti on pärjättävä. Digitaalinen kuntoutusympäristö tarjoaisi tähän itsenäisen työskentelyn mahdollisuuden. Keskusteluapu ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole se toimivin tapa.

Lisääkö digitaalisuus työtaakkaa ja onko tahtotilaa digiloikkaan?

Mahdollisuuksia nähtiin paljon enemmän kuin uhkia. Kysymyksiä herätti se, voiko digitaalisuus sittenkin lisätä työntekijöiden työtaakkaa. Jääkö perinteinen kuntouttava työ digitaalisuuden jalkoihin vai onko digitaalisuus ainoa vaihtoehto säilyttää jonkinlaista kuntoutuksen tasoa?

Uhkana kuitenkin koettiin aika selkeästi se, että Rikosseuraamuslaitos on suhteellisen kankea ja hidas vastaamaan digitaalisuudesta nouseviin tarpeisiin ja löytyykö tähän muutokseen tarpeeksi tahtotilaa.

Pohdintaa

Yhteiskunnan digitalisoituminen on tosi asia, joka on tietysti huomioitava kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Joidenkin henkilöiden voi olla huomattavasti haastavampaa pysyä digitaalisuuden kyydissä, mutta kaikkien kyydissä pysymiseen täytyy löytyä keinoja. Digitaalinen kuntoutusympäristö nähtiin positiivisena mahdollisuutena Rikosseuraamuslaitoksen ammattilaisten näkökulmasta. Siihen liittyi huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Digidesi -hankkeessa onkin tarkoitus luoda sellaista työtilaa, jota on myös mahdollista hyödyntää hyvinkin suljetuissa laitoksissa. Parhaimmillaan digitaalisuuden kehittämistyössä opitaan eri organisaatioilta uusia tapoja digitaalisista mahdollisuuksista kuntouttavan työn tukena.

Digidesi-hanke (ESR, 2021-2023) on kahden toimijan, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Silta-Valmennusyhdistys ry:n, yhteistyöhanke. Molemmat toimijat tuntevat sekä rikosseuraamusasiakkaiden tarpeita sekä heille suunnattuja kuntoutuspalveluita. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikoksilla oireilevien ja vankilasta vapautuvien henkilöiden osallisuutta nopeasti digitaalistuvassa yhteiskunnassa sekä auttaa heitä kiinnittymään heidän tarvitsemiinsa palveluihin.