Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Anna Arola-Järvi kävi tapaamassa rikosseuraamusalalle kouluttautuvia kokemusasiantuntijoita Laurea-ammattikorkeakoulussa. Pääjohtajan tapaaminen herätti keskustelua etenkin rikosseuraamusten aikaisista kuntoutusmahdollisuuksista. Kokemusasiantuntijakouluttautuvat toivat esille, miten tärkeää on, että motivoituneille vangeille tarjotaan vankeuden aikana päihdekuntoutusmahdollisuuksia. Myös valvotun koevapauden aikaista päihdekuntoutusta nostettiin esille.

Kokemusasiantuntijat toivat esille, miten tärkeää olisi edistää kokemusasiantuntijoiden toimintamahdollisuuksia Rikosseuraamuslaitoksen eri toimintaympäristöissä. Tämänhetkisten linjausten mukaan Rikosseuraamuslaitokseen harjoitteluun valittavalla tulee olla vankilasta vapautumisesta tai rikosseuraamusasiakkuuden päättymisestä vähintään viisi vuotta.

Kokemusasiantuntijoiden mukaan Rikosseuraamuslaitoksen eri yksiköillä on kuitenkin toisiinsa nähden hyvin erilaiset toimintatavat linjauksien noudattamisessa. Kokemusasiantuntijatoiminta liittyy eri tavoin osallisuustyön ja asiakasosallisuustyön kenttään. Tarvitaan ammattilaisten työkulttuurin muutosta, jotta kokemusasiantuntijat voivat osallistua sekä omien palveluiden että laajemmin esimerkiksi palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämiseen, toteuttamiseen, arviointiin ja myös niitä koskevaan päätöksentekoon. (Hirschovits-Gerz, Sihvo, Karjalainen & Nurmela 2019, 3.)

Vaikka kokemusasiantuntijuutta on tutkittu, nimenomaan rikostaustaisiin liittyvää kokemusasiantuntijatutkimusta on erittäin vähän. Kuntoutuksen ja desistanssin korostumisen myötä on syntynyt tarve ottaa palvelujen kehittämisen huomioon myös rikoksentekijöiden omaa näkökulmaa. Kokemusasiantuntijoiden kokemustieto tukee myös rikosseuraamusalan sosionomikoulutuksen kehittämistyötä Laurea-ammattikorkeakoulussa.

Kokemusasiantuntijakouluttautuvat pääsivät ryhmänä vuoden 2023 lopulla Hämeenlinnan vankilaan, jossa he osana kokemusasiantuntijaopintojaan esittelivät Hämeenlinnan naisvangeille kokemusasiantuntijakoulutusta. Päivän aikana kokemusasiantuntijat myös esittivät tarinateatteriesityksen, joka rakentui lehtori Anu Hagmanin ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa naisvankien kanssa.

Pääjohtajan tapaamisen yhteydessä kokemusasiantuntijat esittäytyivät pääjohtajalle ja kertoivat nykyisistä tilanteistaan. He toimivat koulutuksensa työssäoppimisjaksoilla moninaisissa tehtävissä kansalaisjärjestöjen ja kuntien palveluksessa.

Kokemusasiantuntijat esittelivät pääjohtajalle harjoittelupaikkansa ja osa kertoi työllistyvänsä tai aloittavansa oppisopimuskoulutuksen harjoittelun päätyttyä.
Tapaaminen oli merkityksellinen kokemusasiantuntijoille, sillä se tarjosi heille mahdollisuuden tuoda esille omia näkemyksiään rikosseuraamuksien aikaisten kuntouttavien toimintojen kehittämisestä. Myös tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa kokemusasiantuntijoiden ja pääjohtajan välistä vuoropuhelua sekä mahdollistaa kokemusasiantuntijoiden näkökulmien esille tuomista rikosseuraamuksista ja seuraamusten aikaisista kuntoutusmahdollisuuksista.

Pääjohtaja kertoi, että tapaaminen on merkityksellinen myös hänelle. Hänestä on tärkeää, että kokemusasiantuntijoiden osaaminen saadaan osaksi kehittämistyötä ja että sitä kautta myös ammattilaisten ymmärrys desistanssin monimaisuudesta lisääntyy. Pääjohtaja kertoi arvostavansa suuresti sitä kovaa työtä, jota elämänmuutos vaatii ja johon kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistujat ovat ryhtyneet.
Kokemusasiantuntijakouluttautuva Elias piirsi tapaamisen yhteydessä

Rikosseuraamuslaitoksen RISE-lyhenteen paperille. Pääjohtaja sai piirroksen muistoksi tapaamisesta. Piirros on taiteilijan luvalla Rikosseuraamuslaitoksen intranetissä kuvituskuvana.

Lähteet

• Hirschovits-Gerz, T., Sihvo, S., Karjalainen, J., & Nurmela, A. 2019. Kokemusasiantuntijuus Suomessa: Selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen ja -toiminnan käytännöistä.